Donald Trumpip nunatsinnik soqutiginninnera nunani allani eqqumiitsulianik soqutigisallit eqqumiitsulianik Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnik ussateqarnerannik – pisiortornerulernerannillu kinguneqartoq, inuit arlallit AG-mut nalunaarput. Eqqumiitsulianik soqutigisallit taakkua Europameersuinnaanngillat, aammali Afrika Kujallermeersortaqarlutillu – allaat USA-meersortaqarput.
Eqqumiitsuliat kalaalerpaluttortallit nunani allani soqutigineqarneruleriartortut, eqqumiitsulianik nioqqutillit ilaata Frederik Thordalip aamma maluginiarpaa. Taanna eqqumiitsualianik Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu attuumassutilinnik soqutigisaliuvoq eqqumiitsulianillu Vejlemi saqqummersitsiveeraqarluni, imalu oqarpoq:
Donald Trumpip nunatsinnik soqutiginninnera nunani allani eqqumiitsulianik soqutigisallit eqqumiitsulianik Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnik ussateqarnerannik – pisiortornerulernerannillu kinguneqartoq, inuit arlallit AG-mut nalunaarput. Eqqumiitsulianik soqutigisallit taakkua Europameersuinnaanngillat, aammali Afrika Kujallermeersortaqarlutillu – allaat USA-meersortaqarput.
Eqqumiitsuliat kalaalerpaluttortallit nunani allani soqutigineqarneruleriartortut, eqqumiitsulianik nioqqutillit ilaata Frederik Thordalip aamma maluginiarpaa. Taanna eqqumiitsualianik Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu attuumassutilinnik soqutigisaliuvoq eqqumiitsulianillu Vejlemi saqqummersitsiveeraqarluni, imalu oqarpoq:
- Ukiup massuma aallartinneraniit qaammatini siullerni pingasuni tunisakka siorna taamaalinerani tunisanninngarnit pingasoriaatinngorput. Pisiortortut USA-meersortaqarput Europameersortaqarlutillu, Europameersortaallu soorlu Tysklandimeersuupput Frankrigimeersuullutillu.
Akitsorserussinerit Kalaallit Nunaata nunarsuup ilarsuani oqallisaangaatsiarnera eqqumiitsuliat kalaalerpaluttortallit nunani allani soqutigineqarneruleriartornerannut pissutaasoq, saqqummersitsiveeraatillip inuusuttuulluni Tunumi ukiuni arlalinni najugaqarsimasup oqaatigaa.
- Tamanna pissutaasorivippara, Frederik Thordal oqarpoq.
EQQUMIITSILIAT ASSIGIINNGITSITAARTUUSUT
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik kalaallit eqqumiitsuliaannik saqqummersitsiviulluartarmat tamakkuninnga soqutigisalinnit ornitassaqqissunut ilaavoq. Immikkoortumik nutaamik ”Silarsuaq takuiuk // Mikro-Makro”-mik taasamik tassani saqqummersitsisoqaleruttorpoq, saqqummersitsinerlu taanna saqqummersitsiviup ima nassuiarpaa:
- Saqqummersitsinermi nutaami katersani eqqumiitsuliaatigineqartut angisuut mikisuaqqallu sammineqassapput. ”Silarsuaq takuiuk // Mikro-Makro” qulequtaraa. Eqqumiitsuliat angisuut ininik immikkuullarissumik tiguaasinnaasarput, eqqumiitsuliaaraaqqallu imminerminni silarsuarmik takutitsisinnaasarlutik. Saqqummersitsinermut isertut eqqumiitsulianik tupinnarsinnaasunik aammalu eqqumiitsulianik mikisuaraaqqanik takusassinneqassapput. Eqqumiitsuliornerup siammasissusaa takuneqarsinnaassaaq, alakkaasunut angisuunut mikisunullu alutornartunik takusassaqassalluni. Nalitsinni eqqumiitsuliat Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmut aammali Nuummi Kulturip Illorsuanut Katuamut alakkarneqarsinnaasarput, aammali Kalaallit Nunaanni pisortat suliffeqarfiutaasa ilaannut sineriammiluunniit sumiiffiit ilaannut. Eqqumiitsuliat taakkua assigiinngisitaartuupput, aammali soorlu kinaassutsimut, nunasiaataanerup oqaluttuassartaanut nalitsinilu inuunermut tunngasortaqartarlutik.
Inuuteq Storch kalaallini eqqumiitsuliortuni ukiuni kingullerni tusaamaneqarnerpaasunut ilaavoq. Taanna pisuni assilisaminik danskit eqqumiitsulianik saqqummersitsiviat suleqatigalugu nunarsuarmi saqqummersitsiviit pingaarnersaata ilaanni Venedig Biennalenimi 2024-mi saqqummersitsivoq. Taassuma saqqumersitai danskit nalitsinni eqqumiitsuliat pillugit nittartakkakkut oqalittarfimmi ima nassuiarneqarput:
- Storchip ukiuni hunnorujulikkuutaani nunasiaataasimanermut aamma Kalaallit Nunaat inuilu pillugit isummanut pigiliutiinnagaqartoqartarneranut assuarluutini assilisamini ersersippai. Assuarluutaami europamiut amerikamiullu paasisassarsiorlutik Kalaallit Nunaanniinnerannit imaluunniit Kalaallit Nunaanniillatsiarnerannit saqqummiunneqarsimasunut tungasuukkajupput. Kalaallit Nunaannilu pissutsit maanna allarluinnaasut saqqumersitamini ersersippaa. Tassami Kalaallit Nunaanni, ingammik Sisimiuni, pissutsit ulluinnarnilu inuuneq ilisimaarilluakkani uummateqarfigerpalaarlugit taalliarisutullu illugit saqqummiuppai.
Eqqumiitsuliat Kalaallit Nunaannut attuummassutillit piumaneqarneruleraluttuinnartut, Danmarkimi eqqumiitsulianik akitsorussisarfik Bruun Rasmussen Kunstauktionerimeersup aamma maluginiarpaa. Akitsorserussisarfik taanna eqqumiitsulianik Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnik tunisaqarneruleriartuinnartunut aamma ilaavoq.
- Eqqumiitsulianik Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnik akitsorterussinikkut ukiorpassuanngortuni tuniniaasuuvugut, taakkuninngalumi tunisaqarlualaavinnikuulluta, qaammatinili kingullerni – ingammik nunani allani – soqutigineqarneruleriartuinnaqisut malunnarpoq, nalilersuisartuuneq eqqumiitsuliornerup oqaluttuarisaaneranik aamma ilisimasaliusoq Maria Bornø oqarpoq.
Eqqumiitsulianik aalajangersimasunik, tassa Kalaallit Nunaannut attuumassutiliinnarnik akitsorserusseqqammerlutik, taanna ilisimatitsivoq.
- Taakkuninnga soqutiginnilersitsiniarluta qanorlu piumaneqartiginersut paasiniarlugu taamaaliorpugut, taanna oqarpoq.
Eqqumiitsulianillu taamaattunik apriilip 21-ata tungaanut akitsorterussisimallutik akitsorterussatillu soqutigineqarluarnerat tunisatillu amerlassusaat naammagisimaaritsik, Bornø oqarpoq.
Taamaalioqqinnissartillu ilimanartoq, taassuma ilanngullugu oqaatigaa.
Eqqumiitsuliaapput Donald Trumpip nunatsinnik soqutiginninnera eqqumiitsuliat kalaalerpaluttortallit nunani allani soqutigineqarneruleriartuinnarnerannut eqqumiitsuliortup Aka Høeghip pissutaasorinngilaa.
Eqqumiitsuliat Kalaallit Nunaannut attuumassutillit nunani allani qangali, tassa ukiorpassuit matuma siornali soqutigineqarneruleriartuinnarsimasut, taanna oqarpoq. Kalaallit Nunaatami nunarsuup sinneranut atassuteqarneruleriartornera – nunarsuullu sinneraneersut Kalaallit Nunaannik kulturiannillu soqutiginninneruleriartornerat taassuma pissutaasoraa. Umiarsuarlutik takornariarpassuarnik Kalaallit Nunaannut aasakkut tikerartoqartarnera aamma pissutaaqataasoraa.
Kalaallit Nunaanni ullutsinni eqqumiitsuliortut
suliaat nunatsinni pinngortitamut
oqaluttuatoqqanullu, aammali politikkimut, silap
pissusiata allanngoriartorneranut kinaassutsimullu
attuumassuteqakkajupput. Asseq una Katuami
saqqumersitsinermik ammaanersiornermi
assilisaavoq.
Assi: Leiff Josefsen
- Inuusukkallarama titartaasartorpaaloqarlunilu qalipaasartorpaaloqartoq puigussanngilarput – qissianillu tipisimasunik taamanikkut aamma qiperuisarpugut. Taamanikkulli suliavut eqqumiitsuliatut isigineq ajorpavut, kisianni tassa eqqumiitsuliaapput. Suliariinnartarpagummi, nuannarigatsigummi, eqqarsaatitsinnillu taamaalilluta annissuilersarluta, Aka Høegh oqarpoq.
Eqqumiitsuliortoq Aka Høegh Kalaallit Nunaanneersuuvoq, taannalu nunani tamalaani ilisimaarineqarlunilu Statens Kunstfondimit, Ny Carlsbergfondimit, Hollandimi Rijksmuseumimit, Islands Nationalmuseumimit pisortallu suliffeqarfiutaasa ilarpaaluinit - soorlu Københavnimi Geologisk Institutimit nersorneqarsimasuuvoq.
Tamatuma saniatigut Europami nunani arlalinni, soorlu Berlinimi aamma saqqummersitsinikuuvoq.
- Taamanikkut eqqumiitsuliatta ilarpassuit ilarpassui qallunaanit nunatsinnut suliartorsimasunit pisiarineqakkajupput. Kalaallillu eqqumiitsuliaat tassa taamanikkulli soqutigineqarneruleriartuinnarput, taanna oqarpoq.
Harald Moltkep qalipagaa Afrika Kujallermut Eqqumiitsuliat kalaalerpaluttortallit nunani allani soqutigineqarneruleraluttuinnarnerat, Frederik Thordalip eqqumiitsulianik Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnik nutaanik suliassaqaatigilerpaa.
- Assersuutigalugu Tysklandimi Mannheimimut nassiussaqaaloqqammerpunga, aamma Hollandimi National Museum of World Culturesip eqqumiitsulianik saqqummersilersaakkaminik Kalaallit Nunaannut attuumassutilliusunik nalilersueqatisereqqammerpaanga, taanna oqarpoq.
Angut Afrika Kujallermiu saqqummersitsiveeraatinnut februaarimi iseriarluni Den Danske Litteræremeersut kalaallit kulturiannik, ileqquinik oqaluttuatoqqaannillu 1902-miit 1904-mut ilisimasassarsiorneranni peqataasup, tassa Harald Moltkep qalipagaaraata ilaat pisiarimmagu nuannaajallaatigisimaqigini, Frederik Thordal oqaluttuarpoq taamanilu misigisani qaqutigoortuungaatsiarnerarlugu.
Akitsornerat katersugaasivinnut nanertuutaasoq Kalaallit Nunaanneersut soqutiginnillutik pisiaqarumagaangamik – eqqumiitsualiallumi kalaalerpaluttortallit Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit ilaannut utertinneqaraangamik, Frederik Thordal Maria Bornølu nuannaajallattuaannarput.
- Kiinarpaat marluk kalaalerpaluttut Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit ilaannut tuneqqammerpakka, taamaaliornissaralu orniginerusarpara. Eqqumiitsulianimi taamaattuni kusanarnerpaat pingaarnerpaallu ilaat Kalaallit Nunaanniiginnaqqunaqaat.
- Eqqumiitsuliat kalaalerpaluttortallit akitsungaarmata katersugaasiviit tamakkuninnga pisiortornissaminnut ajoraluartumik qujaannartariaqakkajulernikuupput. Kiinarpaat asseqanngitsut pilersinneqaqqissinnaanngitsullu eqqumiitsulianik katersisartumit, soorlu Frankrigimeersumit Tysklandimeersumilluunniit pisiarineqarangaamik akunnattoornartarpoq. Taamaalillutimmi utertinneqarsinnaajunnaartaramik, eqqumiitsulianik ukiuni tallimangajanngulersuni saqqummersitsiveeralik oqarpoq nangillunilu:
- Kalaallilli eqqumiitsuliortut suliatik taamaalillutik pissarsiaqaatiginerulersarmatikkit qutsannaqaat. Assersuutigalugumi savalimmiormiut eqqumiitsuliortut suliaat ukiorpassuarni kingullerni pissarsiaqaataangaartanngillat – qujanartumilli ilorraap tungaanukaqqikkiartorluni.
Eqqumiitsuliat kalaalerpaluttortallit piumaneqarneruleriartuinnarnerat saqqummersitsinissamut pissarsiareriaannaajunnaarnerannik aamma kinguneqartoq taamaammallu saqqummersitsiveeqqamini iikkat imaqulatseqqunagit ussassaarutinik nivinngasoqaaluttut, Thordal oqarpoq.
Eqqumiitsuliat kalaalerpaluttortallit nunani allani soqutigineqarneruleriartuinnarnatik taakkuninnga pisisartut aamma Kalaallit Nunaanneersortaqarneruleriartuinnartut, Maria Bornø aamma maluginiarpaa.
- Assut qujanarpoq, eqqumiitsuliammi kalaalerpaluttortallit Kalaallit Nunaannut utertinneqartut inissimanniileqqittullu taamaalillutik utertinneqarsinnaalersarmata, taanna oqarpoq.
Eqqumiitsuliornerup silarsuaani nikeriarneq Kalaallit eqqumiitsuliaat Trumpip Kalaallit Nunaannik soqutiginnilluni suaaruteqareernerani malunnartumik soqutigineqarneruleriartuinnarput –soqutigineqarneruleriartuinnarneralli ukiorpassuit matuma siornali aallartittoq, Maria Bornø Bruun Rasmussens Kunstauktionerimeersoq oqarpoq.
Tamanna assigiinngisitaarneq, nunasiaataajunnaarneq saqqumminerulaarnerlu ukkataralugit eqqumiitsuliortut silarsuaanni mumisitsisoqangaatsiarnerata ilutigisaanik pisoq, taanna isumaqarpoq.
- Kalaallit eqqumiitsuliaat nunat killiit eqqumiitsuliortuisa silarsuaanni sivisuumik soqutigineqarpianngillat, suliaasali oqariartuuterpiaat eqqumiitsulianik allatut isiginneriaaseqartoqaleriartornerani nassuiarneqartaleriartornerannilu soqutigineqarneruleriartorlutillu ataqqineqarneruleriartortut, taanna oqarpoq.
Frederik Thordal isumaqataavoq:
- Kalaallit eqqumiitsuliaat immikkuullarilluinnarput. Kalaallit oqaluttuatoqaat Kalaallit Nunaannilu pinngortitaq suliaanni aallaaviukkajupput, kingulliarsortaasali suliaat naalagaaffeqatigiinnerup oqaluttuassartaanut kalaallillu kinaassusiannut aamma tunngasortaqaalullutik. Taakkua Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu maanna oqallinnermut pingaaruteqarput, soqutigineqarneruleraluttuinnarnerallumi nuannaarutissaalluni.
