Arnaq atallaalik

Nuummi bilileriffimmi Aili Pedersen lastbiilerujussuarmut Bell-dumperimut, ipertoqisumut sungaartumullu ikiniarsarivoq. Assai uuliakumik qernertuinnaapput, silaannarlu uuliasunneqaaq maskiinakorsunnillunilu. Lastbiilerujussuaq – illorsuartut portutigisoq oqimaaqisorlu – misissorneqartussanngorpoq, Ailillu ilisimalluarpaa sukkut aallartissanerluni.

Biilileriffimmiunngitsoq timersortarfimmili naapissimasinnaagaluarparput. Aili Pederseinimi taakkunaniittuartuuvoq. Arsaattartuuvoq, unammeqatigiinni ilaalluni mekanikeriullunilu – nangaariarnerlu ajorpoq unammineruppat imaluunniit maskiinarujussuaq.

Nuup ilaani Fiskerbymi meeraanera

Aili Nuummi peroriartorpoq ilaqutariinni angisuuni asannittunilu. Meeqqani sisamanit angajulliup tulleraa, tamarmillu anaanaminni Hanne Pedersenimi, ilinniartitsisuullunilu kisimiilluni pilersuisumi najugaqarlutik. Angutaat kilisaammi umiartorpoq, naallu qaqutikkuinnaq takusaraluarlugu ataataavoq asannittoq. Ailip arnaata angerlarsimaffia kissalaarlunilu toqqissisimanartuuvoq, naak amikkisaartoqartarlunilu ullut tannaarnarsinnaasaraluartut.

- Amigaateqanngisaannarpugut. Anaanaga kakkattuuvoq. Qasunngisaannarpoq. Maannalu nammineq anaananngoreerama aatsaat iluamik paasilerpara qanoq nukittutigisoq, Aili Pedersen oqaluttuarpoq.

Fiskerbymi meeraanerani ilaqutariit attavigiilluarput ataatsimoorlutillu. Anaanamik arnaani ilaqutariit katersuuttarput – ajakkut illooqqallu- nereqatigiillutik ataatsimoorlutillu. Kalaaaliminertorneq Aili Pedersenip eqqaamasaani initoqaaq. Appa aanaap ukiukkut issilluarnerani sassaalliutigisartagaa mamarnerpaavoq.

- Tamatta appap affaanik nerisarpugut, tamatigullu uannut iluitsoq. Uanga kalaaliminertullaqqinnerpaavunga, illarluni oqarpoq.

Meeraallunili alutorineqartarpoq puugutaalu qappammittuaannarluni – allaanani avatangiisaasa tamarmik nalunngikkaat nerisassanik mamarisaqarluarlunilu inuunissamut kajumissuseqarluartoq.

Isikkani malikkai

Mikisuusorlu malunnarpoq Aili imikkut ittuusoq. Alapernaatsuuvoq, anguniagartuulluni tamatigullu ingerlarsortuarluni. Arlaanik anguniagaqarpoq – timaa eqqissiveqarani arlaanullu atorusuttuarlugu. Erngerluni timersorneq aallutilerpaa. Siullermik isikkamik arsaanneq. Aqqusinermi aallartippoq, inissiarsuit aputillu nivannikorsuisa akornanni arsaattuartarpoq – tamatigut nukappiaqqat ilagalugit.

Arfineq pingasunik ukioqarluni klubbimi siullermeertumik iluamik sungiusariaqqaarpoq alapernaaqaluni pissangallunilu. Iligiilluni arsaannissaq neriuutigaa, ikinngutitaartornissamik, takorluugaanut aallarniutaasussaq, pissutsilli piviusut allarluinnaapput.

- Pimmatigineqartalerpunga. Oqartarput nukappiarangasunga nujakkalu naatsut illaatigisarlugit. Soqutiginnginniartarpakka, arsarusoqaangami. Arfinerli pingasuinnarnik ukioqarpunga, soorunamilu annernarpoq, Aili nipikinnerulaartumik oqaluttuarpoq.

Ailip soqutiginnginniarsaraa, klubbimili aallartilluarnaniluunniit taamaatippoq. Aqqusinermut saaqqippoq, illaatigineqarani arsarlu arsaajuaannarluni. Samminngitsoorneqarsinnaanngimmat arsaanneq. Sungiusartuarsinnarpoq – kisimiilluni, nukappiaqqat ilagalugit, sila qanorluunniit ikkaluarpat. Taamaaliornerminimi Aili kiffaanngissuseqartutut misigisarpoq.

Arsarneq tarrarlu

Aili aqqanilinnik ukioqartoq assammik arsarneq aallartippoq. Sungiusariaqqaarpoq misigisaalu taamani isikkamik arsartartut klubbiani takkuteqqaarneraniit allarluinnaavoq. Aallartiinnarluni sungiusimalerpaa. GSS-imi assammik arsartartut klubbiani kikkut tamarmik inissaqarput, niviarsiaraagunik nukappiaraagunilluunniit, qanorluunniit isikkoqaraluarunik qanorluunniillu piginnaasaqaraluarunik.

- Assammik arsarneq, uannoorpoq, Aili Pedersen nalornerpasinnani qiimallunilu oqarpoq. Ajoraluartumilli qaammatini marlussunni sungiusaqataareersoq ilaqutariit Aasiannut nuupput. Timersornerli taamaatinngilaa. Akerlianilli.

Aasianni isikkamik assammillu arsarnermi klubbini aallartippoq. Kingumut niviarsiarartatuaalluni arsaattalerpoq nukappiaqqat akornanni – niviarsiaqqanummi holdeqanngilaq. Tikilluaqqusaavorli.

- Nukappiaqqat sungiusaqatigisarpakka niviarsiarartatuaallunga, tikilluaqqusaavungali, Aili Pedersen oqarpoq.

Unammeqatigiit Ilulissani avannaani pissartanngorniunnermi peqataammata Ailip takusani uissuummissutigaa. Nukappiaqqat arsaqatigiittartut allat aamma niviarsiarartaqartut. Kisimiinnani. Tarrarsorfigai – matumanilu siullermeertumik naamigut pissanganeq malugaa, unammisaminni niviarsiaqqat ilaat takugamiuk. Naak ilisimajuarsimagaluarlugu anaanani oqaluttuutinngilaa niviarsiaraq misigissuseqarfigalugu. Nipituumik oqaatiginissaanut piareersimanngilaq – imminulluunniit oqaatiginissaanut.

- Ukiuni arlalinni kimulluunniit oqaatiginngilara. Taamanikkut piffiit ullumikkutut inngillat, allaanerugaannilu pimmatigineqartarluni, Aili Pedersen anniarpalungajalluni oqarpoq.

Saniatigut assammik arsarneq nuannarillualerpaa. Piffissami siullermili peqatiniinnaq arsaqatigineq ajorpai, aammali ukioqqortunerit. 12-inik ukioqarluni U15-ini, U18-ini U21-inilu unammeqataasarpoq – tamannalu ullumikkut assigiinngitsumik misigisaqarfigalugu eqqaamavaa.

- 13-iinnarnik ukioqarlunga Sisimiuni siullermeertumik assammik arsarnermi nunatsinni pissartanngorniunnermi peqataaqqaarpunga – arnat U21 peqatigalugit. Ullumikkut eqqarsaatigigaangakku…

Aili anersaarpoq nangillunilu:

- Paniga itigartissimassagaluarpara. Timi aamma paarisariaqarpoq.

Maskiinat akornanni

2007-imi Ailip apersortinnerata aqaguani ilaqutariit Nuummut uterput. Tassani arnani oqaluttuaraa niviarsiaqqanoortuulluni. Eqqortuuvoq sivisuumik kisimi pigisimasaa, aatsaalli maannakkut oqaasertalersinnaallugu.

- Nalunngilara anaanama eqqartuunnavianngikkaanga, nipituumilli oqaatiginissaa suli ajornakusoorpoq. Nalusimanngilaa, namminerli oqaatiginissaanut inissaqartillunga, Aili maniguuppalulluni oqaluttuarpoq.

Assammik arsarneq inuuneranut aalajangiisuuvoq – tassani suiaassuseq atoqatigeeriaatsillu tunulliunneqartarput, nukiit, allornerit unamminerullu ingerlarnga pineqarnerusarlutik, ilungersornerujartortillugulu takorluukkat annertusiartorput. 2010-mi Korea kujallermi U20 nunarsuarmi pissartanngorniunneranni peqataavoq. Takorluuinerli pissutsinut piviusunut sakkortuumik malunniuppoq: Tuimigut ajoqusernermigut unikaallattariaqarpoq kinaassutsinilu maluginiarlugu – arsarfimmi avataanilu.

- Arlaleriarlunga nakorsiartarpunga, imali anniartigaanga unammeqataasinnaananga, Aili Pedersen nikallungalluni oqarpoq.

Piffissaq artorsarfiuvoq, matuli nutaaq ammarpoq – ilinnialernissamut periarfissat.

Aili mikisuullunili arlaanik passutaqarnissaminik soqutigisaqartuarsimavoq. Illortaani saffiooq sakkualu pikkunartoq eqqaamalluarpai. Aamma angani tamatigut umitsialerisoq isumassarsiffigisarpaa.

- Siusissukkut paasivara mekanikerinngorusullunga, kingornalu paasillugu maskinamekanikerinngorusullunga, Aili oqaluttuarpoq.

18-inik ukioqarluni Danmarkimi Aarhusimi ilinniarnini aallartippaa – ilaquttani toqqissisimanerlu ilisimalluakkani qimallugit. Siullermeertumik anaanani qimappaa, ajornakusooqaarlu. Ilinniarnerali Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut ilannguppoq. Aili arnani kalaallini siullersaalluni entreprenørit maskiinaannut mekanikerinngormat.

- Anaanaga pisariaqartittuarsimavara paarisupilussuuaangalu. Qatanngutikka ilinniarnertuunngorniarnissannut kajumissaartarlugit oqarfigaanga: Timersornerit aallunniaruk, taava susoqassanersoq takussavarput.´ Iluamik oqaasertalersimanngisaannarpara uannut qanoq pingaartiginersoq. Kinaassusera takuaa tapersersorlungalu nammineq aqqutissarsiorninni, Aili qujamasuppalulluni oqaluttuarpoq.

Anaanaalluartoq

2022-mi Aili Pedersen aalajangerpoq assammik arsarnermini kingullermik unamminiarluni, ”soraarninngortinnani”. Ataqqinassusilimmik inuulluaqqusilluni – tassanngaannaq uninnani. 2023-mi kingullermik GM-eqataanissani aalajangerpaa. Taamanikkut GSS-imi nivissat NORCA-mi peqataanissaminnut sungiusaleruttorput, tassalu Amerikami avannarlermiut Caribiamiullu VM-imut anngunniunneranni. Unammiuaarneq Nuummi Inussivimmi ingerlanneqarpoq, matumanilu Aili unammeqataalu oqaluttuarisaanermut ilanngupput: Nunarsuarmi pissartanngorniunnissamut anngupput. Novembarimilu 2023-mi Stavangerimi unammeqataavoq – ukiuni 22-mi Kalaallit Nunaata VM-imi peqataanerani.

Normu 11-iulluni arsaqataavoq, inuunerminilu atuuffissaani pingaarnerpaami pisut arsarfiup avataani pipput. Naak assammik arsarneq ilusilersuutigisimagaluarlugu nukittunerpaaffini uummatinilu anaanatut misigai.

- Anaananngornissara kissaatima annersaraat. Ukiuni pingasuni ilungersoreersoq Nomi inunngorpoq, Aili tulluussimaarluni oqaluttuarpoq.

Ailip Nomi nuliarisimasaminik Lisa Ivalu Lindimik meerartaaraa. Aappariit isikkamik arsaallutik nunanut allanut unammisartuunerminni naapipput, qaammatit sisamat matuma siornagut qimallutik, ukiuni arfineq pingasuni aappareereerlutik. Qimannertik suli anneraa.

- Ulapissimaqaanga, timersortupilussuullunga, sunngiffigalu tamaat paniga sammisarlugu. Pilliuteqarfiuvoq, tamanna ilisimalluarpara.

Ullumikkut Nomi sisamanik ukioqarpoq, Aililu naapertorlugu – assigeqalugu.

- Kajortunik iseqarpoq ilingallunilu. Assigaanga. Naluara qanoq taamaannersoq, DNA-vami allaavoq. Pigaarali. Tamakkiisumik, Aili nuannaaqaluni oqarpoq.

Suut tamaasa isumaginiarnerat ajornaatsuinnaanngilaq. Aili Pedersen aamma Lisa Ivalu Lind 7-7-mik aaqqissuussisimapput, taamaattumik angerlarsimaffik sapaatit akunnera allortarlugu nipaattaqaaq. Nipaappallaarluni. Sapaatit akunnerani maqaasiffimmi Aili timersornermut qimaasarpoq. Singini sukatertarpai, aap ingerlaarnera sukkatsilluni eqqarsaataarullunilu.

- Maqaasilluni ajornakusoortarpoq, kiserliornerlu initusaqaluni. Aalanissara pisariaqartippara. Niaqqunni kaavittut eqqissisarput, Aili Pedersen oqaluttuarpoq.

Tamanna Ailip qimaanertut isiginngilaa, oqimaaqatigiilerniarnertulli – kinaassuseq atorlugu, aamma uummat artorsaraangat. Ailip timersorneq inuunerlu angusaqarfissatuinnaq isiginngilai, aammali naleqartitatut pigiliussatut – ingerlateqqitassat. Anaanaalluni akisussaaffik ilisimaarilluarpaa, panimminut kinguaariillu tulliinut neriunneq.

- Neriuppunga allatut ittuuneq ajunngitsuusoq takutissinnaallugu. Kissaatiginerpaavara paniga ilinniartissallugu kikkut tamaasa akuerisassagai. Apeqqutaanngitsoq kimik peeraqarneq, imaluunniit arsaqateqartut – kikkut tamarmik naligiittut.

Arnat eqqarsartaasiat qaarsuusumi

Ullumikkut Ailip futsal nuannerilluinnarpaa. Soorunami nunanut allanut unammisartuniippoq, nuannareqaalu. Taannaannarli pineqarunnaarsimavoq.

- Amerlavallaanik aallutaqarpunga. Tamanna timinni malugisinnaavara.

Nipaallisimaarfimmi Aili Pedersen arnani paninilu ilagalugit Kangimut Sammisumut umiartortarput. Kinguaariit pingasut imaaniittarput – killingusaamut nasinneq inuunerullu nassatai qilerutigalugit. Aili arnanilu illuarannguamik pisisimapput, Ailip maannakkut sanasaanik. Naak illuliorsimanngisaannaraluarluni tunniusimaqaluni sanavaa, soorlu inuunermini sutigut tamatigut ileqqorisamisut.

- Qimaasarfigissavarput. Anersaartorfik. Anaanannut sanavara – tunisimaqaanga. Maanna utertitsivigerusuppara.

Ailip inuunermini unneqqarinneq inissaqartitsinerlu tunngavigai. Asasani. Namminerminut. Upperisanullu. Kissalaarluinnartumik malartitassaanngitsumillu nukittuumik nipeqarluni naggasiivoq, tassalu soorlu arnaassusaa tamarmi nipaatsumik aqqutigaluni oqaluttoq. Killitsinnaqaaq qamani sapiissutsip saamanerullu naapiffiani.

- Taama nukittutigalunga nalusimavara. Uagulli arnat – nukittoqaagut. Sorsuttarpugut. Uummatitsinnik tamarmiusumik asannilluta.