Demokraatit Nalerarlu qinerneqarluartut – IA Siumullu qinernikinnerusut

Demokraatini nuannaarneq qinersinerup unnukkuani siusissukkulli malunnarsereerpoq. Partiip Killut illoqarfiup qeqqaniittoq attartorsimavaa, qinersinerullu inernerisa takkussuunneranni nuannaarneq inersuarmi qaffakkiartorpoq. 

Sinerissami illoqarfinni soorlu Qeqertarsuarmi Qasigiannguanilu qinersinermi kisitsisit skærmersuarmi nuimmata nuannattoqalerpoq, tassanimi partiip qinersisut sisamararterutaat pissarsiarai.

– Isumaqarpunga oqariartuutigisarput, tassa naalakkersuisut atuisartunut immikkut ilisimasalinnullu tusarnaaqqissaarsimannginnerat aalisarnermullu inatsisissamut naammattumik naatsorsuuteqarsimannginnerat, kisitsisini taakkunani ersertoq, siulittaasup Jens-Frederik Nielsenip qinersinerup unnukkuani Sermitsiamut oqaatigaa.

Ataatsimoorfiit ujartorniarai

Jens-Frederik Nielsenilli partii 30 procentingajannik taaneqarami taamak annertutigisumik siuariartoq tupaallaatigaa, tassa 2021-mi qinersinermut sanilliullugu pingasoriaammik amerlanerusunik taaneqarpoq, taamani partii 9 procentinik taaneqarmat. Tamanna Inatsisartunut qulinik ilaasortaatitaqalernermik kinguneqarpoq. Aamma partiip siulittaasua taaguunneqarluarpoq. Taamaalilluni 4.850-inik taaneqarpoq, tassa 2021-mi qinersinermut sanilliullugu quleriaammik amerlanerusunik taaneqarluni, taamani 494-inik taaneqarami.

– Assaa, tupinnaq, Jens-Frederik Nielsen aqaguani Sermitsiamut oqarpoq: 

– Siullertut partiip siuariarnera nuannaarutigingaarlugulu tulluusimaarutigeqaara. Allatuulli soorunami tupaallaatigaarput. Siuariarnissarput ilimagiuaannarnikuuarput, ingerlalluarpugullu, taamaakkaluartoq tupaallaqqaqaagut. 

Partiit tamaasa isumaqatigiinniarnissamut aggersarai 

Partiimi siulittaasoq maanna naalakkersuisoqatigiilersussanik pilersitsininiarnissamut pingaarutilimmik suliassaqalerpoq. 

– Maanna tunuliaqutigisagut soorunami katersussavakka, partiillu allat isumaqatigiinniarnissamut aggersassallugit, sapinngisamillu piaartumik taamaaliussaanga, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, nangipporlu partiit politikkimut ingerlanneqartussamut annertuumik sunniuteqassasut. 

– Nunatsinni partiini annersaalerpugut, tamannalu akisussaaffimmik annertuumik pilersitsivoq. Akisussaaffik maniguulluta tigussavarput, taamaalioqqusaassagutta. Sunaluunniit 100 procentimik qulakkeerneqarsinnaanngilaq, isumalluarpungali pisussallu qilanaaraakka, Jens-Frederik Nielsen, qinersinerup unnukkuani oqaatsiminik uteqqiisoq, oqarpoq: 

– Partiinut tamanut suleqatiserinnippunga. Qanoq ataatsimoorfeqarsinnaanersugut piffissap takutissavaa. Ataatsimoornissaq pisariaqarpoq, tamannalu siuttuuffigissavara.

Inatsisiliornermut tunngatillugu isornartorsiuineq 

Demokraatit aalisarnermut inatsit, aatsitassanut inatsit takornariaqarnermullu inatsit inuussutissarsiornermik pisariaqanngitsumik killilersuinerarlugit qineqqusaarnerit sioqqullugit oqallinnermilu isornartorsiorpaat. Innuttaasulli Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik kissaateqannginnerat Demokraatit ataqqigaat Jens-Frederik Nielsenip aamma erseqqissarpaa. 

– Qinersinermi kingullermi innuttaasut ersarissumik oqariartuuteqarput, tamannalu ataqqineqassaaq. Kuannersuarni aatsitassarsiorfik kissaatigineqanngilaq. Taamaammat Kuannersuarni aatsitassarsiorfeqalernavianngilaq. Tassa taamaappoq. Aamma Energy Transition Mineralsip aqutsisui ataatsimeeqatigiumanagit ilisimatinnikuuakka, Jens-Frederik Nielsen qineqqusaarnermi oqarpoq, tassanilu Australiamiut suliffeqarfiutaata Kalaallit Nunaanni qinersinermut sunniiniarnera ’ersinartutut’ taavaa. 

Eqqissisimasumik ingerlaneq 

Demokraatit namminiilivinnissaq pillugu naalagaaffeqatigiinnermit avissaarnissaq tapersersorlugu, tamannali danskit naalakkersuisui suleqatigalugit eqqissisimasumik pissasoq oqarput.

- Illu pujoorfianiit ammut sanassanngilarput, toqqaviali sanaqqaassavarput, Jens-Frederik Nielsen KNR-imi partiit siuttuisa oqallinneranni oqarpoq.

Jens-Frederik Nielsen USA-mut tunngatillugu oqaloqatigiinnissaq ujartussallugu ‘eqqissillutalu ingerlassasugut’ oqarpoq. 

Naleraq marloriaammik amerlanerusunik ilaasortaatitaqalersoq 

Naleqqami Qinngorpumi Café Tamumi qinersinermut atatillugu nuannatsitsisuni qiimapput, pingaartumik qinersinerup kingorna unnuup aallartinnerani nunaqarfinni qinersisartut 60 procentit angullugit tapersersorneqarnerat takuneqarsinnaammat. Partiit qinersisartut 24,5 procentii pissarsiaraat, taakkulu Inatsisartunut arfineq-pingasunik ilaasortaatitaqalissutigineqarsinnaapput. Partiip siulittaasua Pele Broberg parteeqatiminit Aki-Matilda Høegh-Damimit, 2.954-inik taaneqartumit qaangerneqarpoq, taanna – qinigassanngortittuni taagorneqarnerpaat pingajoraat – Pele Brobergilu 1.254-inik taaneqarluni. Tamanna partiimi qullersat allanngortinneqarnissaannik kinguneqarnersoq piffissap takutissavaa, allanngortoqalersorli Aki-Matilda Høegh-Dam qinersinermut atatillugu nuannatsitsinermi Sermitsiamut oqarpoq: 

– Isumalluarpunga, malugisinnaavara qinersisartut politikkimik allannguerusuttut. Innuttaasut Naalakkersuisut naammagisimanngikkaat inernerit takutippaat. Innuttaasut oqariartuuteqarput. Demokraatit Nalerarlu qinerneqarput, tamannalu allannguinerorpasippoq. Nuannaarlungalu isumalluarpunga, Aki-Matilda Høegh-Dam, 2019-imiilli Folketingimi ilaasortaasoq, maannalu Inatsisartunut ilaasortanngortussaq, oqarpoq.

  Aaqqissuusseqqinnerit akeqartut

 Inuit Ataqatigiit katersortarfimmi qinersinermut atatillugu nuannatsitsisut aamma Siumut Katuami qinersinermut nuannaartitsisut nikallungapput. Partiit taakku marluullutik kinguariarput. Inuit Ataqatigiit qinersisartut 21,4 procentiinnaanit taagorneqarlutik arfineq-marlunnik ilaasortaatitaqalissapput, Siumullu 14,7 procentiinnarnit taagorneqarami sisamanik ilaasortaatitaqalissaaq.

Siumup siulittaasua qinersinermut atatillugu nuannatsitsinermiit anigami pakatsisimasoq Katuap silataani takuneqarsinnaavoq.

– Soorunami tamanna kissaatiginngikkaluarparput, qinersisulli aalajangiinerat akuerisariaqarparput. Allannguinernik annertuunik suliaqarneq akisuvoq

 Akisussaaffigalugu nassuerutigisariaqarpara. Akisussaaffiga qimarratigissanngilara, tamatumalu kinguneri piareersimaffigaakka. Siulersuisuunerit erngertumik ataatsimiinnisamut qaaqqoreerpakka, qanorlu pisoqassanersoq takussavarput.

 Partii Atassut Hotel Nordbomi neriniartarfimmi Tunimi qineqqusaarnemrut atatillugu nuannatsitsivoq. Partiip siulittaasuata Aqqalu C. Jerimiassenip marlunnik ilaasortaatitaqarnermik attatiinnarsimanera naammagisimaarutigaa. Partii qinersisartut 7,3 procentiinit taaneqarpoq.

Partii nutaaq Qulleq Inatsisartunut ilaasortanngortitsinissamut naammattunik qinerneqanngilaq.