Grønlandsbankenip isertitai qaffarialaartut
Grønlandsbanken kvartalit sisamaanni erniat appariartorneranik sunnerneqarpoq, tamannalu isertitaanut sunniuteqarpoq. 2024-mi angusat tamarmiusut ukiup siulianut sanilliullugit 1 million koruuniinnarnik qaffasinnerupput, akileraarutit suli ilanngaatiginagit 245,7 million koruuniullutik.
Grønlandsbankenimi piginneqataasunut iluanaarutit siornamut sanilliullugu ukioq manna annertunerungaarput, naak sinneqartoorutit 2023-miit 2024-mut annikitsuinnarmik qaffariarsimagaluartut.
Assi: Grønlandsbanken
Grønlandsbankenip erniat 2025-mi appariaqqinnissaat naatsorsuutigalugu 2025-mi akileraarutit suli ilanngaatiginagit sinneqartoorutit 150 aamma 185 millionit koruunit akornanniissasut naatsorsuutigaa. Nunanili allani politikkikkut ineriartorneq pissutigalugu siulittuut nalorninartorsiortitsivoq.
Erniat appariarnissaannik naatsorsuuteqarneq pillugu aningaaseriviup pisortaa Martin Kviesgaard tusagassiuutinut nalunaarummi ima oqarpoq:
Atuisunut iluaqutaasoq
- Tamanna atuisunut pitsaalluinnarpoq, siunissamilu pitsaassaaq. 2025-mili aningaaserivimmi isertitat allaanerulluinnartunngussapput, erniammi appasinnerusut piffissami sivikitsumi ajortumik sunniuteqartarmata, tamannali naammagalugu atortarparput.
- Nunarsuarmili politikkikkut nalorninartoqarnera Kalaallit Nunaannullu sunniuteqarnera immikkorluinnaq ippoq. Tamanna sullitatsinnut Kalaallit Nunaatalu aningaasaqarneranut piffissami sivikitsumi sivisuumilu qanoq sunniuteqassanersoq nalileruminaassinnaasarpoq, Martin Kviesgaard oqarpoq, taassumalu aningaaseriviup aningaasaqarnikkut tunngavia “patajaatsutut” nalilerpaa, taamaammallu aningaaseriviup piginneqataassummut ataatsimut 100 koruuninik iluanaarutissinneqarnissaa inassutigaa, tamannalu 2024-mit 45 koruuninik qaffasinneruvoq.
Aningaasat taarsigassiissutigineqartut aningaaserivimmiititallu amerliartortut
Aningaaseriviup taarsigassarsisitsisarnertik 2024-p ingerlanerani 4,5 procentimik qaffappaat, taamaalillunilu 5 milliardit koruunit missaannik isertitaqalerlutik. Aningaaserivimmiititaqarneq 700 mio. koruunit sinnerlugit qaffappoq.
Martin Kviesgaardip ineriartorneq tamanna naammagisimaarluarpaa, „unammillersinnaassuseqarluarnitsinnut uppernarsaataavoq,“ oqarpoq.
- Atuisut aningaaserivimmiititaminnut ukiup ingerlanerani erniaqarluarput, takusinnaavarpullu aningaaserivimmiititat qaffariarujussuarsimasut. Kalaallit Nunaanni sumi tamaani Kalaallit Nunaata ineriartorneranut peqataavugut, tamannalu sulianut nutaanut taarsigassarsisitsisarnerunitsinnik isumaqarpoq, aamma atuisut misigisaasa pitsanngorsarnissaannut annertuumik aningaasaliisarpugut, Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit annersaanni pisortaq oqarpoq.
Ernianit isertitat 470,3 mio. kr.-nngorlutik 35,2 mio. kr.-nik qaffariarput. Akiliutit akileraarutillu ukiup siulianut sanilliullugit appariarput, nalikilliliinerit immikkoortitsinerillu 2023-mi 14,2 mio. kr.-niit 18,9 mio. kr.-nut qaffarialaarput.
Akiliisinnaassuseq qaffattoq
- Tamanna qaffakkaluartoq appasittutut suli isigaarput, aammalu inuiaqatigiit aningaaserivimmilu atuisut aningaasaqarnikkut patajaatsumik inissisimasut ersarissivoq. Nunarsuarmi 2024-ip ingerlanerani allanngortorpassuaqaraluartoq ajunngitsumik inissisimasugut tamatuma takutippaa, aningaaserivimmi pisortaq oqarpoq.
Aningaasanik agguagarsisitsisoqareersoq akiliisinnaassuseq ukiup siuliani 26,0 procentiusimasoq 26,9 procentiuvoq. Akiliisinnaassuseq 11,1 procentimiiginnarpoq. Aningaasanik agguagarsisitsineq annertusineqaraluartoq aningaasat nammineq pigisat tunngaviusut 25,1 procentiupput, aningaaserivillu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu 24 procentimik anguniagaqarsimavoq.
