Angutit
inuusuttut sungaartunik aappaluaartunik nasallit nerrivimmi issiapput.
Ilaat
erfalasuaqqanik partiip ilisarnaataanik takutitsisumik tigummiarput,
ilinniartullu allat IA-p erfalasuanik aappalaartumik tigummiarput, taakku
Nuummi GUX-imi partiit oqallinnissaat sioqqullugu agguaaneqarput.
Angutit
inuusuttut sungaartunik aappaluaartunik nasallit nerrivimmi issiapput.
Ilaat
erfalasuaqqanik partiip ilisarnaataanik takutitsisumik tigummiarput,
ilinniartullu allat IA-p erfalasuanik aappalaartumik tigummiarput, taakku
Nuummi GUX-imi partiit oqallinnissaat sioqqullugu agguaaneqarput.
Ilinniarnertuunngorniarfiup aulaani tummeqqat marsip 11-ani Inatsisartunut
qinersinissami x-iliinissaq sioqqullugu oqallitsitsinerit kingulliit ilaanni
politikerinik naapitsinissami ilinniartunik ulikkaarput.
Oqallitsitsineq
pingasunngornermi marsip sisamaanni ingerlanneqartoq immikkoortunut
pingaarnernut sisamanut agguagaavoq: namminiilivinneq, ilinniartitaaneq,
inuusuttut atugarissaarnerat aningaasaqarnerlu. 1., 2. aamma 3.g-mi
atuaqatigiit arfinillit sammisassanik toqqaasimapput partiinullu peqataasunut:
Atassummut, Inuit Ataqatigiinnut, Naleqqamut, Siumumut Demokraatinullu
apeqqutissanik ilusilersuisimapput.
Ilinniartut
arlallit nunatsinni politikerinut toqqaannartumik aperinissamut,
taamaalillutillu inuiaqatigiinnut qanittumi ilusileeqataaffissaminnut
sunniuteqarnissamut manna periarfissaraat.
Qinersisinnaaneq
pingaaruteqartoq
Nunatta
namminiilivinnissaa aningaasarpassuarnik pisariaqartitsiviuvoq, GUX-imilu
ilinniartut Kalaallit Nunaata aningaasatigut isumalluutissat pisariaqartut sumi
nassaarineqarnissaat akissutissarsiumavaat. Politikerit aaqqiissutissanik
arlalinnik tikkuussipput, tassani aalisarnermi, takornariartitsinermi
aatsitassanullu aningaasaliinerit.
Peqatigisaanik arlallit aningaasaqarnikkut kiffaanngissuseqarnerup Kalaallit
Nunaat namminiilissappat aaqqissuusseqqinnissanik nutaanillu isertitsiffissanik
pisariaqartitsiviunera tikkuarpaat.
Politikerinut
apeqqusioqataasut ilagaat Nivi Møller Hansen, GUX-imi 3.g-mi ilinniartoq.
Taanna 20-leeqqammivoq, siullermeerlunilu Inatsisartunut qinersisussaavoq –
tamannalu akisussaafferujussuusoq misigaa, taanna oqarpoq.
- Qinersinissaq
akisussaafferujussuusoq misigivunga, aamma uanga taasinera
ataasiinnaagaluarpalluunniit. Siunissap qanoq ilusilernissaanut
sunniuteqaqataavunga, tamannalu uannut isumaqartorujussuuvoq, taanna
qineqqusaarnerup kingorna Sermitsiamut oqarpoq.
Toqqissisimanngittoqartoq
Namminiilivinnissamut
tunngatillugu Kalaallit Nunaat allanngorfimmiittoq Nivi Møller Hansen
Isumaqarpoq. Peqatigisaanillu toqqissisimanngitsutut misigisimavoq – ingammik
Amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip Amerikamiut tamakkiisumik Kalaallit
Nunaanni nakkutilliinissaannik kissaateqarnerata kingorna. Taamaammat
politikerit innuttaasut akornanni toqqissisimanermik pilersitsinissamik
akisussaaffeqartut taanna isumaqarpoq.
- Namminiilivinnerup
tungaanut ingerlaarpugut, akissutissarsinissarpullu pisariaqartikkipput
misigisimavunga. Aqagu namminiilivissagutta qanoq pisoqarumaarnera
toqqissisimanngissutigaara. Aningaasat suminngaanniissappat? Politikerit qanoq
nunarput passutissavaat? Ilinniartitaaneq qanoq isikkoqalissava? Kulturerpummi?
Apeqqutit tamakku piffissami matumani akissutissarsinissaat pisariaqartippavut,
taanna oqarpoq.
GUX-imi
ilinniartut naapertorlugit sammisat pingaarnerit sisamat oqallinnissamut
toqqarneqarput. Taakku immikkoortuupput apeqqutaallutillu Nivi Møller Hansenip
ulluinnarmini isummersorfigisartagai – ingammik maanna qinersisoqalernerani,
namminiilivinnissamik apeqqutip sammineqarnerani pissaanilissuarnillu
soqutigineqarnerup nalaani.
- Taakku
Kalaallit Nunatsinni sammisassani ajornartorsiutinilu pingaarnersaapput.
Sammisat taakku inuuninni eqqarsaatigisarpakka, ingammillu maanna Trumpimut
USA-mullu tunngatillugu. Namminiilivikkuttami qanoq pisoqassava? Sammisat
taamaattut inuiaqatigiilerinitsinni sammigaangatsigit
eqqarsaatigivallaalertoortarpakka, taakkulu nunarsuarlu ataatsimut isigalugu
ilisimasanik pisariaqartitsivugut, Nivi Møller Hansen oqaropq.
Naammaannartumik
nalilerneqartoq
GUX-imi
ilinniartoq Maalia Rasmussen Skifte 16-inik ukiulik oqallinnermik politikerinik aalajangersimalluartumik
aqutsivoq. Naggasiullugu partiit tallimat inuusuttunik sooq taakku
qinissaneraatsik pillugu minutsimik ataatsimik periarfissinneqarput.
Nivi Møller
Hansenip politikerit oqallinnerat naammaannartutut nalilerpaa.
- Sukumiisunik
akisutut misiginngilanga. Qarsupilaarput. Pereersut oqallinneranni initupput,
siunissamulli periusissiat aaqqiissutissallu sukumiisut amigaataapput.
Innuttaasut
politikikkut aalajangernerni eqqarsaatersornernilu akuutinnissannut politikerit
annertuumik akisussaaffeqartut taanna isumaqarpoq – ingammik Trumpip qanoq
aalajangiipallassinnaanera eqqarsaatigissagaanni.
- Kalaallit
Nunaat avaqqullugu Kalaallit Nunaata aatsitassaatai qaqutigoortut
sakkutooqarfiillu oqaluuserineqaleraangata aarlerinarsinnaasarpoq.
Ilaatigooriarlunga misigisarpunga politikerivut qanoq saqitsaannermik
aaqqiinissamik erseqqissumik nalunaaruteqarneq ajortut, Nivi Møller Hansen
oqarpoq.
Danmarkimut
attaveqarneq
Kalaallit
Nunaata siunissaa nalorninartoq ilinniarnertuunngorniat akornanni
sammineqarluartoq, Nivi Møller Hansen naliliivoq.
- Amerika
Kalaallit Nunaanni samminikuuarput, Kalaallillu Nunaata Amerikallu akornanni
pisut ilisimasaqarfiginerulernikuuagut. Siunissami immaqa qanoq
iliorsinnaanerput – assersuutigalugu Amerikamik nunanilluunniit allanik
kiffaanngissuseqarluni suleqateqarnissaq pillugu suliaqarnikuuvugut.
Naak USA
Trumpillu arlaleriarluni USA-p Kalaallit Nunaannik nakkutiginnilernissaanik
oqariartuutai maanna sammineqaraluartut, taamaattoq siunissami Danmarkimut
attaveqarnermut apeqqut Nivi Møller Hansenimut inituvoq.
- Danmarkimut
attaveqarnerup qanoq isikkoqalerumaarnera pissanganarpoq. Trumpip Kalaallit
Nunaanni tigusiniarluni oqariartornerata kingorna, pissutsit arlallit
isumaliutigaagut. Suleqatigiinnissamut piareersimava, namminissarsiorlunili
aalajangissava?
- Imaluunniit
taamani Danmarkip nunasiaatililermatigut pisut assigalugit pisoqassava,
taamaalillunilu pissaanilissuaq alla maannarluni nunatsinnik innuttaanillu
tigusiinnassava? Kulturerput annaaqqissavarput, taanna aperaaq.
Inatsisartunut
marsip 11-ani qinersisoqassaaq, kiisalu kommunalbestyrelsinut, nunaqarfinnut
aqutsisunut ilagiillu sinniisaannut ulloq 1. april qinersisoqassaaq.
