- Kinguaatsinnut inuiaqatigiinnik pitsaanerusunik qanoq pilersissinnaanitsinnik eqqarsaatersuuteqarnissamut inuiattut ullorsiorneq periarfissatsialaavoq. Inuiaqatigiit ataqatigiilluartut, tamanut inissaqartitsisut, aammalu inuiaqatigiinnik inuiannillu allanik peqateqarlutik inuiaqatigiit aaqqiissutissanik nassaarniarlutik piumassuseqartut, Martha Labansen Københavnimi Kalaallit Illuutaanni inuiattut ullorsiornermi oqalugiarnermini soqutiginartumik oqaatigaa. Namminiilivinnissamut ingerlaneq eqqartorpaa, oqaatigalugulu “namminiilivinnissamut aqqut takisuujussasoq, ajornakusoortuussasoq tamatsinnullu unammillernartuussasoq".
Inuiaat allat peqatigalugit aaqqiissutissarsiorneq
“Imminuinnaq pilluni aaqqiissutissarsiuussiinnartoqassanngitsoq, kisiannili isumannaallisaanermut, illersornissamut, silap pissusianut atugarissaarnermullu tunngasunik inuiaqatigiit allat peqatigalugit aaqqiissutissarsiortoqassasoq” Martha Labansenip oqalugiarnermini oqaatigaa.
Martha Labansen, maanna 73-inik ukioqartoq, tamakkununnga tunngasunik ilisimasaqarluarpoq. Oqaluuserisanimi ilisimasaqarfigilluarpai. Ukiut ingerlaneranni inuiaqatigiinni tatigineqartutut inissisimaffeqarsimavoq. Apeqqummut matumunnga pingaarutillit ilagaat 1999-imit 2003-mut namminersorneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaasimanera. Aamma 1995-imit 2003-mut inatsisinik atortitsinermut ataatsimiititaliami ilaasortaavoq, 2003-millu 2005-imut aaqqissuussaanermut ataatsimiititaliami, 2009-mi kommunit kattunnissaannut piareersaasutut, siulittaasuulluni.
Ineriartorneq
Inuiattut ullorsiornermi oqaluttuarisaanermut tunngatillugu ineriartorneq pillugu ima eqqaasitsissuteqarpoq: “Ukiut 45-t matuma siorna namminersornerulerpugut, namminersornerunermullu inatsip sinaakkutissartai nammineernerunissamut atorluarpavut.
Namminersornerup nalaani ukiut 15-it matuma siorna kalaallit inuiaqatigiittut namminersortutut, Danmarkimit avissaarsinnaatitaasutut, akuerineqarput.
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni inuppassuit danskit naalagaaffiannit avissaaqqalluinnarusupput.
Naalakkersuisut ataatsimiititalialiorput, taannalu naalagaaffiliornissamut tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuuteqarpoq.
Suliassat pingaarutillit
Suliassat allat suliarineqaqqaartariaqartut Martha Labansen isumaqarpoq, imalu nangippoq: “Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu apeqqut tamaat isummerfigitinnagu, naalagaaffiup suliassaanik qanoq tigusisinnaanerput pillugu politikerivut pilersaarusiortariaqarput.”
Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsit naapertorlugu suliassat taakku Kalaallit Nunaata nammineq aningaasartalersortussaagai eqqaasitsivoq.
Taamaattumik suliassap annertunerungaarnerata erseqqissarnissaa pingaaruteqartippaa, tassami naalagaaffimmit tapiissutit isertitanik allanik taarserniarlugit Kalaallit Nunaat nammineq aaqqiissutissarsiussaaq.
- Inuussutissarsiuteqartut inuuniarnermikkut atugaat ajornerulertinnagit aaqqiissutissarsiortoqartariaqarnissaa malugineqassaaq, Labansen erseqqissaavoq.
Silarsuarmi inissisimaffik
Kalaallit tunngaviusumik inatsisiliornerat naammanngitsoq Martha Labansenip aamma oqaatigaa, Kalaallit Nunaatalu nunarsuarmi inissisimaffia pillugu ersarissumik oqariartuuteqarpoq, tamannalu aaqqinneqarnissaata pingaaruteqarnera erseqqissarpaa.
- Pisinnaatitaaffinnik pingaarutilinnik aamma innuttaasut, inatsisartut naalakkersuisullu atugassarititaannik tunngaviusumik inatsit erseqqissaasinnaavoq.
Aningaasaqarnikkut politikkikkullu periarfissatigut ineriartornissamut Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimaffianik inuiaqatigiillu allat peqatigalugit ineriartornermi inissisimaffianik paasinninnissaq pingaaruteqarnerungaassaaq. Nunarsuarmi politikkikkut allanngornerit ukiuni qulikkaani tulliuttuni ineriartornitsinnut aalajangiisuussapput, oqarpoq.
Ukiuni 15-ini Kalaallit Nunaata namminersortuunerani nunani allani qanoq pisoqarsimanersoq, nunallu allat Kalaallit Nunaannut attaveqarnerminnik soqutiginnileriartuinnarnerat sammivaa.
Martha Labansen Københavnimi Kalaallit Illuutaanni 1978-imi sivikitsumik pisortaavoq, oqalugiarnerminilu inuusuttuunermini misigisani eqqaavai.
Taamanikkut “kalaallit illuutai inuusuttunut katersuuffiupput, taakkualu Kalaallit Nunaata ineriartorneranut sunniuteqarusuttuupput. Tamannalu namminersornerunissamut kingusinnerusukkullu namminersulernissamut iluaqutaavoq. Kinguaariit nutaat maanna Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu oqallinnerit sakkortuut ingerlatissavaat, namminiilivinnissamullu nunarsuarmilu aaqqissuusseqqinnermi nutaami Kalaallit Nunaata inissisimaffianik nassaarniarnissamut sunniuteqartuussapput.
Ilinniartitaaneq
Ilinniartitaanerup annertusinissaa pitsaanerulersinnissaalu namminiilivinnissamut pisariaqartinnerpaasut ilagigaat, Martha Labansen isumaqarpoq.
- Immikkut ilisimasalinnik ilinniarluarsimasunillu sutigut tamatigut pisariaqartitsineq annertusiartuinnassaaq, oqarpoq nangillunilu:
- Maannamut appasissumik ilinniagaqarsimanerup ineriartorneq sukkanerulersinnikuunngilaa.
Siunissami nutsat qalipaataat, oqaatsit kulturikkullu tunuliaqutaq apeqqutaatinnagit piginnaasallit tamarmik atorfissaqartinneqassapput.
Naggasiilluni oqarpoq: „Pinngortitap, kulturitta ataatsimoornerullu tunissutaannik eqqarsaatiginneqqissaarnissamut inuiattut ullorsiorneq tamatigut periarfissaalluartarpoq. Qujamasungaarluta taamaaliortuaannarsinnaavugut. Tamanna pillugu qujanaq."
Ukiunik 50-inngortorsiortut
Folketingimut ilaasortaq IA-meersoq Aaja Chemnitz Aalborgimi Københavnimilu Kalaallit Illuutaanni inuiattut ullorsiornermi oqalugiarpoq. Kalaallit Illuutaat, ukioq manna ukiunik 50-inngortorsiortussat, inuiaqatigiinnut atalluinnarsimasut oqariartuutigaa.
- Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartunut tamanut qitiusumik ataatsimoorfiusarput. Ataatsimoorfittut pisussaaffeqarput, aamma ineriartornissamik piffissamullu, minnerunngitsumillu atuisut pisariaqartitaannut, malinnaanissamik periarfissaqartitsipput, Aaja Chemnitz oqarpoq, kalaallillu illuutai Danmarkimi kalaallit ilinniagaqartut pillugit taakkunanngalu pilersinneqartut oqaatigalugu.
- Taamaattumik kalaallit ilinniartut suliniutigineqarnerat Avalammillu suleqateqarnerit Kalaallit Illuutaasa ineriartortinneqarneranni qitiusariaqarput, oqarpoq.
