Norgemiut timmisartui nakkutilliissutit atorneqarsinnaassasut

Illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip Norgemiut timmisartui alapernaarsuutit P8 Poseidon-it timmisartunut Challengerinut taartaasinnaasutut tapertaasinnaasutullu attartornissaat eqqarsaatigaa. Norgemiut timmisartui aqqartartunik nakkutilliinermut piukkunnarluartutut oqaatigineqarput.

DR taama allappoq, illersornissamullu ministeri periarfissat pillugit aperisimallugu. Taanna annerusumik paasissutissiisinnaannginnerarpoq, periarfissaqarnerali ilumoornerarsinnaallugu.

- Sillimaniarnermut politikki eqqarsaatigalugu, nunat avannarliit illersornissaasa ineriartortinnissaannut qanoq iliorsinnaanersugut, ilaatigut Norge suleqatigalugu, soqutigilluinnarpara, Troels Lund Poulsen DR-imut akissuteqarluni allappoq.

- Matumani timmisartornermi timmisartut silaannarmi orsiisartut, timmisartuaqqat ungasianit aquttakkat imaluunniit periarfissat assingusut suleqatigiissutigineqarsinnaapput, ministeri oqarpoq.

Timmisartut nutaaliat

Norgemi sakkutuut timmisartut P8 Poseidon-it nutaarluinnaat tallimat pigisarai. Taakkulu angerlarsimaffigaat Norgep avannaani mittarfeqarfik Evenes, Bodøp aamma Tromsøp akornanniittoq. Timmisartut 2022-mi tunniunneqartut 2023-mi ukiortaamiit atorneqalerput.

Timmisartoq nakkutilliissut Boeing-imit pilersinneqartoq 2009-mi tuniniagaalerpoq. Tamakkuninnga ullutsinni atuisut Norgep saniatigut tassaalllutik USA, Canada, Tyskland, Tuluit Nunaat, Australia aamma India.

Timmisartup pilersinneqarneranut tunngaviuvoq Boeing-imit timmisartuliaq iluseq 737, 1966-imi tuniniagaaleramili nunarsuarmi timmisartuni tuniniarneqartartuni tunisaanerpaasimasoq, 4.600-nit amerlanerusut tunisaasimammata. Timmisartut taamaattut Nunatsinni amerlaqisunit ilisimaneqarluarput, tassami Air Greenlandip Jettime suleqatigalugu timmisartumik taamaattumik Narsarsuup Billundillu akornanni timmisartuussinernut atorsimagamiuk. Qallunaat timmisartortitseqatigiiffiata Airseven-ip Boeing 737 aamma atorlugu Aalborgip Nuullu akornanni aasaanerani timmisartuussisassaaq.

Aqqartartunik ujaasisinnaasoq

P-8 timmisartuuvoq nutaaliaalluinnartoq, sakkutuullu imartatsinnut annertoorujussuarmut pitsaanerusumik nakkutilliisinnaalersillugit. Timmisartut aqqartartunik ajornannginnerusumik aamma takunnissinnaapput. Teknologi P8A Poseidon-imi atorneqartoq nakkutilliissutini siuliini atorneqartunut assingupput, amerlanerusunilli malussarniuteqarlutik, attaveqaateqarlutik, qutsinnerusukkoorsinnaallutik sukkanerullutillu, P8 Poseidon siulleq Evenes-imut mimmat, sakkutuut naalagaasa annerit ilaat Torgeir Aaes Norgemi sakkutuunit timmisartortartuneersoq oqarpoq.

Danmarkimi timmisartut maanna atorneqartut Challengerit assiginagit, P8 Poseidon sakkunik aamma nassataqarsinnaavoq, soorlu qaartartunik, qaartussianik immap iluatigut nammineq ingerlasartunik aamma raketinik Harpooninik.

P8 Poseidon sukkanerpaagaangami nalunaaquttap akunneranut 815 kilometerinik sukkassuseqarsinnaavoq 4.500 km-inillu isorartutigisumut timmisinnaalluni. Annaassiniarnernut aqqartartunillu malersuinermut atatillugu nalunaaquttap akunnerisa sisamat missaanni ingerlaarsinnaavoq, mittarfeqarfimmut qaninnerpaamut qanoq ungasitsigisumiinnersoq apeqqutaatillugu.

Nalaatsornerinnaanngitsumik Norgemi P8 Poseidon, Evenes-imi angerlarsimaffeqarpoq. Mittarfeqarfik taanna Atlantikup avannaanut sammisumiippoq, GIUK-gab-imik taaneqartartumut Norgep, Nunatta, Islandip, Savalimmiut aamma Tuluit Nunaata akornanniittumut ungasinngitsumi – ilaatigullu Ruslandip aqqartartuinut atomitortunut Sibiriami aqqartartoqarfinnut inissisimalluartut inissisimaffigisaannut – ilaatigut sakkutooqarfissuarmut Murmansk-imiittumut sammisumi.

Timmisartuaqqat ungasianit aquttakkat amerlanerusut umiarsuillu nutaat

Illersornissamut isumaqatigiissummi 2023-meersumi aalajangerneqareersimavoq, siunissami Atlantikup avannaa pitsaanerusumik nakkutigineqalissasoq – umiarsuarnik, dronenik timmisartunillu. Anguniagaq tamanna dronenik marlunnik nakkutilliisussanik pisinissamik aalajangernermit maannamut piviusunngortinneqarsimavoq. Dronet Aalborgimi mittarfeqarfimmut inissinneqassapput.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu januaarimi isumaqatigiissutigaat dronenik marlunnik allanik pisisoqassasoq, umiarsuarnillu nakkutilliissutinik pingasunik sanasoqassasoq, timmisartumillu qanoq alapernaarsuisoqarsinnaanersoq suli aalajangerneqarani.

Aalajangernissaq nukinginnarmat sakkutuut timmisartui Challengerit sisamat qajannarsiartormata. Timmisartut taakku 1998-imi pisiarineqarput – teknikikkullu ajornartorsiutit pissutigalugit nunami uninngaannarajuttarlutik. Taamaattumik sakkutuut Kangerlussuarmi Luftgruppe Vestimi timmisartumik ataatsimik inissisimatinneqartuaannartussamik anguniagaqarnissartik angujuminaatsippaat. Tamanna ilaatigut folketingimut ilaasortamit Aaja Chemnitzimit (IA) isornartorsiorneqarpoq, taassuma Danmark Kalaallit Nunaannut pisussaaffiminik naammassinninnginnerarlugu isornartorsiorpaa (Sermitsiaq 2023/31 takuuk).