Aappaagu marsip qaammataani isiginnaartitsissut ”Inuk ingerlaartoq” takuteqqaarneqassaaq.
AG-mi sapaatip akunnerani kingullermi allaaserineqartutut, isiginnaagassiaq misissuinerit paasisassarsiorlunilu angalanerit annertuut, qallunaat Inuit oqaluttuarisaanerannik paasinninnerannik oqaluttuarinninnerannillu unammilligassiillunilu oqaluttuamik nutaamik ammaanissamik kissaateqarnerit kinguneraat.
Makka Kleist, isiginnaartitsisartoq, allaaserinnittartoq siusinnerusukkullu Nunatsinni isiginnaartitsinermik ilinniarfiup ningiua, isiginnaagassiamik kalaallisuunngortitsisuuvoq, taassumalu isiginnaagassiap Københavnimi Nordatlantens Bryggemi ulloq 24. marts siullermeerluni takutinneqarnerata misiginissaa qilanaaraa.
- Pissanganaqaaq. Atuarnermi siullermi takutitsinermilu najuuppunga. Isiginnaariarnissaa kaammattuutigeqaara. Ilitsersuisup (Lotte Faarup, aaqq.) aamma nipilersornerup oqaasii atorpai – eqqarsaatigilluagaaqaaq, isiginnaagassiarsuarlu kusanassaqaaq, isiginnaartitsisartoq oqarpoq, imalu nangilluni:
- Kalaallit Nunaani aamma takutinneqarnissaa kissaatigeqaara.
Makka Kleistip suliniummi isiginnaartitsisunut ilaanissaa eqqarsaatigineqaqqaaraluarpoq. Taamaaliornissaminulli nukissaaruppoq.
- Ullormut sivisoorujussuarmik misileeqattaartarnerit uannut qasunartorujussuanngornikuupput. Taamaammallu misissuinerit ilaaffigilaarpakka, taakkuli saniatigut oqaatsinut tunngasortai peqataaffigaakka. Isiginnaartitsissutip ilai kalaallisut oqaatigineqartussat sulissutiginerat nuannerpoq unammillernarlunilu, Makka Kleist oqarpoq, isiginnaartitsissutillu ilaasa toqqaannartumik nutsernagit oqaasertaleqqittariaqarneri nassuiaatigalugu:
- Oqaatsivut namminerisaminnik rytmeqarlutillu iluseqarput.
Isiginnaartitsiffimmi nikorfanerup kingornalu isiginnaartitsissutip angallanneqarnerata qasunartuunerata saniatigut, firomyalgimik, naggussanik, saanernik nukinnillu anniartitsisartumik naalliuuteqarluni nassuiaatigaa. Nappaat nillertumi ajornerulersartoq. Taannalu ilaatigut nammineq uinilu Svenn Syrin, 2018-imi Nuummit Fynip kujataani qeqertami Ærømi Ærøskøpingimut nuunnerannut patsisaavoq.
Tassaniinnini iluarisimaarpaa allatanillu taallianillu nammineq oqaatsiminut nutserinini nuannaralugu.
Tamannalu sulisartutut inuunerani kapitaliuvoq nutaaq, coronap nalaani, Svenn Syrin Norgimiinnerani, qaammatini pingasuni Ærømi illumini kisimiinnermini aallartippa.
Kiserliunnginnissani pillugu ”En Skærsommernats Drøm” William Shakespearep allataa nutserlugu aallartippa.
Ullumikkut eqqarsaatigaangamiuk suliaq annertuutittarpaa. Unammilligassarli aamma pisariaqarsimavoq.
- Kiserliorumananga arlaannik suliaqartariaqarpunga. Taamaammallu Shakespeare aallartippara, nipituumik nipilersorlungalu ullut tamaasa qitittarlunga – Oqaaseqatigiit akunnerpassuarni isumaliutigisinnaasarpakka. Kingumut qiviarnerminni isumassarsiatsialaasorisarpaa, Makka Kleist illarluni oqarpoq.
- Ullumikkut taamak annertutigisumik aallartissinnaanerlunga naluara. Ajornakusoortumik aallartitsiinnarusuppunga. Piffissamilu tassani aamma pitsaasumik pisoqarpoq, taanna tikkuaavoq.
Tjekhov Cohenilu
Makka Kleistip maannakkut russip isiginnaartitsissusiortartup Anton Tjekhovip isiginnaartitsissusiaa ”Onkel Vanja” nutserlugu ingerlappaa. Isiginnaartitsissusiarsuup 1989-meersup kalaallisuunngornera Nunatta isiginnaartitsinermik Ilinniarfiani ilinniartitsinermi atorneqassaaq. Isiginnaartitsissutip kalaallisuunngornera suliaasoq annertooq, Makka Kleist nassuiaavoq. Russisoorsinnaannginnami isiginnaartitsissutip norgimiutut tuluttullu nutsernera aallaavigaa.
- Nutserneri marluk sulininni atorpakka, sorliullugu kalaallisut oqartarnitsinnut qaninnerunera maluginiarsarisarpara. Suliaq ajornakusoortorujussuusoq, Makka Kleist oqarpoq.
Taamaattoq Tjekhov (1860-mi inuusoq, aaqqiss.) isiginnaartitsissusiortunut allanut sanilliullugu, soorlu irlandimiumut atuakkiortumut Samuel Beckettimut (1906-mi inunngortoq, aaqqiss.), isiginnaagassiaa ”Mens vi venter på Godot” aamma Makka Kleistimit nutserneqartumut ajornannginnerutippaa.
- Tjekhov ullutsinnut naleqqunnerusutut misigaara – naak Beckett inuusunnerugaluartoq, isiginnaartitsissusiaa qaleriiaarneruvoq, Makka Kleist oqarpoq.
Ilanngullugulu nutserinermik suliaqarneq aamma piffissamik isiginnaartitsissutip allanneqarnerata nalaanik misissuinermik kinguneqartoq nassuiaatigaa.
- Isiginnaagassiaq isiginnaaginnarsinnaanngilara. Kulturikkut aamma eqqarsartariaqarpunga, tassa sooq allaaserinnittup allannera paasiumallugu nunami tassani susoqarnera paasisariaqarpara. Allanneqarnerata nalaani pisut ilisimagaangakkit pisut paasilluarnerusarpakka, Makka Kleist erseqqissaavoq.
Isiginnaartitsissutit ilisimaneqarluartut saniatigut Makka Kleistip 2024-mi aamma allarluinnaq sammivaa, tassa canadamiu erinarsortartoq Leonard Cohen.
- Leonard Cohenip erinarsugai arlallit, kalaallisut erinarsorneqarsinnaanngorlugit nutserlugillu taalliareqqippakka. Taakkumi norgimiusut qallunaatullu pigineqareerput, taavami kalaallisut aamma pigisariaqarpagut, Makka Kleist oqarpoq.
Cohenimik isumassarsiaq aqqaluata Kuupiup tikeraarnerani aallartittoq, taanna oqaluttuarpoq. Piffissallumi ingerlanerani taanna qatitunini pissutigalugu arlalinnit «Kalaallit Nunaata Leonard Cohenia»-tut taaneqartarpoq.
- Aallartikkatta pissanganarsiartuinnavippoq, naak ilai piffissamik sivisuumik atuinartaraluartut, Makka Kleist oqarpoq.
Kingumut qiviarneq
Ukiumut qaangiukkiartulersumut Makka Kleist qiviaraangami, Cohenip erinarsugaanik sulineq annertunermik ingerlappaa.
Taamatullu aamma Beckettimik nutserinera isiginnaartitsisartumut 72-inik ukiulimmut malunnarpoq.
- Cohenimit Beckettimut ikaarsaarneq imaannaanngilaq. Nuannerporli, taanna oqarpoq, nuannarineqarluartulli aamma kalaallisuunngortinnissat pisariaqartoq, taanna isumaqarpoq.
- Nuannarineqarluartunik kalaallisuunngortitsissaagut. Taakku ilaasa atorneqarnerat isumassarsivigineqarneralluunniit pingaarnerunngilaq. Nammineq oqaatsitta uummaarissuutillugillu soqutiginartuutinissaat aamma pingaaruteqarpoq. Europamiut isiginnaagassiaat nuannarineqarluartut pigisariaqarpagut, taamaalilluta oqaloqatigiissutigisinnaassagatsigit, Makka Kleist oqarpoq.
Reidar Nilsson maajimi 79-inik ukioqarluni qimagummat, nunatsinni isiginnaartitsisarneq annertoorujussuarmik annaasaqarpoq.
Taanna Danmarkimi Isiginnaartitsisarfimmik Tuukkamik, Silamiut siuliannik, aallarniisuuvoq, taannalu aamma Nunatta isiginnaartitsisarfianik isiginnaartitsisartunngorniarfiannillu kinguneqarpoq. Makka Kleistip Reidar Nilssonimut eqqaaniut allappaa, tassanilu ilaatigut ilinniartitaasa suliaanik nangitsinerat, nunatsinnilu kulturikkut inuunerup ineriartorsinnaanerannik pisinnaanngortitsinerat allaaseraa.
Ilisarisimannittunut Reidar Nilssonip maajimi toqunera tupaallannartorsuunngilaq, piffissamimi sivisuumi peqqiilliorsimavoq, Makka Kleist oqaluttuarpoq.
- Ilisimasutullusooq ipparput. Inuuneq tassa taamaappoq. Piffissarli pingaarutilik peqatigalugu naavoq, taanna oqarpoq.
Ilisaaneranili ajoraluartumik peqataasinnaasimanngilaq, tamannalu eqqaaniummik allanneranut patsisit ilagaat.
Oqaatiginissai pisariaqarsimapput, Makka Kleist erseqqissaavoq:
- Taannaqanngippat sumiissimassanerluta naluara. Sulerisimassanerpulluunniit. Immaqa tarnip pissusaanik nakorsaq?
Juullikkunni inuuissiortoq
AG-p Makka Kleistimik apersuinerata nalaani, Ærøskøbingimi angerlarsimaffianni Svenn Syrin juullimut iffiorluni ulapippoq.
- Svenn juullip tungaanut igasuullunilu iffiortuuvoq, nulia oqaluttuarpoq.
Taassuma aappariit »Ærømiortoqqatut« nassuiarpai.
- Angerlarsimaffipput nuannareqaarput. Maanna eqqissisimanaqaaq, tamannalumi pisariaqartitaraarput, Makka Kleist, Juullerujussuarmi decambarip 25-ani 73-iliisussaq oqarpoq.
Qullissani meeraagallarami illumit illumut kaffisoriartoqqusillutik qaasaasarput, inuillu juullernera pissutigalugu ilaqutariit qaasaasartut isumaqartarput.
- Inuuissiorama qaasaalluta oqarniapallattarpunga, taanna illarluni oqarpoq.
Ukioq manna persuarsiornissaq siunertarinngilaat – ”73-iinnaammi” angusussaavakka, taanna oqarpoq, nuannisarnissarpulli siunniuteqqavarput.
- Eqqissisimaassaagut, Svenilu tuttuminertussaagut, taannalu ukioq tamaat sipaarparput. Immaqalumi ikinngutit ualikkut takkutissapput. Takussavarput, Makka Kleist oqarpoq.