Kalaallit Nunaat quiassuaatigalugu ilanngutassiarineqareersorlu DR politiinut unnerluutigineqarpoq
DR arlalinnit politiinut unnerluutigineqarpoq, taakkualu ilaat ammip qalipaataa tunngavigalugu nikaginninnermut tunngassuteqartoq nalunaarutigineqarpoq.
DR arlalinnit politiinut unnerluutigineqarpoq, taakkualu ilaat ammip qalipaataa tunngavigalugu nikaginninnermut tunngassuteqartoq nalunaarutigineqarpoq, Københavnimi Politi paasissutissiipput.
Assi: Philip Davali/Ritzau Scanpix
DR-ip quiasaarisumik aallakaatitassiaani ”Tæt på sandheden”-imi ilanngutassiaq pillugu Københavnimi politiit arlalinnit nalunaarfigineqarput.
Politiit TV 2 Kosmopolimut taama paasissutissiipput.
Tusagassiivik naapertorlugu unnerluutiginnninnerit ilaat ammip qalipaataa aallaavigalugu nikaginninnermut tunngassuteqarpoq.
Aallakaatitassiami "Tæt på sandheden"-imi ilanngutassiaq kalaallinut inunnullu ammip qalipaataa aallaavigalugu nikassaanermik oqariartuuteqarneq politiinut tunniunneqarpoq.
Politiinut nalunaarutiginninnerit qassiunersut nalunaarutiginninnernilu suut pineqarnersut Københavnimi politiit TV 2 Kosmopolimut oqaatigiumanngilaat.
DR naapertorlugu piviusulersaarummut isornartorsiorneqartumut ”Grønlands hvide guld”-imut atatillugu DR-ip sapaatit akunnerini kingullerni iliuuserisimasai pillugit quiassuaarinninneq aallakaatitassiap siunertaraa.
- Kalaallit Nunaat kalaallillu illaruaatigineqarnissaat siunertaasimanngisaannarpoq. Tamanna ersarilluinnarpoq, DR-ip aallakaatitassialerinermi pisortaa Anne Galichs DR Nyhederimut allakkatigut akissuteqarluni oqarpoq.
Ilanngutassiaq quiassuaarinnittoq pissutigalugu Aaja Chemnitz, partiimit IA-meersup, DR Facebookimi sakkortuumik isornartorsiorpaa.
Aaja Chemnitzip kulturimut ministeri Jakob Engel-Schmidt (M) aamma apeqquteqarfigaa.
- Kultureqarnermut ministeri ullumi (ataasinngornermi aaqq.) allaffigalugulu apeqquteqarfigivara arfininngormat aallakaatitaq ’Tæt på Sandheden’ ajuallannartoqangaarmat, Facebookimi quppernermini allappoq.
- Danskit naalakkersuisui ammip qalipaataa pissutigalugu immikkoortitsisarneq akiorniarlugu iliuusissatut pilersaarummik saqqummeeqqammersullu pakatsinarpoq takullugu DR – naalagaaffimmit taperneqartartoq – qanoq sikkisaanngitsuliortigisoq.
Aaja Chemnitzip DR-ip Kalaallit Nunaanni qineqqusaartoqarnerani aallakaatitassiaq saqqummiummagu "sikkisaanngitsuliortutut“ oqaatigaa.
- Mitalliisumik quiasaarutiginninneq qanga oqartussaasut uperuartorn ikarlugit atorneqartarpoq, isumaqarpungalu tamanna akuersaarsinnaasariaqaripput. Kisianni inuit politikkikkut iuivileruttornerup nalaani ikinnerussuteqartunik taama nikssaatigineq allaavoq. Sianiitsuliorneruvoq, folketingimi ilaasortaq oqarpoq.
DR-ip aallakaatitassiaani ammip qalipaataa tunngavigalugu nikassaanermik politiinut tunniussineq angutip 29-nik ukiullip ataasinngornermi ammip qalipaataa tunngavigalugu quiasaaruteqarnini pillugu ulluni arfineq-marlunni pineqaatissinneqareernerata kingorna pivoq.
Viborgimi eqqartuussiviup, Holstebromi eqqartuussiviup pisimaneratut, oqaatsit "juutit pillugit quiasaarutit“ aamma "niigerit pillugit quiasaarut“ pinerluttulerinermi inatsimmik unioqqutitsinerusut nalilerpaa.
Nunap eqqartuussivia naapertorlugu oqaatsit taakkua 50-it nikassaanerupput mitallernerullutillu, aamma pinerluttulerinermi inatsimmi immikkoortoq ammip qalipaataa aallaavigalugu nikassaanermut tunngasoq unioqqutippaat.
Inuiaat eqimattat ammip qalipaataa, upperisaq allalluunniit pissutigalugit nikanarsarneqarnissamut, sioorasaarneqarnissamut nakkarsarneqarnissaannullu illersorneqarput.
