Atuakkiortut oqaatsit attannissaat, nukittorsarnissaat piorsarnissaallu ilungersuutigaat

Atuakkiortut peqatigiiffiata Kalaallit Atuakkiortut Saamit, Inuit, savalimmiormiut danskerlu ataaseq Nuummut Arctic-Nordic Small Languages Writers Festivalimut qaaqquaat, septembarip 19-aniit 22-anut oqaluttuartoqarluni, taallanik atuaasoqarluni workshopertoqarlunilu.

– Inuit 50.000 missaannaanniittut savalimmiormiusut oqaluttarput, inuillu 50.000 sinnilaarlugit kalaallisut oqaluttarlutik. Danmarkimi naalagaaffeqatigisatsinni 6 million missaannik inoqarpoq. Skandinaviamut qiviarutta Saamit najugaqarfianut inuit 25 millionit tassani najugaqarput, uagullu oqaaseeqqanik atuisugut taamaallaat 150.000-iusuvut. 

- Taamaattumik tapersersoqatigiittariaqarpugut inuit taama ikitsigisut oqaatsitsinnik atuimmata. Assigiinnik ilungersuuteqarpugut, tassalu oqaatsitta attannissaat, nukittorsarnissaat piorsarnissaallu. Oqaluttuarisaanerput atuakkaniipput, uagullu nammineq oqaluttuarisaanerput allakkusupparput misigisavut takorluukkavullu aallaavigalugit, Juaaka Lyberth oqarpoq.

Peqatigiiffiup atuakkiortut assigiinngitsut qaaqqusimavai, soorlu Alaskamit arnaq Inuppiaq Alison Akootchook, pikialaarnerup ingerlanneqarnerani taalliani elektroniskimik nipilersorlunilu saqqummiullugit.

- Alisonip taalliai 1970-ikkunni akerliuniarluni erinarsuutinut taamani aamma uagut suliatsinnut assingusupilussuupput. Inuiaqatigiinnik isornartorsiuilluni taalliortarpoq, Alaskameersuugami tassani Amerikamiut nunaat tiguarsimammassuik Inuppiaallu inooriaasiat allanngortillugu, Juaaka Lyberth oqarpoq.

Pikialaartitsinermi pisussat nunanit assigiinngitsunit atuakkiortunit oqalugiarnerpassuarnik, taallanik atuaanernik takutitsinernillu ulikkaarput, isiginnaartunut ammasunik, isumasioqatigiittoqarporlu, Kalaallit Atuakkiortut Quebec University of Montreal suleqatigalugu ingerlataani, kalaallisullu atuakkianik saqqummersitsinissamut periarfissat oqaluuserineqarlutik.

“Partisaani arnaq pinnersoq”

Pikialaarneq septembarip 19-ani aallartinneqarpoq atuakkiortup Kelly “Kullak” Berthelsenip siunissamut takorluukkiani “Partisaani arnaq pinnersoq” ukioq manna apriilimi saqqummersoq pillugu oqalugiarluni. Nunatta atuagaateqarfia ullormi tassani ulikkaavippoq, kalaallit namminiilivinnissaat tassungalu aqqut sammineqarlutik.

-Nalaatsornerinnaavoq, isumaliutigilluagaallunili, Kalaallit Atuakkiortut peqatigiiffiata siulittaasua Juaaka Lyberth pikialaarnerup aallartinnera pillugu oqarpoq.

Atuakkami tusagassiortoq Kalaallit Nunaaliartoq pineqarpoq, arnaq partisaani pinnersoq Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanik aqqutissiuisoq naapinniarlugu, uanilu arnaq partisaani maanna utoqqalisimasoq apeqqarissaarfigineqarpoq Kalaallit Nunaanni inunnik isumaginninnermik ajornartorsiutit, hashimik imigassamillu atornerluineq qanoq anigorneqarsinnaanersut pillugit.

-Atuakkiami tusagassiortup partisaani apersorpaa nuna qanoq aaqqissuuteqqissimaneraa. Nammineq naalakkersuinermik suliaqarsimavunga, isumaqarsimallunga qulequttat imartuut pillugit naalakkersuinikkut oqallinneq qaatsiarpallaartoq, tigussaasunillu aaqqiissutissaqarani, atuakkami aaqqiissutissanik siunnersuuteqarluni, Kelly Berthelsen oqarpoq, 

taanna oqalugiarnermini aamma iserfigaa Kalaallit Nunaanni saqqummersinneqartut danskisut kalaallisullu saqqummersinneqartartut, allaaserisat danskisuumiit kalaallisut nutserneqartarlutik.

- Arnaq partisaani isumaqarpoq kalaallit oqaasii pingaarnerpaajusut, atuakkamilu iliuuseqarfigalugit, oqarpoq.

Eqqumiitsulianut aningaasaateqarfik

Atuakkiortut peqatigiiffia Europami atuakkanik saqqummersitsinerni peqataasaleriartortillugu, soorlu Frankrigemi Parisimi, Tysklandimilu Frankfurtimi, kalaallit atuakkiaat nunarsuarmi soqutigineqaleriartorput.

- Assersuutigalugu Tjekkiamit aperineqarsimavugut aappaagu atuakkanik saqqummersitsinissami ataqqinaammik tikeraartoorusunnersugut, tassani atuakkiortut 31-it Tjekkiamukassallutik, juulip qaammataani tamarmi illoqarfinni assigiinngitsuni sisamani atuakkiatik pillugit oqalugiassallutik, Juaaka Lyberth oqarpoq.

Atuakkiortut peqatigiiffiata kissaatigaa eqqumiitsulianut aningaasaateqarfeqalernissaa kalaallisut atuakkiat nutserneqarnerannut aningaasaliisartussamik.

– Nutserneri niuernissamik siunertaqassapput atuakkat nunani allani tuniniarnissaannut, matumanilu eqqumiitsulianut aningaasaateqarfik iluaqutaassaaq, Juaaka Lyberth oqarpoq, neriuutigalugu eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfik aappaagu aningaasanut inatsimmi ilaasinnaassasoq.