Filmiliortarneq pillugu inatsit filmiliortartunut isumaqartorujuussaaq

Filmiliortarneq pillugu inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni sapaatip-akunnerani kingullermi pingasunngornermi siullermeerneqarpoq. 

Inatsisissatut siunnersuutip ilagai filminstituttimik pilersitsinissaq, tassani siulersuisoqarlunilu pisortaqassalluni. 

Filmiliortarnermut komissioni, filmiliortarfik, filminut aningaasaateqarfimmik kiisalu aningaasartuutit utertinneqarnissaannut periarfissat ilaapput. 

Film.gl-imi Kalaallit Nunaanni filmiliornermik inuussutissarsiuteqartut amerlanerulernissaannik aningaasaliissutinillu pitsanngorsaanissamik sulissuteqarput, Kalaallit Nunaanni filmiliornermut inatsit filmiliornermik inuussutissarsiuteqartunut pingaaruteqarluinnassasoq isumaqarput.

-Filmiliortarneq pillugu inatsit qanoq pingaaruteqartiginera oqaatigisinnaanngilarput.  Aaqqissuussinerit manna tikillugu nammineq kajumissutsimik sulisunit ingerlanneqartarput. 

-Filmiliortarneq pillugu inatsit atuutilerpat filminstituttimi sulisut sunnerteqqanatik atorfinissapput, taakkulu filmiliornermik tapersersuissapput, ilinniartitsissapput, siunnersuissapput filmiliornermullu, filmfestivalimut aningaasatigut tapersersuinissaat qulakkeerinnissallutik. Tamanna pingaaruteqartorujussuussaaq, film.gl-imi siulittaasoq Klaus Georg Hansen oqarpoq.

Filmertarnermut komissioni aamma Kalaallit Nunaanni filmilianut aningaasartuutit utertinneqarsinnaanerannik aaqqissuussisoqassasoq siunnersuut ilaatigut imaqarpoq. 

Nunanit allanit tikillutik filmilioriat aningaasartuutimik 25 procentii landskarsimit utertinnissannik periarfissaqalerlutik, tamatumalu filmiliortartut nunanit allaneersut Kalaallit Nunaannut kajungerilernerannik kinguneqassalluni.

- Tamanna suliniutinik Kalaallit Nunaannut kajungilersitsissaaq, pitsaanerusumik aaqqissuunneqartalerluni filmiliornermillu suliaqartunut sunniuteqassalluni. Filmiliortartut Kalaallit Nunaannut tikillutik aningaasartuutimik ilaannik utertitsiumallutik piumasaqarpata, taava piumasaqaatigineqalersinnaassaaq Kalaallit Nunaanni filmiliortartunik sulisoqassasut, akissarsititsissasut aningaasartuuteqarlutillu. Taamaaliornikkut filmiliortartut ilinniartinneqarnissaat piginnaanngorsartinnissaallu, aamma filmiliornermi peqataallutik, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

3,9 millionit koruunit filmiliornermut aningaasaateqarfimmut

Filmiliortarneq pillugu inatsimmi filmiliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqassaaq, tassani aningaasanut inatsimmit 3,9 millionit koruunit filminut isiginnaagassianut, animationinut imaluunniit naatsunik filmilianut tapiissutigineqaratarsinnaallutik. 

Inatsisissatut siunnersuutigineqartup nassuiaataani allassimavoq aningaasat taakku Naalakkersuisut filmiliornermut tapiissutaannut Kalaallit Nunaanni Eqqumiitsuliornermut Aningaasaateqarfimmut tapiissutigineqartartut naligigaat. Aningaasaliissutissat naammanngilluinnartut film.gl-imi siulittaasoq isumaqarpoq.

- Naammanngillat. Tamanna naammagittaalliutigisariaqanngilarput, kikkut tamarmik nalunngilaat naammanngimmata. 

- Danskit norskilluunniit filmiliaat nalinginnaasoq aningaasartuutikitsoq 25 millionit koruuninik akeqarsinnaavoq, filmiliarlu aliikkutassiaq nalinginnaasoq 50 millionit koruuninik akeqarsinnaavoq. Aallaqqaammut taama amerlatigisunik pissarsisinnaanngilagut. 

-Filmiliortartunut unammillernartoq tassaavoq aningaasartuutissat annikitsuunerat aningaasanillu nassaarnissap pissarsiniarnissallu ajornakusoornera, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

Filmiliornermulli aningaasaateqarfik allanit aningaasarsiorsinnaalissaaq.

- Nunani amerlasuuni inuussutissarsiortut filmiliornermut aningaasaateqarfimmut tapiisarnerat nalinginnaalersimavoq, assersuutigalugu filmiliornermut aningaasaateqarfik ukiuni tallimani ukiumut 10 millioninik tapiiffigineqartarluni. Inuussutissarsiortut filmiliornermut inuussutissarsiortunut aningaasaliisinneqartarnera torraavoq.

Suliffeqarfissuit, soorlu Royal Greenland allalluunniit, filmiliornermut aningaasaateqarfimmut tapersersuinissaat takorloorsinnaavara.

- Filminstitutti aningaasanik amerlanerusunik pissarsisinnaatitaasoq Naalakkersuisut nalunngilaat, tamanna inatsimmi allassimavoq, tamannalu ajunngilluinnarpoq. Filmiliortarneq pillugu inatsit eqqarsaatigilluagaavoq, arlalinnilu isumatusaarluni, Klaus Georg Hansen oqarpoq.

Filmiliorneq pillugu inatsisip aningaasartai suli inissinneqanngitsut

Inatsisartuni siullermeerneqarnerani paasinarsivoq kulturimut naalakkersuisup Aqqaluaq Biilmann Egedep (IA) filmiliorneq pillugu inatsisissatut siunnersuut 2024-mi ukiakkut ataatsimiinnermi suliarineqarnissaa pingaarnersiorsimagaa, atorfilittami pilersaarutigisimagaluagaat 2025-mi upernaakkut ataatsimiinnermi suliarineqarnissaa pinnagu.

Tamanna pissutigalugu 2025-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi tamatumunnga aningaasaliissutit qulakkeersinnaanngippagit, naalakkersuisoqarfimmut aningaasaliissutit iluini nassaartoqassaaq.

Filmiliorneq pillugu inatsisissatut siunnersuut ukiaanerani ataatsimiinnermi akuerineqarpat, 2025-mi januaarip aallaqqaataani atuutilertussaavoq, kulturimullu naalakkersuisoqarfiup aningaasat nammineq aningaasaatimini nassaarisussaassavai.

2025-mi filminstitutti pilersinneqassasoq nassuiaammi allassimavoq. Ukiumi siullermi aningaasartuutit 675.000 koruuniussapput, taakkulu allaffittaarnissamut sulisussanut, siulersuisunik toqqaanermut filminstituttimilu pisortamik atorfinitsitsinermut atorneqassapput.

Filminstituttili 2026-mi januaarip aallaqqaataani aatsaat ammassaaq.

- Inatsisartuni inatsisissaq akuerineqarpat aningaasanik nassaartoqarnissaa qularutiginngilara. Aningaasaliinissaq pillugu ajornartorsiut politikerinit eqqumaffigineqarpoq, Klaus Georg Hansen filmiliorneq pillugu inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerata kingorna isumalluarluni oqarpoq.

Siunnersuut aappassaaneerneqartinnagu Inatsisartuni Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliamut Film.gl-imiit sassarumasimavoq. 

Filminstituttimi siulersuisunut ilaasortaq ataaseq nunanit allaneersuunissaa Film.gl-ip qulakkeerusuppaa, tassa Nunavummeersumik, Samenit, Islandimeersumik Savalimmiuneersumilluunniit ilaasortaqarnissaa. Taamaalilluni filmiliornermik suliaqarnerup pitsanngorsarneqarnissaa qulakkeerniarlugu, aamma filmiliorneq pillugu inatsimmut filminik toqqorsivimmik pisariaqartitsisoqarnera eqqumaffigeqquaa.

 Allaaserisami matumani filmiliortarneq pillugu inatsisissap imarisaa aningaasalersorneqarnissaalu pillugit ersarissaavugut, aviisimi Sermitsiami ersarissanngitsuukkat iluarsillugit