”Kalaallit Nunaannut asasannut ukiunut tamanut qujanaq.”
Facebookimut ilanngussami takkajaami oqaaseqatigiit
naggataarutigineqartut naapertorlugit kimilluunniit qularutissaanngitsumik
ukiuni 25-ni Kalaallit Nunaanniinnerminik nuannaarutiginnilluarpoq.
Nipilersortartut akornanni ukiuni 25-ni kingullerni
sunniuteqarluarpoq, minnerunngitsumik meeqqanik inuusuttunillu
nipilersugassiarsuarnik nipilersornermik ilinniartitsisarnermigut. Aammali inuiaat nipilersoriaasiannik
nipilersornerni uini Leif Saandvig Immanuelsen nutsugiartoq peqatigalugu
agiartuusartutut aamma ilisimavarput.
Hanne Saandvig Immanuelsenip peroriartornermini
siunissaminilluunniit takorluuisarnermini Kalaallit Nunaat
takorloorsimanngisaannaraluarpaa. Aarhusimili Det Jyske Musikkonservatoriumimi
1994-ip aallartinnerani ilinniarnermini uissani, maanna uigisimasani, kalaaleq
Ebbe, naapikkamiuk Kalaallit Nunaannut qanilleriasaarpoq. Uiami angerlarusukkami.
Qujanartumillu NAPA 1999-imi agiarnermut ilinniartitsisutut
atorfimmik inuttassarsiuimmat Hanne Saandvig Immanuelsenip taava agiartartutut
ilinniakkaminik naammassinneqqammersutut periarfissaq takusinnaalerpaa, Ebbelu
Nuummut nooqatigisinnaallugu.
Oqaloqatiginnereerluni atorfinitsinneqarpoq.
– Aamma taakkununnga (NAPA, aaqq.)
pingaaruteqarsimagunarpoq, Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartumik ukiullu
marluk qaangiuppata angerlaannartussaanngitsumik atorfinitsitsinissaq,
nipilersortartoq 53-inik ukiulik, angerlarsimaffimmini nipilersornermik ulikkaartumi
peroriartorsimasoq oqaluttuarpoq. Arnaa inuiattut qitinnermi aquttuusarpoq,
angutaalu inuiattut qitittunut nipilersortuusarluni.
– Nipilersorneq nipilersornermillu
ilinniartitsineq pingaartilluinnartuuaat. Ataataga nuannaartorilluartuuara,
Hanne oqaluttuarpoq, taannalu angunni peqatigalugu “malinnaasutut” agiartutut
peqataasarluni.
- Pitsaasumik ilinniartinneqarpunga. Tamannalu pissutigalugu
immitsinnut qanittunnguulluta. Nukara ukioqqortunerulaalerami aamma
peqataasalerpoq, Hanne Saandvig Immanuelsen oqaluttuarpoq, kingusinnerusukkullu
nammineq nipilersoqatigisartagaqalerluni aamma inuiaat nipilersuutaannik
nipilersortartunut ilanngulluni.
- Tamanna uannut ilusilersueqataalluarpoq, nipilersornermik
ilinniarfimmi nipilersugassiarsuarnik ilinniarlungalu aamma saniatigut inuiattut
nipilersukkanik ilinniarpunga. Taamaalillunga taakku marluutinnerat
nuannaarutigisorujussuugakku, oqarpoq.
– Tamanna
maanga qanoq isumaqarpa?
– Tamanna pingaaruteqarluinnarpoq.
Nipilersugassiarsuarnik nipilersortartunik aallartitsiniarsinnaagaluarpunga –
aammami misilissimagaluarpara – inuiaalli nipilersugaannik
nipilersorsinnaanngikkuma inunnillu tusarnaartitsisanngikkuma anersaakkut
toqussagaluarpunga, Hanne Saandvig Immanuelsen oqarpoq tikkuarlugulu maani
nipilersugassiarsuarnik agiaqatigiittartunik
nipilersortussarsiortoqarpallaartanngitsoq.
Aammattaaq inuiaat nipilersugaat nipilersugassiarsuarnut
iluaqusiisarput, soorlu erinniortut ilaat, soorlu Brahms aamma Dvořák,
erinniaminni inuiaat nipilersugaannik ilaqarluartunik erinniortarsimasut.
Nipilersornermik ilinniarfimmi ilaatigut periaatsit
ilinniarpai, tamannalu ullumikkut nuannaarutigilluinnarlugu, Nuummi GUX-imi
ilinniarnertuunngorniartunut aamma Kalaallit Nunaanni pattattutut ilinniartunut
nipilersornermik ilinniartitsisarnermini.
- Ilinniartitsinissannut nammineq aaqqissuininni kalaallisut
nipilersukkamik nuannersumik nassaaraangama piginnittussaatitaasumillu
akuerineqaraangama, taava allattarpara, agiarsorluta
nipilersorsinnaaniassagatsigu. Ilinniartut nuutinik aamma malinnaatinneqartussaagamik,
taamaattumik nuusiorlugillu pisarpakka, oqaluttuarpoq.
Piumassuseq naalagariuarsimagaa – tamatigut
Hanne Saandvig Immanuelsen ukiuni 25-ni Kalaallit
Nunaanniinnermini assigiinngitsorpassuarnik misigisaqartarpoq, qujanartumik
amerlanersaat nuannersunik.
- Misigisassarsiortuaannarusunnikuugama
sammisarpassuaqarusuttuullungalu. Piumassuseqarnera
aallaavigiuaannarsimavara.
Kalaallit Nunaannut tikikkami agiarnermillu ilinniartitsineq
aallartikkamiuk Nuummi nipilersornermik ilinniarfimmi meeqqat
ineriartortinniarlugit nipilersornermik assigiinngitsunik
suliniuterpassuaqalerpoq.
Kommunip aningaasaliissutigisinnaasai killeqaramik.
Taamaattumik suliniutit aqqutigalugit ilinniartitsisunik Kalaallit
Nunaannukartitsisarput tusarnaartitsiartorlutillu sinerissamut
angalasinnaasarlutik.
Ukiut ingerlaneranni Hannep aningaasanik katersuiniartarneq
ilikkarsimavaa, aningaasaateqarfiillu assigiinngitsut aningaasanik sunut
agguaassisarnersut nalunngilai.
- Kikkulli tamarmik meeqqat inuusuttullu tapersersorpaat,
taamaattumik aamma uanga tamanna pingaartippara, oqarpoq.
Aningaasatigut tapersersorneqarnissamik kissaateqarneq
pissutigalugu ilaatigut 2015-imi Nuummi Agiartartoqatigiit Peqatigiiffiat
pilersinneqarpoq, ukiullu pingasut qaangiummata Kalaallit Nunaanni
Agiartartoqatigiit Peqatigiiffiattut allanngortinneqarluni. Hannep Uummannami
Maniitsumilu attaveqarluarneratigut peqatigiiffik taamaalilluni nuna
tamakkerlugu ingerlanneqarpoq, taamaalillunilu Namminersorlutik Oqartussanut
ingerlatsinermut aningaasaliissutinik qinnuteqarsinnaanngorlutik.
- Inunnik tapersersuilluartunik attaveqaatinillu
peqateqartartunik tunuliaqutaqarneq pitsaasuuvoq, Hanne Saandvig Immanuelsen
peqatigiiffiit siulersuisullu pillugit oqarpoq, taakkulu amerlanertigut
nipilersornermik ilinniartunut angajoqqaajusarput.
Kalaallit Nunaannut tikikkavit nipilersugassiarsuarnik
nipilersortarneq qanoq atorneqartigaa?
- Immannguaannaq nipilersortoqartarpoq. Soorunami ilaannikkut
tusarnaartitsiartortunik tikittoqartarpoq, qaqutiguinnarli, Hanne oqarpoq
nangillunilu:
- Taamanili Jim Milne illoqarfimmeereermat,
nipoilersugassiarsuarnik nipilersoqatigisarpara. Kingusinnerusukkut Ida
Heinrich aamma Josef Josefsen operamik erinarsortartutut ilinniarsimasut
takkupput, taakkulu suleqatigilluartarpakka.
Hanne Saandvig Immanuelsenip Josef Josefsen suli suleqatigaa,
Arnannguaq Gerstrømilu, qarlortartartutut nipilersugassiarsuarnik ilinniartoq,
aamma suleqatigalugu.
Nipilersornermik ilinniartunik ilinniartitsisarnermut
atatillugu Hannep ilisimatitsissutigaa, agiarsornermut atatillugu
perorsaariaatsimik ilinniagaqarsimalluni, taannalu taaneqartarluni ”Periaaseq
Suzuki.”
Periaatsimi Suzukimi pineqartoq tassaavoq, meeqqat nuutinik
ilinniaqqaanngikkaluarlutik nipilersuutinik ilinniarnissaat – isumaqartoqarmat
ilitsoqqussaminnik oqaatsinik ilinniarnermissut ilinniarsinnaassasut, atuarneq
ilinniaqqaanngikkaluarlugu.
Hannep tikkuarpaa, periaaseq iluaqutissartaqarlunilu
pitsaanngequteqartoq. Meeqqat ilaannaat nuutinik isigisaqanngikkaluarlutik
nipilersorsinnaapput. Ilaalli taamaallaat nuuteqaratik nipilersorsinnaallutik,
taamaattumik meeqqat ataasiakkaarlugit ilinniartinneqarnissaat
pineqarluni:
- Nipilersornermik ilinniartoq qanoq pitsaanerpaamik
ingerlanersoq isiginiartuartariaqarparput. Taamaattumik isumaqarpunga
ilinniartitseriaatsimik ataasiinnarmik atuisoqarsinnaanngitsoq.
Ilinniartitsinermi allanngorartoqarsinnaasariaqarpoq, Hanne Saandvig
Immanuelsen oqarpoq.
Siornatigut meeqqat allaat pingasuinnarnik ukiullit
nipersornermik ilinniartinneqartarput, maannali meeqqat
assigiinngitsorpassuarnik ukiullit ilinniartinneqarusullutik nalunaartarlutik,
soorlumi ilaatigut 16-inik ukiulik piumassuseqarluartoq agiassaminik nammineq
pisisimasoq. Aamma taanna ilinnialernissaminut akuerineqarpoq.
NAPA-p agissat assigiinngitsunik angissusillit 30-t
pisiarisimagamigit, piffissallu ingerlanerani amerlanerulerlutik. Siullermik
agiaannaagaluarput, Hanneli agiartartoqatigiinnik pilersitserusukkami
nipilersuutinik noqartilinnik agiamit anginerulaartunik bratsch-inik
ilanngussivoq, taakkulu aamma ilinniartitsissutigisarlugit. Pania nukarleq
ullumikkut bratsch-imik nipilersortarpoq. Nipilersoqatigiinni agiarsuaq aamma
atorneqalerpoq.
Agiaq
tulluartoq
Hannep
Kalaallit Nunaanni agiartartutut ilassineqarnini kingumut eqqaagaangamiuk
nuannersunik eqqaamasaqarfigaa:
- Kalaallit
erinarsoqatigeriaasiannut agiaq tulluartorujussuartut misigaara, amerlasuunullu
atorneqarsinnaasutut. Assersuutigalugu nipilersoqatigiinnut
peqataaffiginikuusannut kalattuunik appisimaaraangata (ileqqorsuutinik aamma
taaneqartartut aaqq.), Hanne oqarpoq, Pele Møller Bandimilu
nipilersoqataasarsimanini ilinniarfiusimaqisoq ilanngullugu oqaatigaa.
-
Nipilersorneq pillugu paasisimasaqarnerujussuanngorpunga. Nutaanik
ilikkagaqarnissaq pingaartittuaannarsimavara, Hanne oqarpoq, taannalu aamma
Nunatta Isiginnaartitsisarfiata isiginnaagassiaanni ”Akunnerit”-mi, Larseeraq
Svendsenip nipilersugaanik aallaaveqartumi, Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu
isiginnaartitsissutigineqartumi, agiartuuvoq.
-
Isiginnaartitsinermi tamatumani peqataaneq misigisaavoq nuannerluinnartoq,
oqarpoq.
Hanne
Kalaallit Nunaat Tivolimi 2004-mi scenemi nipilersoqataavoq, kunngikkormiullu
Kalaallit Nunaannut tikeraaraangata Dronning Margrethemut taamanikkullu
kunngissakkunnut appisimaartarnikuuvoq. Maannakkut pissutsit allanngorsimapput,
kunngikkormiunullu tunngasunik aaqqissuussani nipilersukkat
kalaalerpalunnerulerlutillu rytmeqarnerulersimapput. Tamannalu tupinnanngilaq,
kunngi Frederimmi nipilersukkat
rytmeqarluartut nuannarinerummagit.
-
Malugisinnaavara nammineq nipilersukkanik saqqummersitsinerusariaqarlunga,
kalaallinimmi nipilersortartorpassuaqarpoq appisimaartinneqartartunik.
Nuannaarutigaali
Sønderjyllands Symfoniorkester Kalaallit Nunaannut siorna aggustimi
tikeraartinnissaat iluatsissimammat.
- Misigisaq
nuannerluinnarpoq, Hanne oqaluttuarpoq, taassuma nipilersoqatigiit
waldhornertartuat peqatigalugu konservatorimi ilinniarsimavoq.
Nipilersoqatigiit ukiut 60-inngortorsiornerannut atatillugu arlaannik
suleqatigiissinnaanerlutik taassuma saaffigisimavaa. Eqqaareerneqartutut
tamanna Hannep kalaallillu agiartartut allat nuannaarutigisimaqaaq.
-
Appisimaaqatigineri misigisaavoq annertooq, oqarpoq.
Nipilersoriaatsimik
klassiskiusumik festivalertitsinerit aqqutigalugit Hanne Saandvig Immanuelsen
pingasoriarluni, kingullermik 2023-mi, nipilersoriaatsit taakku pillugit
soqutiginnilersitsiniarsarisimavoq. Tamannali ajornakusoornerulersimasoq,
minnerunngitsumik coronap kingorna, misigaa. Soorluuna nunarsuarmi
tuniluuttoqarnera sioqqullugu suliniuterpassuit puigorneqarsimasut.
Kisimiilluni tusarnaartitsinerni guitariliinnarluni appisimaarnerit
assersuutigalugu Katuami maanna takussaanerupput.
Aqqutaani
aporfiit
Ukiut
ingerlanerini Hannep aamma ’aporfeqarneq’ aqqusaarsimavaa.
Assersuutigalugu
Nuummi nipilersornermik ilinniarfimmi atorfimminit 2017-imi soraarsinneqarami.
Suliffissaq ajornaatsuinnaanngilaq, taamaattumik Maniitsumi nipilersornermik
ilinniarfimmi atorfininnissaminut qinnuteqarpoq atorfinitsitaallunilu. Uia Leif
aamma tassani atorfinitsinneqarpoq. Hannep paniata angajullequtaata Najannguaq
Qvistip, anaanami peqannginnerani, Nuummi agiartartoqatigiit ullut tamaasa
aalluppai.
- Nuummi
atuartut Maniitsumiit internetikkut ataasiakkaarlugit ilinniartittarpakka,
qaammatit allortarlugit nipilersoqatigisartakkakka ilagalugit Nuummut
tikeraartarlunga. Taamaakkaluartoq ilungersunarpoq, pingaartumik meeqqat
qimaqqaneri, Hanne oqarpoq, taassuma pania nukarleq Nadia taamanikkut 14-inik
ukioqarluni angummini najugaqarpoq.
Ukiup aappaa
avillugu qaangiuttoq, juulimi 2020-mi, Hanne Leifilu Nuummut uterput. Hanne
Ilisimatusarfimmi teologiitut ilinnialerpoq, uikumilu Nuummi biilernermik
ilinniarfiutaani biilernermik ilinniartitsisunngorluni.
- Nutaanik
ilikkagaqarneq soqutiginartorujussuuvoq – ilinniarfinni aamma biilernermik
ilinniartitsisutut. Kingullerli pisariaqartinnerinnaanik suliffiuvoq. Nerisassaqartariaqarmat,
Hanne nassuiaavoq.
Aasianni
Kullorsuarmilu ilinniartunik nittartakkatigut maanna ilinniartitsisarpoq,
paniata akulliup Katharinap agiarnermik ilinniartitsinermik 2022-mi
aallartitaani. Hanne Kullorsuarmiippoq aallartitsinermut ikiuukkiartoqqalluni
GUX Nuummi nipilersornermik ilinniartitsisussarsiortoqartoq takuaa.
Qinnuteqarpoq atorfinillunilu.
Hanne
“sunngiffimmini” Rebecka Johannesen peqatigalugu Bente Colding Jørgensenilu
suleqatigalugu erinarsoqatigiinni Nordisk Koncertkorimi aqutsisuusarpoq, aamma
ukiorpaalunni erinarsoqatigiinni Nipekkunni aqutsisuusarnikuulluni.
Assigiinngitsunik
aallartitsisartup agiartartup ilinniartut nunani avannarlerni nipilersornermik
ilinniartinneqarnissaat aamma aaqqissuuttarpaa. Taakku ilinniartitsisut allat
isumaannik tusarniassammata atuartullu allat nunanit avannarlerneersut nipilersoqatiginiassammatikkit.
- Pikkorissarnerit taakku
aningaasaateqarfinnit tapiiffigineqartartut ilinniartunut
nalerisimaarnarlutillu ilinniarfiungaatsiartarput, oqarpoq.
Kalaallit
Nunaanni nipilersorneq klassiskiusoq siunissami qanoq
ineriartortinneqarumaarnersoq oqaatigiuminaappoq. Nipilersoqatigiit
aarlerinartumik ikittuinnanngorsimasut aammalu ikiligaluttuinnartut Hanne
Saandvig Immanuelsenip oqaatigaa.
-
Kinaluunniit agiartartunngupallaannarsinnaanngilaq, nuuttoqaraangallu
ilaasortanik nutaanik pissarsiniarneq ajornaatsuinnaasanngilaq. Agiartartut
pingasut nukarliit nipilersoqatigiinnut maanna aamma ilanngupput. Amerlasuut
nipilersuutigisartagaattulli guitarernertulli (agiarneq aaqq.) inngilaq,
oqarpoq.
