Stauningip Kalaallit Nunaannut angalanera annertooq

1930-mi aasaagaa taamanikkut socialdemokratit Danmarkimi statsministeriutitaat Thorvald Stauning (1873-1942), ulluni 10. augustimit 23. septembarip tungaanut qaammammi ataatsimi affarmilu Kalaallit Nunatsinni angalavoq. 

Statsministerip Qaqortumit Upernaavik – kiisalu aatsitassarsiorfiit Qullissat Ivittuullu – kitaani illoqarfiit amerlanersai tikeraarpai.

Stauningip qallunaani statsministerini siullersaalluni nunatsinnut tikeraarnera nalaatsornerinnaanngilaq. Stauning taamanikkut qallunaat nunasiaataannut ungasissorsuarmiittumut annertuumik soqutiginnippoq. 1906-imilu Socialdemokraatit nunatsinnut oqaaseqartartorilerpaat – 1929-milu aappassaa statsministerinngorami – piffissami 1924 – 1926 siullermeerluni statsministeriuvoq – Kalaallit Nunaat pillugu Aqutsiveqarfik ministeriuneqarfimmut ilivaa, taamaalillunilu aamma Kalaallit Nunaannut ministerinngorluni.

Tamanna 1942-mi toqunissaata tungaanut atuuppoq – taamaalillunilu Danmarkimi qinikkatut statsministeriusuni sivisunerpaamik issiaannanngilaq, aammali Kalaallit Nunaannut ministeritut sivisunerpaamik atuuppoq.

Kalaallit Nunaannut angalanera

Tamannalu atuakkami nutaami septembarimi saqqummersumi atuarneqarsinnaavoq. Taanna tusagassiortumit Niels Nørgaardimit allanneqarpoq, quppernernilu 264-ini Stauning Kalaallillu Nunaat pillugit annertuumik allaaserinnittoqarpoq. Atugaq piffissaq malikannerlugu allagaavoq, Stauningillu 1930-mi Kalaallit Nunaannut angalaneranik aallaqqaaserneqarluni – taamaalillunilu aamma Norgimik saqitsaassuteqarneq, Norgip 1931-mit 1933-mut nunatta kangiata avannaanik tiguaaneranik kinguneqartoq itisilerlugu sammineqarpoq.

Stauningip Kalaallit Nunaanut angalanera Niels Nørgaardip atuakkiamini sukumiisumik allaaseraa, angalanerlu statsministerimut annertuumik sunniuteqarpoq. Thorvald Stauningip angalanini atuakkiamini ”Min Grønlandsfærd”-imi angerlamut apuukkami qaammatialuit qaangiummata saqqummersumi allaaseraa. Niels Nørgaardi atuakkamit issuagaq una ilannguppaa:

”Nuna innuttaalu inuttut toqqaannartumik ilisimasaqarfiginngikkaanni, Kalaallit Nunaataaqunneqarnerani aalajangiinerpassuarnut akisussaaffimmik tigusinissaq eqqarsarnartoqartoq ingerlaannaq paasivara. Uannullu inuunera tamakkerlugu piviusunik takusaqartartumut, allat ilisimasaannavii toqqammavigalugit Kalaallit Nunaanni pissutsinik oqaluuserinnittarneq naammaginanngitsorujussuuvoq.”

Landsrådit

Socialdemokratit Kalaallit Nunaannut oqaaseqartartuattut Stauning nunatsinni demokratimut allaffissornikkullu ullumikkut nalunngisatsinnut tunngavisseeqataavoq. Kujataata Avannaatalu Landrådii Grønlands Styrelsip 1908-mi aaqqissuuteqqinneqarneranut atatillugu pilersinneqarput. Aaqqissuusseqqinnerup peqatigisaanik kommunerådit 63-it pilersinneqarput – tassungalu atatillugu ukiuni arfineq marlunni atuartussaatitaaneq atulersinneqarpoq.

Kalaallit kapitalismemik taassumalu malitsigisaanik aningaasaqarnikkut paarlaateqatigiittarnermik europamiut nunarsuarmi nunasiaqalerneranni malittaasumut illersornissaannut annertuumik kissaateqarpoq. Taamaammat taassuma nalaani Kalaallit Nunaat nunatut matoqqatinneqarpoq – aatsaallu sorsuunnersuit aappaanni matoqqaneq taanna atorunnaarpoq. Oqaluttuarli taanna Stauningip kingorna pisoq allamut tunngavoq.

Politikeri piviusorsiortoq sakkortooq

Naak Stauning Kalaallit Nunaannut pitsaasunik siunertaqaraluartoq, taamaattoq aamma politikeriuvoq piviusorsiortoq sakkortooq, pisariaqalersillugu isummaminik malinnitsitsisartoq.

Tamanna kalaallit 1924-mi misigaat, taamanikkut qallunaat naalakkersuisui nunatsinni Landsrådit kissaataat akimorlugu Tunup Avannaa pillugu Norgimik isumaqatigiissuteqarput. Knud Rasmussenip Norgimiunik isumaqatigiissut kalaallit teriannianik, nannunik, umimmannik puisinillu namminneq piniarnissamut periarfissaannik arsaarinninnertut taavaa.

Kujataata Landsrådii ima oqarput: ”Nunarput pillugu isumaqatigiissut, naalakkersuisut Landsrådip oqaaseqaataanik tusarnatik qallunaat Rigsdagianni isumaqatiginniutigineqarnera tusarlugu tupigusuuteqarnerput oqaatigaarput.”

Taamaalillunilu oqaasinnaaq ”Pineqartilluta ilaassaagut” nutaarsiassaanngilaq.

Kingornalu 1931-mi, Norgip nunatta kangiata avannaa tiguarmagu isumaqatigiissut kimeqanngivissoq paasinarsivoq – naak 1924-mi akuerineqareeraluarlutik.

Norgimiut nunatta kangiata avannaanik taagugaattut Erik Raudep Nunaata tiguarnera aatsaat 1933-mi nunat tamat Haagimi eqqartuussivissuata ulloq 5. april 1933-mi Norgimiut tiguaallutik oqaaseqaataannik atortussaatitsinnginneranik oqaaseqarneranni qaangiuppoq – taamaalillunilu Kalaallit Nunaat tamarmiusoq qallunaat nunaatigigaat naqissuserneqarpoq.

Stauning ulloq 3. maj 1942-mi qaratsamigut aanaartoorluni toquvoq. Arsai Assistens Kirkegårdimi ilineqarput.

Niels Nørgaard: Stauning og Grønland. Gads forlag 2024. quppernerit 266-t. Atuagkat Boghandelimi akia: Kr. 329,95