Issittumi Siunnersuisoqatigiit, ukioq manna ukiunik
30-nngortorsiortoq, nunat tamalaat
akornanni kattuffinni immikkuullarilluinnartuuvoq. Tassanimi nunat
ilaasortat arfineq-pingasut kisimik aalajangiineq ajorput.
Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni nunat inoqqaavisa sinniisaat aamma
ilaasortaapput. Taakku Permanent Participantsinik
(aalajangersimasumik peqataatitat aaqq.) taaneqartarput. Sunniuteqarluartuupput, tassami Issittumi Siunnersuisoqatigiinni
aalajangiinerit tamarmik isumaqatigiinnikkut pisarmata.
Aalajangersimasumik peqataatitat kattuffimmi aalajangiinerit
assigiinngitsut peqataaffigisarpaat - suleqatigiissitani, immikkut
suleqatigiissitani nunagisaq sinnerlugu oqariartuuteqartartuni
qaffasissutsini assigiinngitsuni peqataatitaqarnikkut.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit, ukioq manna ukiunik
30-nngortorsiortoq, nunat tamalaat
akornanni kattuffinni immikkuullarilluinnartuuvoq. Tassanimi nunat
ilaasortat arfineq-pingasut kisimik aalajangiineq ajorput.
Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni nunat inoqqaavisa sinniisaat aamma
ilaasortaapput. Taakku Permanent Participantsinik
(aalajangersimasumik peqataatitat aaqq.) taaneqartarput. Sunniuteqarluartuupput, tassami Issittumi Siunnersuisoqatigiinni
aalajangiinerit tamarmik isumaqatigiinnikkut pisarmata.
Aalajangersimasumik peqataatitat kattuffimmi aalajangiinerit
assigiinngitsut peqataaffigisarpaat - suleqatigiissitani, immikkut
suleqatigiissitani nunagisaq sinnerlugu oqariartuuteqartartuni
qaffasissutsini assigiinngitsuni peqataatitaqarnikkut.
ISSITTUMI SIUNNERSUISOQATIGIIT
Danmarkip Kunngeqarfia, USA, Sverige, Norge, Finland, Island, Canada
aamma Rusland Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaapput,
ataavartumillu ilaasortaasut arfinillit tassaapput ICC, Aleutit
Nunarsuarmioqatigiit Kattuffiat, Arktisk Atabaskian Council, Gwich’in
Council International, Russit Avannaani nunap inoqqaavisa kattuffiat
aamma Sameråd.
Suliniaqatigiiffiit
arfinillit taakkua suleqatigiinnerat IPS-imit (Indigenous Peoples
Secretariat) Issittumi Siunnersuisoqatigiit Tromsømi allattoqarfiani
inissisimaffeqarpoq. Allattoqarfik marlunnik kiisalu suliffimmik
misiliisumik sulisoqarput.
Issittumi
Siunnersuisoqatigiit suliassaasa ilarujussuat tassaavoq Issittumi
pissutsit pillugit ilisimasanik pilersitsinissaq. Suliaq
suleqatigiissitani arfinilinni ingerlanneqarpoq, tassani nunanit
sinniisuusut aamma Issittumi nunap inoqqaavisa kattuffiinit
arfinilinnit aallartitat ilaasortaapput.
Suleqatigiissitat
ukuupput:
Arctic Contaminant
Action Programme (ACAP): Issittumi mingutsitsinerup akuutissallu
ajoqutaasut annikillisinneqarnissaat tassani sulissutigineqarpoq.
Arctic Monitoring
and Assessment Programme (AMAP): Silaannaap allanngoriartorneranik
avatangiisinullu sunniutaasunik nakkutilliisarpoq
ilisimatuussutsikkullu nalilersuisarluni.
Conservation of
Arctic Flora and Fauna (CAFF): Assigiinngitsorpassuarnik
uumasuuteqarneq, ilaatigut naasut uumasullu assigiinngitsut
inissisimaffii, illersorniarlugit suliniuteqarpoq.
Emergency
Prevention, Preparedness and Response (EPPR):
Ajunaarnersuaqartillugu, soorlu uuliakoortoqartillugu atomimik
ajunaartoqartilluguluunniit, upalungaarsimaneq pillugu
suleqatigiinnerit.
Protection of the
Arctic Marine Environment (PAME): Issittumi imarpik ataavartumik
atornissaa illersornissaalu siunertaralugu isumaqatigiissummik
ukkatarinnittoq.
Sustainable
Development Working Group (SDWG): Piujuartitsisumik
ineriartortitsineq, ilaatigut Issittumi inuit inuuniarneranni,
peqqissusaanni aningaasaqarnerannilu pitsanngorsaanissaq
Aallerfik: ICC
Nunat inoqqaavisa
siunnersuisoqatigiivinik suleqateqarnerat immikkuullarissuuvoq,
nunarsuarmilu nunat tamalaat akornanni kattuffiit asiginagit nunap
inoqqaavi Issittumi immikkut ittumik sunniuteqartarput.
Kattuffiit
arfiniliusut akornanni ICC ilaasortaavoq, Sara Olsvig ICC-mi
siulittaasuusoq nunat inoqqaavisa kattuffii Issittumi
Siunnersuisoqatigiit ataavartuutinnissaannut
ineriartortinneqarnissaannullu pingaaruteqarluinnartoq isumaqarpoq. Ruslandip Ukraine 2022-mi tiguarmagu, russit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni
siulittaasuunerarisa nalaanni, nunat ilaasortaasut arfineq-marluk
ataatsimiinneq unitsikkallarpaat.
Siunnersuisoqatigiit aalajagiisinnaanngitsut
- Naalagaaffiit arfineq-marluk taakkua ataatsimiinnernut Ruslandi peqataaffigisaanut peqataarusunnginneri pissutigalugu sulineq unittoorluinnarpoq unamminartorpassuaqalerlunilu. Issittumilu siunnersuisoqatigiit ataannarnissaat piffissami aalajangersimasumi aperqqusernarsilluni, Sara Olsvig taama nassuiaavoq.
- Qujanartumik ajornartorsiut anigorluarsinnaavarput – ilaatigut nunap inoqqaavisa kattuffiisa oqaloqatigiinnerat pissutigalugu – aamma Raipon (Russlandimi issittumi inuiaat kattuffiat) kattuffinnut arfinilinnut ilaasoq peqqutaalluni. Taamaattumik Issittumi Siunnersuisoqatigiit ingerlatiinnarneqarsinnaaneranut ataqatigiissaarineq aallartipparput. Siunnersuisoqatigiinni sulineq issittumi inuiannut pingaaruteqarpoq, ilaatigut Issittumi avatangiisinut tunngasunik, nunap inoqqaavinut tamanut inuuniarnermi atugassarititanut sunniuteqartunik.
- Taamaattumik Norge Issittumi Siunnersuisoqatigiinni 2023-mi siulittaassuuffik tigunerani piareersimalluarpugut.
Norgemiu diplomati Morten Høglund SAO-mi siulittaasunngorpoq — atorfilik Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ulluinnarni suliaqarnermut akisussaaffilik.
- Morten Norgemi Stortingimi ilaasortaanikuuvoq - Folketingimilu ilaasortaaninni issittumi inatsisartuni ilaasortaaffiginikuussanni suleqatiginikuunerani nalunngilluartuullugu.
- Norgemiut Issittumi Siunnersuisoqatigiit aallartippaat, aallaqqaammut allakkatigut ingerlatseriaatsimik atuutilersitsinkkut, taamaalillutik atorfilittat suleqatigiissitassallu allakkatigut suleqatigiinneq iluaqutigalugu suleqatigiissinnaalerlutik. Kingorna nittartakkatigut ataatsimiinnerit ilanngunneqarput, kisianni naalagaaffiit arfineq-pingasut sinniisaat suli naapeqatigiissinnaasimanngillat. Issittumilu sinniisut naapittarnertik ingerlatiinnarnikuullugu.
Kunngeqarfiup suliaq ingerlatiinnarpaa
Suliniuteqarneq
tamanna Norgep siulittaasuunerata kingorna Kunngeqarfimmit
Danmarkimit ingerlateqqinneqarpoq, issittumi aallartitaq Kenneth Høegh
siuttoralugu. Soorlu siusinnerusukkut aviisimi allaaserineqartoq
Kenneth Høegh ulapaagaatsiartoq, tassami nunat ilaasortat
assigiinngitsut ataatsimeeqatigisariaqarpai.
Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni sulineq 2022-mi unitsikkallarneqarmat
ataavartumik ilaasortaasut arfinillit attaveqatigiinnerat
sulissutigineqarpoq, tamannalu suleqatigiinneq pillugu
pingaaruteqarpoq.
- Sulinerput
ingerlatiinnarparput, unillatsiarnermilu qanoq
siuariartorsinnaanerluta pilersaarusiornissamut piffissaq
atortarparput, Sara Olsvig oqarpoq.
- ICC-mi allakkiamik
suliaqarnermut piffissaq ilaatigut atorneqarpoq, 2024-mi
akuerineqartumik, tassani ineriartortitsinissamut ICC-p Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni anguniagaanik nassuiaasumik.
Inuusuttut peqataanerulernissaat nukittorsarneqassaaq
- Ilaatigut inuusuttut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni peqataanerulernissaat, issittumi nunap inoqqaavi toqqissisimasumik ilassiorneqarsinnaasumillu avatangiiseqartinneqarnissaat aamma nunap inoqqaavisa issittumi pissutsinut immikkut ilisimasaat paasisimasaallu tamakkiisumik akuerineqassasut kissaatigaarput.
- Aammattaaq inuit tamarmik ataatsimoorussamik paasisariaqarpaat sooq nunat inoqqaavisa Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortaanissaat pingaaruteqarnersoq, aamma ilisimatusarnermut Inuit siuttuuffigisaannut qulakkeerinneqataanissaq, ICC-p sulissutigissavaa.
Sara Olsvigip nunap inoqqaavi pillugit ilisimasat ilisimaneqarluartut pissarsiarinissaat pingaartippaa.
- Nunat inoqqaavisa ilisimasaasa ilisimatuussutsikkut ilisimatusarnermilu atorneqarnerattut atorneqarnissaata pingaaruteqarnera immikkut erseqqissarusuppara, tamannalu ilisimasatta ataqatigiissumik aaqqissuussaasumillu atorneqarnissaat qulakkeerutsigu angusinnaavarput, Sara Olsvig oqarpoq.
- Assersuutigalugu pinngortitami ajunaarnersuit pinaveersaartinniarlugit suleqatigiissitami EPPR-imi tamanna pivoq, tassani nunap inoqqaavisa ilisimasaat nunani ikuallattoqarnissaanut assingusullu pinissaannut aarlerinartoqarneranik nalunaarsuinermut pingaaruteqarluinnarput.
- Ingerlalluarpugut. Tamanna aamma suliniaqatigiiffimmi SDWG-mi, Issittumi inuunermut inuttut innuttaaqatigiinnilu tunngasunik suliaqartumi, erserpoq. Imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaa aamma inuusuttut Issittumi Siunnersuisoqatigiit sulineranni peqataatinneqarnissaat oqaluuserisassani pingaarnersaapput.
Juulimi taamaatissaaq
Sara Olsvig ICC-mi siulittaasutut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nuimasumik inissisimaffeqarpoq. Taanna juulimili siulittaasuujunnaassaaq. Malittarisassallu naapertorlugit Inuit Canadamiut siulittaasuuffik tingussavaat.
- Ukiuni kingullerni angusaqarluarpugut. Nunap inoqqaavisa suleqatigiinnerat - inummiit-inummut-suleqatigiinneq - piffissami ajornartorsiorfiusumi suli pingaaruteqarneruvoq. Issittumi inuiaat sunniuteqartinnissaannut ikiorpavut, tamannalu imminut akilerpoq.
- Issittumi Siunnersuisoqatigiit ukiunik 30-nngortorsiorneranut atatillugu aamma Ottawami nalunaarummi, tunngaviusumik allakkiami, nunat inoqqaavisa inissisimaffiannik allannguinerup pingaaruteqarnera erseqqissarusuppara.
- Aalajangerneq tamanna oqaluttuarisaanermut siunissamullu isigisumik aalajangiineruvoq ullumikkut iluaqutigisarput, Issittumi politikkikkut avatangiisitigullu pissutsit nunanit tamalaanit soqutigineqartumut. Tamanna tunngaviliisuuvoq, maanna malittarisarput.
