David Paabo inuunini tamakkiisumik
atorniarlugu aalajangersimavoq, misigisassanillu ujartuiuarpoq.
Australiamiu utoqqasaaq taanna
inuppassuarnit, immaqaluunniit tamanit, angusaqarluarnerusimavoq.
Arfineq-marloriarluni sermersuaq itivinnikuuaa.
- Sermersuakkut angalanerpassuatit
kingumut qiviaraanni suna misigisimasannit pissanganarnerpaava?
- Issittumi ilisimasassarsiortut
pillugit ima oqariartaaseqartoqarpoq: Ilisimasassarsiorneq piareersarluagaq
kingorna oqaluttuarissallugu pikkunaannerpaasarpoq! Oqaatsit taakku ilumoorput,
oqarpoq, nangillunilu:
- Sermersuarmi nannup tumaanik
takunikuuvunga, kisianni nanumik takunanga. Angalaqatiginikuusama ilaat
quppakkut nakkaraluarlutik qaqeqqissinnaasimapput. Uanga sermip aakkiartortup
kuuanut nakkarnikuuvunga, kisiannili ajoqusernanga masallungalu kanngutsiinnarlunga.
Unammilligassaavorli - tamatigut.
Siumut naatsorsorneqarsinnaannngitsoq
piujuaannarpoq - sila. Issersuaq minnerunngitsumilli anorersuit
ilisimasassarsiortumut piareersarluarsimagaluartumulluunnit tatisisinnaapput.
Anorersuaq nalunaaquttap akunneranut 100
kilometerisut sakkortutigisoq David Paabop nalaassimavaa.
- Siorna unnuami isumaqaleraluarpunga
tuperput anorip tingissagaa. Qanoq iliuusissaqannginnama anorersuup siorsunnera
tusaannginniassagakku siutequtikka ateriarlugit nipilersuutinik klassiskinik
sinilernissama tungaanut tusarnaarpunga.
- Tupeq suli napasoq anorersuarlu
qatsorsimasoq ullaakkut iterpugut ingerlaqqillutalu, oqaluttuarpoq.
Oqimaaqatigiissaarineq
David Paabo suliffeqarfimmik Ice
Horizonsimik pilersitsisuuvoq, nunarsuarmilu tamani ilisimasassarsiorluni
angalanermik ukiuni 30-ni misilittagaqarluni. Sydneymi inunngorpoq,
inuusuttuullunili silamiinneq — silaannarissumi timiminillu aalatitsilluni — nuannerilersimavaa.
Blue Mountains Sydney-p
ungasinngisaaniittumut paasisassarsiorluni pisuttuartarsimavoq.
Afrikap kujataani qaqqat
qaqqasiorfigisimavai, Alpernimi pisuttuarsimalluni nunanullu ungasissunut
takornartanullu angalasimalluni. Kalaallit Nunaatali inoqajuitsua
nuannarinerpaavaa, naak assigiinngissutaat annertugaluartut: Australiami
kiassuarminngaanniit Kalaallit Nunaata peqqarniissinnaasumik issersuanut.
- Sermersuup itivinnerani suna
unammillernarnerpaava?
-
Qaammammi ataatsimi sermersuarmiinnissamut
pisariaqartitat taquassallu qulakkernissai, sinnernagit. Qimussit aallaqqaammut
oqimaattarput, 70-80 kiilut missaanniillutik, apummilu aqitsumi manngertumiit
ingerlanniarnermiit oqimaannerusutut ittarlutik, akivoq atortussallu
eqqorluartumik qamutinut inissitsiterluarnissaat qanoq pingaaruteqartigisoq
ilanngullugu oqaatigalugu.
- Pisariaqartitsiffiusuni
kingoraartissanik nassarnissaq inissinniartussaavoq, imaassinnaasoq
pisariaqalersut imaluunniit naamik. Sisoraatinik ingerlaarluni qamutit
kalitaralugit oqimaatsupilussuupput, ima eqqarsarnaveersaartariaqarluni: uku
nassaarsimanngikkaluarpakka. Arlaannik pisariaqartitamik qimataqarsimanermik
eqqarsarneq suli ajorneruvoq.
Angalanissap tullia
David Paabo sermersuup arfineq
pingajussaannik aasaru itivinnissaa piareersarpaa.
Ilisimasassarsiorneq Tunumi Isortup
Kangerluaniit aallartilluni Kangerlussuarmi Point 660-imut apuunnissaq
pilersaarutigigaat Ice Horizonsip nittartagaani allassimavoq.
Katillugit 575 kilometerit -
sisoraatinik ulluni 32-ni ingerlavigineqarnissaat tagginneqarluni.
Siorna aamma aqqut taanna
ingerlaarfigineqarpoq. Angalaneq ulluni nuannersuni, aammali
erloqinartorsiorfiusuni, takusaqarfiarsinnaanani, issittumi anorersuartumi
assorluni ingerlaarfiusussaq.
Ersarippoq kikkut tamarmik Kalaallit
Nunaat itivillugu angalavigisinnaanngikkaat.
Timikkut peqqissuusariaqarpoq,
piareersarluarsimasariaqarpoq, atortut eqqortut sillimaniarnermut pisariaqarput
pappialarsorfiusarlunilu. Sillimmasiisarfinnit oqartussanillu akuersissutit
ilaallutik.
Peqataanerlu akisoorujussuulluni.
Aningaasartuutit amerlapput.
Namminersorlutik Oqartussat allaffiannut
attaveqarluarluni aamma qinnuteqaasiornerup misilittagaqarfiginera
ajornannginnerulersitsisoq David Paabo oqarpoq. Siullermeerlunili
qinnuteqarnianut unammillernarsinnaasoq oqaatigalugu.
- Ilisimasassarsiorneq aaqqissuulluagaq
akuersissutip piniarnerani ajornannginnerussaaq, oqarpoq
sillimmasersimanissamullu ajornartorsiutaasinnaasut
nalunngisaqarfigineqartariaqarnerarlugit.
- Sillimmasersimanissamut
piumasaqaatit ukioq manna ajornartorsiorfiupput, neriunarpoq erniinnaq
iluarsineqassasut, oqarpoq.
Siorna ullut 28-it tamaviaareerluni
Kangerlussuarmut septembarip aqqarngani apuuppoq.
Ice Horizonsip nittartagaani
ullorsiutini angalaneq, ilaatigut ulloq artornarnerpaaq — septembarip arfernat
— peqataasunut pingasunut anorersiorneq sakkortooq allaaserineqarpoq.
-
Unnuap ingerlanerani anori anorsarinninnguuppoq. Ullaakkut anorimut akiuulluta
tupermit anillakkatta qamutit apummit qallerneqarsimasut siumorpagut,
anorersuaq apullu sakkortullutik.
- Taamaakkaluartoq ingerlaqqinniarluta
aalajangerpugut. Anorersuarmit tingitaangajappugut. Ilatta aaqqatini annaavaa,
sukkasoorujussuarmik sumorujussuaq tingippaa, David Paabop
ulorianartorsiorsimanertik pillugu nittartakkami ullorsiutiminut allappoq.
Nipaassuseq kusanassuserlu
Namminersorlutik Oqartussat Visit
Greenlandillu siunissami takornariat misigisassarsiorlutik tikittartussat
(adventure-turister) ataatsimoorlutik anguniangaraat. Tassa immikkuullarissunik
misigisaqarusuttut.
Immikkuullarissunillu
misigisaqarumallutik akileerusussusillit.
Ilisimasassarsiorluni aamma
”Sermersuakkut ilisimasassarsiorluni” takornariartitsisarnissaq siunissami
qanoq ineriartortinneqarumaarnersoq David Paabo aperaarput.
- Sammisaq soqutiginarpoq, oqarpoq.
- Sermersuarmut takornariarsinnaanerup
avinngarusimanera tamatumalu akisuallaarnera pissutaallutik maanna
ajornakusoorpoq. Ukiulli qulit tulliuttut ingerlaneranni sermersuarmi
takornariartitsisarneq pisattanik assartuussinermi imaluunniit annaassiniarnermi
qulimiguulinnit, timmisartunit qamutinilluunniit atuinani dronit
atorneqartalerpata ajornannginnerulissasoq isumaqarpunga.
- Kalaallit Nunaanni sumiluunniit mobiilit atorsinnaalersimassasut aamma
ilimagaara, oqarpoq.
Siunissamili pisinnaasut ilaat
nuannarivallaanngilai.
- Takornariat motoorilinnik Sermersuarmi
takornariartittalernissaannut akuersissutit pissarsiariniarlugit oqartussat
kimigiiserfigineqanerulersimassasut naatsorsuutigaara, oqarpoq, nangipporlu:
- Sermersuaq nunarsuarmi suli maannamut
nipaannersaallunilu eqqissisimanersaavoq, ilumoortumik kusanassusersua
tupinnaqaaq, neriuppungalu inuit amerlanerusut angingaassusaa alutornassusaalu
misigisinnaassagaat.
