Ataqatigiinneq nukittorsarumavaa ataatsimullu oqaluttuarisaaneq malunnartinniarlugu

Qaqortoq, kujataani illoqarfik pingaarneq, 1775-mi Norgemiumit Anders Olsenimit tunngavilerneqarpoq. Niuertutut Olsen qallunaatsiaani siullersanut ilaavoq, Tupernalu katipput, piffimmi aalajangersimasumik najugaqalerluni, illoqarfiullu siusissumi ineriartorneranut pingaarutilimmik inissisimalluni. 

Ullumikkut Qaqortoq illoqarfiuvoq uummaarissoq oqaluttuarisaanermut itisuumik sorlaqartoq, Kalaallillu Nunaanni muteerniusumi pingaarutilimmik sunniutilik. 

Tassungaliuna tunngatillugu Norgep Danmarkimut aallartitaa Katja Christina Nordgaard Kalaallit Nunaannut tikeraartoq – ullorsiornermi peqataajartorluni, borgmesteri Malene Vahl Rasmussen naapinniarlugu, Norgellu Kalaallit Nunaata piffissami ilaatigut USA-mit annertuumik tatineqarnerani tapersersuineranik takutitsiartorluni.

- Soorunami suleqatigiilluarneq, qanimut attaveqarneq piffissamilu ajornakusoortumi Kalaallit Nunaannut tapersersuinerput erseqqissarumallugu. Ataatsimut oqaluttuarisaanitta qanoq pisoqaatiginera oqaatigissallugu pingaaruteqartoq aamma isumaqarpunga. Nunarsuarmi nunat amerlasuut akornanni Norgi Kalaallillu Nunaat arlalitsigut ukiuni untritilinni arlalinni ataqatigiipput, Katja Christina Nordgaard Qaqortumut Qaqortup ullorsiorneranik nalliussinermi peqataajartornissani sioqqullugu, Norgep Nuummi sinniisoqarfiani oqarpoq.

Kalaallit naalakkersuisui nersualaarai 

Tikeraarnermini aallartitap nunanut allanut Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt naapippaa, tassanilu Norskit nunat tamat akornanni inatsisit nunallu killeqarfiisa innarlerneqannginnissaanik ataqqinninnermut tunngatillugu Naalakkersuisunut tapersersuinerit oqaatigalugu.

- Nunamut mikisumut nunat tamat akornanni inatsisit nunarsuarmilu malittarisassanik toqqammaveqartumik aaqqissuussineq, soorlu imartanut oqartussaaneq, pingaaruteqarput. Nunatut mikisutut nunarsuarmi inissisimanitsinnut atatillugu tamanna ataannarsinnaanitsinnut pingaaruteqarpoq. Issittup piumasaarsorfiunnginnera, inatsisinillu aqunneqartumik naalagaaffinnit isumaginnittunik najorneqarnera, nunarsuarmut erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Tamanna pingaarutilittut oqariartuutigaarput, Katja Christina Nordgaard oqarpoq.

Allartitallu Naalakkersuisut ukiup affaani kingullermi sulinerata nersualaarneranut piffissaq atorpaa:

- Naalakkersuisut Danmark peqatigalugu siunnerfiliussaannik Norgep tapersersuinera annguppara, suleqatigiinnerullu – ingammik Issuttumi Siunnersuisooqatigiinni immikkoortunilu ataatsimoorfigisatsinni nanginneqarnissaanik pisariaqartitsineq erseqqissarumavara, aallartitaq oqarpoq.

Issittumi isumannaallisaaneq takornariartitsinerlu

Katja Christina Nordgaard aamma Issuttumi Sakkutooqarfik pulaarpaa tassanilu nunami isorartoqisumi upalungaarsimanermik, ujarlernernik annaassiniartarnernillu suliaminnik qanoq ingerlatsinerat kiisalu Issittumi tunngaviusumik ilinniartitaaneq, Kalaallit Nunaanni inuusuttut akornanni pilerigineqaqisoq paasisaqarfigalugu. Aallartitattaaq EU-p allaffeqarfianik ataatsimeeqateqarpoq, tassanilu taakku annertuumik Namminersorlutik Oqartussanik suleqateqarnerat paasisaqarfigalugu. 

Takku saniatigut Visit Greenland pulaarpaa, tassanilu takornariartitsinermut inatsit nutaaq, takornariartitsinermik inuussutissarsiortut siunnerfii unammillernartitaallu tusarlugit.

- Aamma tassani ataatsimut soqutigisaqarpugut immitsinnit ilikkaqatigiiffigisinnaasatsinnik. Soorlu nalugunanngikkissi Svalbardimi Norgellu avannaanni assingusunik unammilligassaqarpugut.

-  Takornariartitsisarneq suliffissanik nutaanik pilersitsinissamut allanullu pitsaasuuvoq, annertuallaalersilluguli aamma unammilligassannguussinnaavoq, taamaattoqarneranilu piffiit minnerusut umiarsuarnut takornariartaatinut ilaasunit annertuumik tikerarfigineqarsinnaanerat qanorlu umiarsuit takornariartaatit pitsaanerusumik nakkutigineqarsinnaanerat unammilligassannguussinnaavoq, taanna oqarpoq.

Issittumi ataatsimut unammilligassat

Norge Kalaallillu Nunaat arlalinnik suleqatigiiffeqarput, soorlu UiT Norges Arktiske Universitetimi klima pillugu ilisimatusarneq. Kronprins Håkonilu silaannaap pissusiata allanngoriartornera immikkut sammillugu sermersuarmi ilisimasassarsiornikuuvoq, ilisimatusarfillu Kalaallit Nunaannit misissugassanik paasissutissanillu katersisoq pulaarsimallugu.

- Tassanilu Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik suliaqarnerit assigiinngitsut aaqqissuunneqarnerannut tunngatillugu Norge suleqatigineqarsinnaavoq taamaalilluni tamanna nunamut iluaqutsiinerusinnaaqqullugu, aallartitaq oqarpoq.

Qanittumi Norgep Issittumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasuuneq tunniuppaa, aallartitallu Kalaallit Nunaata Norgellu assigiinnik amerlasuunik unammilligassaqarnera erseqqissarpaa, soorlu silaannaap pissusaata allanngoriartornera, aningaasaqarnikkut ineriartornissamik pisariaqartitsineq kiisalu Issittumi eqqissinartumik ineriartornissamut kissaateqarneq. Tamanna nunat marluk suleqatigiissutigisinnaavaat.

- Issittumi Siunnersuisooqatigiinni suliavut – soorlu Issittumi nunap inoqqaavi pillugit suleqatigiinneq – pitsaasuuvoq. Nammineq nunap inoqqaajunissaq pisariaqanngilaq, Issittumi inuunermut tamanna tunngavoq. Tamannalu pingaartuusoq isumaqarpunga. Taavalu aamma silaannaap pissusaata allanngoriartornera isumannaallisaanikkut aarlerinartorsiortitsivoq.

- Qanoq ililluta silaannaap pissusaata allanngoriartorneranik annikillisaasinnaaneq allatut ajornartumik suleqatigiiffigisariaqarparput, aammali qanoq nalimmassarsinnaanerput – ajoraluartumimmi tamanna annertoorujussuarmik atuutilereermat. Tamannami allanit ilisimaneruarsi. Qanoq sakkukillisaanissaq, qanoq inooqataaffiginissaat qanorlu piareersarnissarput – tamanna aamma isumannaallisaanikkut arlalitsigut politikiuvoq. Immikkoortut tamakkut ataatsimut soqutigisaqarfigaavut, Katja Christina Nordgaard oqarpoq.

Tromsømi oqariartuut 

Tamatuma sanitigut aallartitap Tromsømi oqariartuut, Norgep Issittumi Siunnersuisooqatigiinni Siulittaasuuneranik inerniliisoq, ilaasortallu Issittumi eqqissinermik attassiinnarnermik, isumannaatsuunermik suleqatigiinnermilu akuunerannik uppernarsaasoq, Issittumilu Siunnersuisooqatigiit suleqatigiinnermi oqaloqatigiittarfittut akuersaarneranik uppernarsaasoq tikkuarpaa.

- Inuunermik piviusumik allussinerput aalajangiusimassavarput: ilinniartitaaneq, ilisimatusarneq, silaannaap pissusiata allanngoriartornera atugarissaarnerlu. Taakku siunissami toqqammavissaapput. 

- Inuiaqatigiinnik nukittuunik ingerlalluartunillu – inuit nuannaarlutik, ilinniagaqarsimallutik toqqissisimallutillu inuuffigisaannik peqarnitsinnik, akerleriinnerillu annikinnerunerannik takutitsineq, illersuutissatta pingaarnersarigaat isumaqarpunga. Taakkuupput inuiaqatigiit illersorneqartariaqarlutillu attanneqartariaqartut, Katja Christina Nordgaard naggasiivoq.