- Assigiinngitsunik suliaqarnermi kaaviiaartoqalaartartoq isumaqarpunga. Suliaq ataaseq kaaviiaarlugu, assigiinngitsumilli suliarisarlugu.
Bolatta Silis-Høeghip AG Statens Værksteder For Kunstimi (SVFK, Naalagaaffiup Eqqumiitsuliornermut Sullivii, aaqq.) Københavnimi Strandgademiittumi tikilluaqqugamiuk aallarniutigalugu taama oqarpoq.
Eqqumiitsuliortoq 43-nik ukioqartoq qaammatini makkunani arnanilu saqqummersitsinissaminnut, Johannes Larsen Museet-imi Fynimi Kertemindemiittumi maajimi ammartussamut, eqqumiitsuliuleruttorpoq.
- Qalipakkat qanoq imminnut
naapertuunnersut takusinnaallugu
iluaqutaangaatsiarpoq, Bolatta
Silis-Høegh sullivimmi 150 m2-
erimi sulinerup iluaqutissartaa
pillugu oqarpoq.
Assiliisoq: Inge S. Rasmussen
Inimi kusanartumi 150 kvadratmeterisut angissusilimmi eqqumiitsuliorpoq, ini 4 meteringajannik portussuseqarluni, qisunnik paakkaruteqarpoq qaamanermillu qinngorneqarluartunik igalaarpassuaqarluni. Allatut oqaatigalugu: Bolatta Silis-Høeghip suliaanut angisuunut, Fynimi katersugaasivimmi aappaagu takuneqarsinnaasussanut, sinaakkutissat pitsaalluinnartut.
Ataatsimoorussamik saqqummersitserusunnerlutik katersugaasivimmit aperineqaramik paniusup eqqarsaataa siulleq tassaavoq: Arraa...kia anaanani saqqummersitseqatigiumassagamiuk?
Bolatta Silis-Høeghilli suliniut eqqarsaatigeqqissaaramiuk soqutiginartilerpaa.
- Anaanap paniullu attaveqatigiinnerat pissanganartorujussuuvoq, asanninnermik pissanganartunillu ulikkaarpoq. Aammali kinguaariit assigiinngitsut isiginnittaasiat. Suleqatigiinnissaq pissanganaqaaq, oqarpoq.
Katersugaasivimmulli takuniaasussat Aka Høeghip Bolatta Silis-Høeghillu ataatsimut eqqumiitsuliaannik takussallutik naatsorsuutigissanngilaat.
- Naamik, ataatsimut eqqumiitsuliaqassanngilagut. Eqqumiitsuliortutut immikkuullarequteqarpugut tamattalu naleqarluta. Allarpassuatigummi atassuteqareeratta tamanna naammaqaaq, paniusoq naqissusiivoq.
- Qalipakkat qanoq imminnut
naapertuunnersut takusinnaallugu
iluaqutaangaatsiarpoq, Bolatta
Silis-Høegh sullivimmi 150 m2-
erimi sulinerup iluaqutissartaa
pillugu oqarpoq.
Assiliisoq: Inge S. Rasmussen
Tamatumunnga atatillugu eqqumiitsuliat kinguaariinnut, arnaassusermut namminerlu ukiuminut, tassa kinguaassiorsinnaanerata qaangiukkiartorneranut, tunngassasut pissusissamisoortoq ilanngullugu oqarpoq.
- Arnamut aaqartarnermullu nersorinninneruvoq. Hormoneqarnikkut sorpassuit qaammatatit tamaasa aqqusaartarneri tunissutaapput. Aap, ilami ullut tamapajaasa. Imminut allanullu tunngasunik ilisimasarpassuaqarfiuvoq, Bolatta Silis-Høegh oqarpoq. Tassunga killinneq aamma aliasunnarsinnaasoq aamma erseqqissarpaa. Aliasunnermili aamma inuunerup nuannersortaanik paasinninnissamut periarfissaqalersitsisartoq.
Kaaviiaartoq
Bolatta Silis-Høeghip eqqumiitsuliarisimasaani kaaviiaartut uteqattaarput.
Taassuma inuunermi ingerlaartuartutut kingunerluutinillu katsorsaanertupajaaq nammineq nassuiarpaa. Imminut assilinrw eqqumiitsuliamini ilisarnaatigilluarpaa, eqqumiitsuliaasalu ilai sullivimmi Strandgademiittumi qilaamut portusuumi takuneqarsinnaapput.
Statens Værksteder For Kunst (SVFK, Naalagaaffiup eqqumiitsuliornermut sullivii)
SVFK-mi sulineq tassaavoq naalagaaffiup kulturilerinermut aningaasaliisarnerani sulinissamut aningaasaliissutit ilaat.
- Maani sulilluni nuanneqaaq. Initunera, suliamalu tamakkiisumik isigisinnaaneri, Bolatta Silis-Høegh oqaluttuarpoq.
Init nutaat inuillu aatsaat naapitat sungiunniarsareqqaartaraluarpai, quersuakunili eqqumiitsuliornermilli sullivinni toqqissisimasutut misigisimavoq.
- Illorsuaq pisoqaq oqaluttuassartalik arlaatigut sunniuteqartarpoq, qisunnillu sanaajunera pikkunarpoq. Taamaammat ingerlaannaq aallartippunga, eqqumiitsuliortoq, aamma Vesterbromi namminerisaminik sulliveqartoq, oqarpoq.
Taannali mikigami maanna qalipatakka marluk sanileriisillugit kisiisa inissaqartippai. Bolatta Silis-Høeghittaaq Strandgademi sullivimmi qalipaatit imerpalasut akuerullugit taamaalilluni natermi qalipaasinnaavoq. Qalipakkallu arfineq-marluusut saqqummersitsinermi qanoq isikkoqassanersut takuniarlugit sanileriisillugit nivinngarsinnaaneri iluaqutaapput.
- Qalipakkat qanoq imminnut naapertuunnersut takusinnaallugu iluaqutaangaatsiarpoq, Bolatta Silis-Høegh oqarpoq.
Eqqumiitsuliortoq sulitilluni qitillunilu aalasarami inip anginera iluaqutaasoq ilanngullugu oqaatigaa.
- Qalipatakka aamma ingerlaneqaramik. Qitinnertaqarput. Maannalu qitittarferujussuaqarpunga, oqarpoq.
Johannes Larsen Museet-imi saqqummersitsineq aappaagu maajimi ammarlunilu 2025-mi aasaq naallugu ammassaaq.
Qalipakkami ataatsimi nutsani assaminik illaarai – imaluunniit salikkai - takuneqarsinnaavoq. Bolatta Silis-Høeghip imminut maluginiartuartuunini, allat nipaannik soqutigisaqarnini aammalu suliami allat qanoq igissaneraat eqqumaffigiuaannartuunikuullugu nassuiaavoq. Immaqa illoqarfeeqqameersuunerup kingunerisaanik, aammali inuit nittartakkatigut naapittarfiini allat nipaanniit nalilersorneqarnissamut periarfissaqartuaannarmat.
- Assiliannguillunga oqassaguma allat nipaat piiarlugit qalipaganngortissinnaasarpakka, qalipagaq pillugu nassuiaavoq.
Sulliviup iigaani takisuumi qalipakkat uilut qalipaannut eqqaanarsinnaasunik assiliartallit tulorput: Ammaloqisaartoq, saavalu nuugissoq tunualu moriitsoq. Uilulli taakku ileqquusutut tungujortuunatillu qernertuunngillat.
Uilunik qalipakkat ammalorneri Bolatta Silis-Høeghip Nuka Alice Lundilu suleqatigiinnerminnut atatillugu misigisaaneersuupput, tassani Nuka Alicep aggerluni eqqumiitsuliortoq qilaatersorfigaa.
- Uummataata kassunnera qilaatersorneratalu nipaa uteqattaartoq eqqississutigaakka. Taava takorluuisinnaalerpunga, tassanilu ammaloqisaat qalaserlu takorloorpakka. Uilorlu tassani aamma takorloorpara. Kusanarluinnarpoq, immamit ilusilersugaasoq, Bolatta Silis-Høegh nassuiaavoq, nangipporlu:
- Uilorujussuarmik nammineq ikiffigisinnaasannik sanarusutsappunga. Soorlu tassa anaanap naavanut uteqqilluni. Anaanama saqqummersitseqatiginissaanut naleqqulluinnarpoq. Arnarpaloqalunilu kinguaassiutinut tunngavoq, kinguaassiutaavorlu, taamaalilluta arnapalussutsimut uteqqippugut.
Bolatta Silis-Høegh qalipakka saniatigut aanakkumiit pissarsiani katiterlugit annoraaminiliorniarpoq. Nerriviup qalii, erruinermi allarutit, allarutit siniffiullu qalii arnaminit, aanaminit Kujataaneersumit aamma ataataminit aanaminit Letlandimeersumit pisani katersorsimavai. Taakku mersuullugillu pinngortitap pissarititai atorlugit aappaluttunik qalipanneqassapput.
- Anaanannit aanaga nerriviup qalerpassuinik nissiaanikuuvoq. Tassami angerlarsimaffik torersuussaguni nissiakkamik nerriviup qaleqartariaqarpoq. Tamatumattaaq inuiaqatigiit suna eqqortuunersoq eqqunngitsuunersorlu peqqusisarnerat ersersippaa. Inuiaqatigiinnit aqunneqarnertupajaaq ippoq, nunasiaataanermi inuunerup nalaani arnatut kalaalertullu nammineq kulturerisamik nikaginnittutullusooq, Bolatta Silis-Høegh oqarpoq.
Toqqaaneq toqqaannginnerlu
Nammineerluni arnatut kalaalitullu imminut tunuarsimaartikkunnaarnikuuvoq.
Siornatigut Danmarkimi eqqumiitsuliortutut imminut naleqartinnanilu aarlerisarsimavoq, tassani eqimattaalluni saqqummersitsinerni toqqarneqarumanngitsutut imaluunniit eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmik piginnittut aallaqqaammut soqutiginneqqaariarlutik suminngaanneersuusoq paasigaangamikku tunuartertarnerannik misigisaqartarpoq.
- Tunuliaqutiga sulianni aallaaviginngisaannarpara. Kisiannili soorunami allatigut saqqummertarpoq, Bolatta Silis-Høegh, kalaallinik Letlandimiunillu siuaasaqarnini pillugu oqaluttuartuaannartoq, oqarpoq.
Saqqummersitsinerni Issittumut kalaaliussutsiminulluunniit tunngasuni ilaajumajunnaarnikuuvoq. Tamannalu Bolatta Silis-Høegh naapertorlugu saqqummersitsinernut peqataatitserusullutik saaffiginnittartut 90 procentiinut atuuppoq.
- Eqqumiitsuliortutut tassunga inissinneqartuaannarluni pikkunaak, soorlu tassa taanna kisiat aallussinnaagipput – tamanna allaanerutinneqarneruvoq. Tamanna unitsippara, eqqumiitsuliortoq, tamanna pissutigalugu 2022-mi arnat eqqumiitsuliortut allat 14-it peqatigalugit Rundetårnimi ataatsimoorluni saqqummersitsinissamut “Kassandrap qatanngutai – siunissami qalipaasartut perloqqusinermik atorunnaarsitsisut” qaaqqusaagami nuannaarsimaqisoq, naqissusiivoq.
- Qalipakkat qanoq imminnut
naapertuunnersut takusinnaallugu
iluaqutaangaatsiarpoq, Bolatta
Silis-Høegh sullivimmi 150 m2-
erimi sulinerup iluaqutissartaa
pillugu oqarpoq.
Assiliisoq: Inge S. Rasmussen
- Qalipaaninni arnaasugut kalaaliusugullu qanoq pineqartarsimanersugut takusinnaaleriasaarpara. Takusinnaanngisakka pimoorussinnginnamalu aaqqissuussaanermut ilaaginnarsimanera pillugit imminut kamaatileraluarpunga. Imminut pisuutinnerup imminut isumakkeerfiginermik taarsernissaata tungaanut, oqarpoq.
Itigartitsineq oqiliallaataavoq, Bolatta Silis-Høegh oqarpoq, taannattaarlu suliamut akissarsiassat appasippallaaraangata aamma maalaaruteqartarpoq.
- Ukiorpassuarni eqqumiitsuliortuusimaninni ukiut qulit 20-lluunniit matuma siorna qanoq pissutsit issimanersut sanilliussinnaagakkit iluaqutigaara, oqarpoq.
Grønlandimik oqarnani Kalaallit Nunaannik oqartalerniarluni aamma aalajangersimavoq. Tamannalu qallunaat amerlanerit paasiuminaatsittarpaat. Ilaatigut oqaatiginera pillugu, aammali tungujortunik iseqarami allat isaanni immaqa ”naammaginartumik kalaaliusnngitsutut” nalilerneqartarnini pissutigalugu.
- Tamanna nammineq suliassaraat; Uanga nammineq kinaanerlunga nalunngilara, Bolatta Silis-Høegh oqarpoq.
Taassuma ataasiarluni Algeriami angut Perumioq naapissimallugu, taassumalu suminngaanneersoq aperimmagu ”Greenland”-imik akisimallugu oqaluttuaraa. Kingorna angut aperivoq: Oh, Kalaallit Nunaat?
- Eqqorteqaanga. Uummatikkut naakkullu. Inuup takornartap uanga oqaatsikka atorlugit taagaa. Tamanna uanga ilimagisanniit pingaaruteqarneruvoq. Taamaammat maanna Kalaallit Nunaat taasalernikuuara, Bolatta Silis-Høegh oqarpoq.
