Peqqinnissaqarfimmi suna ingerlalluarpa?
Peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiutit akunnerup affaani
eqqartoreerlugit peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut
naalakkersuisunngorlaap Anna Wangenheimip apeqqut tupaallaatigerpasippaa. Anna
Wangenheimimi naapertorlugu "uteqqissinnaajunnaarnermut" killippugut
- iliuuseqapallanngikkuttalu peqqinnissaqarfik ajalusoorsinnaavoq.
Peqqinnissaqarfimmi suna ingerlalluarpa?
Peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiutit akunnerup affaani
eqqartoreerlugit peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut
naalakkersuisunngorlaap Anna Wangenheimip apeqqut tupaallaatigerpasippaa. Anna
Wangenheimimi naapertorlugu "uteqqissinnaajunnaarnermut" killippugut
- iliuuseqapallanngikkuttalu peqqinnissaqarfik ajalusoorsinnaavoq.
– Ilimageqqaaraluakkanniit sulisussaaleqineq
ajornerujussuuvoq. Oqarsinnaavunga piffissaq ilungersunartoq qalliartorpoq.
Sulisut aalaakkaasut ikittunnguit sulisunik amerlanerusunik pissarsiniarlutik
attassiniarlutillu peqqinnissaqarfimmiittut qanoq iluaqutaatiginerat
takutissallugu aatsaat taama pingaaruteqartigaaq, Anna Wangenheim oqarpoq.
Taanna peqqissaasutut ilinniarsimavoq, 2020-21-mi peqqissutsimut
naalakkersuisuusinikuulluni.
Naalagaaffik Danmarki akisussaaffeqarpoq Peqqinnissaqarfimmi sulisut pitsaanerusumik
atugassaqartinneqarnissaat sulissutigisariaqarlunilu nunanit allanit,
assersuutigalugu Filippinerinit, sulisussarsiortoqartariaqartoq Anna Wangenheim
isumaqarpoq. Danskit naalagaaffiat Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup
pitsaanerulersinnissaanut akisussaatinneqartariaqartoq aamma oqarpoq.
– Peqqinnissaqarfimmi unammilligassat ilaat danskinit aaqqinniarneqarusuttut tusarpara. Tamanna piviusumik pitsanngorsaanissamik neriuuteqalersitsivoq, Anna Wangenheim oqarpoq. Taanna nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeri Sophie Løhde peqatigalugu Københavnimi Kalaallit Peqqissartut Illuannut qanittukkut pulaarpoq.
Assi: Peqqissutsimut inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik
– Danskit naalagaaffiat peqqinnissaqarfiup Danmarkimit
ajornerulinnginnissaata qulakkeernissaa akisussaaffeqarpoq. Ikioqqunngilagut,
pisussaassuseqartumilli suleqatigiinnissamik noqqaanerulluni. Namminersorluta
Oqartussaassuseqaraluarluta atugarissaarnermik aaqqissuussinermik
ineriartortitsinissamik periarfissaqanngilagut. Ukiorpassuarnik kinguaqqavugut,
tamannalu maanna peqqinnissaqarfiup tatigeqqilernissaanik
iluarsisariaqarparput, Anna Wangenheim oqarpoq.
Unammilligassat pillugit qallunaat ministerii
tusaarusunnerulersimasut taanna misigaaq.
- Pitsaanerusumik aaqqissuussisinnaanitsinnik
neriuuteqalersippaatigut.
Kræftimut katsorsaanermik aaqqissuussaq siusissukkullu paasiniarneq Kalaallit innuttaasut Danmarkimi kræftimut
katsorsaanermik aaqqissuussamik neqeroorfigineqarsinnaanerat
qulakkeerneqartariaqarpoq, aamma Kalaallit Peqqissartut Illuanni inissanik
amerlanerisunik qulakkeerinnittoqartariaqarpoq.
- Danmarkimi peqqissutsimut ministeri Sophie Løhde
Kalaallit Peqqissartut Illuannut – siullerpaamik – qaaqqusinnaagakku
nuannaarutigaara. Taassumami Danmarkimi inatsisitigut suliassaqarfiit namminneq
akisussaaffigisatik qanoq ingerlanersut qanorlu naleqqussarneqarsinnaanersut
takusinnaaniassammagit.
– Danskit naalagaaffiat peqqinnissaqarfiup Danmarkimit ajornerulinnginnissaata qulakkeernissaa akisussaaffeqarpoq. Ikioqqunngilagut, pisussaassuseqartumilli suleqatigiinnissamik noqqaanerulluni, peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisoq Anna Wangenheim oqarpoq.
Assi: Oscar Scott Carl
- Aamma siusinaartumik sukkanerusumillu
misissortittarnissaq amigaataasoq oqaloqatigiissutigaarput, tamannalu
Danmarkimit siusinaartumik misissortittarnissaq napparsimasullu
misissoqqissaarnissaat eqqarsaatigalugit suleqataaffigineqarusuppoq, Anna
Wangenheim oqarpoq.
Kinguaariit nutaat Peqqissaasutut ilinniarnissamut qinnuteqartut ukiuni
makkunani amerlannginnerat Anna Wangenheimip ajuusaarutigaa, tamatumalu
inuusuttut suliffeqarnermut sulisitsisumullu allaanerusumik annertunerusumillu
piumasaqarnerulersimanerannut takussutissaasoq oqarpoq.
– Kinguaariit uku tulliuttut sulisitsisuminnut
allaanerusumik annertunerusumillu piumasaqaateqartuupput. Tamanna piviusuuvoq
nutaaq peqqinnissaqarfimmi aamma nassuerutigisariaqagarput. Aaqqissuussineq
ineriartortittariaqarparput, tassanilu Dronning Ingridip Napparsimmavissua
ilinniarfiusinnaasutut napparsimmavinngortillugu nutarternissaa
eqqarsaasersuutigaarput, taamaalilluta nunatsinni peqqinnissaqarfimmi
sulisuunissaq pilerinarnerulernissaa qulakkeerniassallugu. Ilisimatusarnermut
inatsit nutaaq peqatigalugu peqqinnissaqarfiup najukkami
ataqatigiinnerulernissaanik kinguneqassaaq.
Aaqqissuusseqqinneq Sinerissami peqqinnissaqarfinni sulisussarsiornermi
unammilligassat eqqarsaatigalugit nuna tamakkerlugu peqqinnissaqarfimmi
pilersaarusiorneq aaqqissuuteqqinneqartariaqartoq Anna Wangenheim isumaqarpoq.
– Peqqinnissaqarfik qanoq aaqqissuunneqarnersoq
oqallisigisariaqarparput. Inoqarfiit ineriartornerat inuillu
naalakkersueqataanerisa ilusilersugaanera eqqarsaatigalugu pissutigalugit
najukkami atugarissaarnermut tunngasut aaqqiiviginissaat ajornakusoorneruleraluttuinnarpoq.
Najukkami suut pisariaqartinneqarnersut qanorlu pitsaanerusumik
aaqqissuuteqqinneqarsinnaanersut nuna tamakkerlugu politikki aallaavigalugu
kommunalbestyrelsit nutaat oqaloqatigisariaqarpavut.
Apeqqullu aallartissutaasoq uani uterfigeqqipparput.
Tassa peqqinnissaqarfinni suna iluatsinnersoq.
– Assersuutigalugu Inuunerissaavik Steno Kalaallit
Nunaanni inooriaaseq pillugu suliniutit tamarmik, siunissamilu nakorsiartarfiit
internetsi atorlugu isigaluni nakorsiartitsinerit. Napparsimmavinni
mikinerusuni nakorsaqanngikkaanni Nuummi nakorsap attaveqarfiginerisigut
nakorsanik malinnaaffiginnittoqartuarsinnaanera maani takuarput. Tamanna
piviusuuvoq nutaaq akuerisariaqagaq. Maannamiit allatut sulisariaqarpugut, Anna
Wangenheim oqarpoq. Peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissut annertusineqartoq
pillugu partiit oqaloqatiginissaat taassuma qilanaaraa.
