Siornatigut arpaffigineqarsimanngitsumi arpakkusuttoq

Arnat tallimat illumi ataatsimi

Nivi Geisler angerlarsimaffimmi arnanik ulikkaartumi peroriartorpoq: anaanani Elisabeth Geisler, ajani taassumalu panii marluk illoqatigai.

Arnat tallimat illumi ataatsimi – taakkunannga niviarsiaqqat pingasut, amerlanertigut assigiimmik naasuaralinnik atisaqarlutik qatanngutigiissorineqartartut. Angerlarsimaffik taanna meeraanerani nuannerlunilu asanninnermik misigiffiuvoq, tassanilu Nivi ataatsimoornermik, isumassuinermik arnallu ulluinnarni suleqatigiilluartarnerannik misigisaqarpoq – tamannalu kingusinnerusukkut nukittunermut, ilaqutariinni inissisimaffinnut inuunermilu periarfissanut isiginnittaasaanut sunniuteqassaaq.

Kisermaajugaluarpoq, taamatulli misiginngisaannarpoq. Ajami qitornai avatangiiseralugit, kiisalu ataatassaminit ataataminillu qatannguterpassuaqarluni ilaqutariinni meerartaqarluartuni peroriartorpoq.

- Kisermaajugaluarpunga, qatanngutinilli avatangiiseqartuaannarnikuuvunga, Nivi illarluni oqarpoq.

Angajoqqaavi najugaqatigiinngisaannarput, ataatassaali Frederik Egede inuunerani toqqissisimanartumik aalajaatsuusumillu inissisimalerpoq. Ataataa, Rink Heinrich, umiartortuuvoq meeraaneranilu najuuppallaanngilaq. Kinaasoq nalunngilaa, aatsaalli nammineq qitornartaarami ilisarisimallualerlugu. Meeqqami nammineq amigaatiginikuusaminik peqarnissaat pingaartippaa – aataminnut attaveqarneq suminngaanneernerminnillu ilisimasaqarneq.

- Meeqqama aataminnik ilisarisimannilernissaat uannut pingaaruteqangaalerpoq, taanna oqaluttuarpoq.

Nivip meeraanermini attaveqatigisai peqatigisartagailu inuunerani tunngaviusutut pingaaruteqartutut ipput – taakkuinnaanngillalli. Alla aamma mikisuunerani sorlanillunilu alliartorpoq, tassa timigissarnermik nuannarisaqarneq. Kiffaanngissuseqarusunneq, sukkasuumik ingerlarusussuseq timikkullu ineriartorusunneq ukiuni siullernili aallunneqarput.

Meeraanerminili timersortartoq

Nivi Geislerip timersornermik aalanermillu nuannarisaqarnera tassanngaannaq pinngilaq. Arnaata Elisabeth Geislerip assigiinngitsunik aallutaqartuugami meeraasorli timersuutinik assigiinngitsunik misileraatittarpaa. Tamaasa eqqaamalluarpai.

- Nuummiit Nuussuarmut arpakkatta arfinilinnik ukioqarunarpunga – taamani Nuussuaq suli nutaajuvoq. Tamaat kaajariarlugu utimukarpugut. Qummukajaakkoorlunga kakikkarsersuaarnera suli eqqaamavara, qungujulluni oqarpoq.

Nivi meeraalluni timersuutinik assigiinngitsorpassuarnik misiliivoq -ilaatigut taekwondomik assammik arsarnermillu - timersortarfimmiittarusunnanini ingerlaannaq paasivaa.

- Silamiikkusunneruvunga. Anori tusaasinnaagaangakku nunalu tummarsinnaagaangakku ilorrisimaarnerusarpunga — nateq arsarluunniit pinnagit, taanna oqarpoq.

Nivi arfinilinnik ukioqartoq arnaata ujakkaarnermik misiliitippaa. Arfineq-marlunnilli ukioqarluni sisupiloorutinik misiliigami aatsaat malugisaqalerpoq. Timersuutissani nassaaraa.

- Inuusuttuaraanera tamaa sisoraaginnaavippunga — nuannareqaara, Nivi qularnanngitsumik nuannaangaarluni oqaluttuarpoq.

Ullut tamaasa taamaappoq: Nivi atuarfimmiit soraaraangami sisorarfimmukapallattarpoq. Aatsaat majuartaat matugaangat angerlaqqittartarpoq. Sisorartartuunerani sunniutillit marluupput: ataatsimoorneq unamminerlu. Tamannalu inuusuttut nunanut allanut unammisartuinut ilanngunnissaanut – aamma sisorariarnerpassuarnut misigisaqarnerpassuarnullu – iluaqutigaa.

Taamanikkut sukkassuseq pissigaqattaarneq kajungerisarpai. Ullumikkulli ujakkaarneq nuannarineruaa. Pinngortitamiikkusuttarnerali allanngunngilaq.

Kisimiilluni Danmarkiliartoq — ilaqutaqarluni utertoq

Nivi Geisler Sisimiunut 2003-mi nuuppoq. Issittumi ingeniørinngornissani takorloorpaa. Ilinniagaqarneq ukioq ataaseq affarlu DTU-p Sisimiuni ilinniarfiani aallartinneqarpoq, kingornalu ukiuni marlunni DTU-mi Lyngbymi Danmarkimiittumi ingerlaqqilluni. Sisimiuniinnermini Jonas Jensen naapippaa, naartulerporlu. Nivi Jonasimiit ukioq ataaseq sivisunerusumik ilinniarnerminik ingerlatsereerpoq, taamaammallu ilinniakkani nangikkiartorlugu kisimiilluni naartullunilu Danmarkiliarpoq.

- Danmarkimut nuunneq allanaarsinangaatsiarpoq. Sakkortuvoq, ilaannikkullu kiserliortarpunga, Nivi Geisler oqaluttuarpoq.

Ukioq ataaseq Danmarkimeereerluni ilinniarnerminik unitsitsigallarpoq. Kalaallit Nunaanni ernerusuppoq.

- Kalaallit Nunaanni ernissanera pingaartippara. Danmarkimi anaanatut kisimiittuussallunga saperakku Sisimiunut uterpunga, taanna oqaluttuarpoq.

Tassani paniat Upaluk inunngorpoq. Ullumikkut 20-nik ukioqarpoq. Nivi tulliani Danmarkiliarmat ilaqutariittut aallaqatigiipput. Upaluk kissumiarlugu taamanilu aapparisimasani Jonas – Upaluup ataataa – saniminiittoq. Ilaqutariit najugaqarfianni inissarsipput, tamatumuunalu suut tamarmik toqqissisimanarnerullutillu eqqortuusutut misinnarnerupput. Danmarkimiinnerminni ilaqutariiaqqat aamma ernertaarput – Upaluup aqqaluaa Qunaaq. Ilaqutariit aatsaat 2009-mi aasakkut Nuummut nuupput.

- Kalaallit Nunaannut uterluni nuanneqaaq, aammali eqqumiippoq. Maaniissimanngingaarama soorlu nammineq nunanni tikeraatut misigivunga, Nivi Geisler oqaluttuarpoq.

Kiffaanngissuseq tunngavissaqarluarnerlu

Nivi Jonasilu aappariiginnanngillat. 2012-imi qimaqqaarput, arlaleriarlutilli aappariileqqittaraluarlutik 2016-imi qimapput. Taamaakkaluartoq ukiuni marlunni suli najugaqatigiipput. Nivi Inuplanimi sulinerminut atatillugu aatsaat 2018-imi nammineq initaarpoq. Tamanna allanngorfiuvoq. Siullerpaamik – timikkut eqqarsartaatsikkullu – anersaartornissamut inissaqarpoq.

- Oqiliallannaqaaq, kiffaanngissuseqartutullu misigaanga — namminiussuseqarnissannut, taanna qungujulalluni oqarpoq.

Ulluinnarni nutaani meeqqanik paarlakaajaassinerminni Nivi kisimiinnermik sungiussiartorpoq. Kisiannili uninngaannanngilaq. Peroriartornerminili timersortarnini attatiinnarpaa. Anaananngornerminiilli attappaa – sulilu qitornanilu aalluttuarpaat. Meeqqat mikisuugamilli assigiinngitsorpassuarnik misileraasarput. Mikisuullutilli sisorartalerput – nukarleq marluinnarnik ukioqarlunili.

- Susarnersugut takusarpaa. Aleqani anaananilu sisorartarmata nammineq aamma sisorartarusuppoq. Taamaalillunga pisiniarfimmi sisoraatit minnerpaat pisiarisariaqarsimavakka, Nivi illarluni oqarpoq.

Aamma arpanneq ulluinnarsiutaalerpoq. Aasakkut meeqqat qamutinik arpaatinik aasarpai, namminnerli arpannissaannut periarfissaqartittuaannarlugit. Tamanna ineriartuutigipallappaat: sivitsunngitsoq meeqqerivimmiit Nuussuarmiittumiit Qinngorpumi angerlarsimaffimminnut 3 kilometerit namminneerlutik arpattalerpaat.

Meeqqat Ullumikkut 20-nik 17-inillu ukioqarput. Inuusuttuaranngoramik anaanartik sungiusaqatigiumajunnaarsimassagaat ilimanaraluarpoq - taamaanngilarli. Suli timersoqatiserineqarsinnaapput.

Sioorassutsip imartaa

Nivip Jonasillu qimannerisa nalaani, 2012-ip missaani, Nivi takinerusumik arpalluni misileraasalerpoq.

- Arpanneq nuannariuarnikuuara, arpattartulli peqatigiiffianni NAAPE-mi ilaasortanngorama arpannermik sungiusarneq takisuumillu arpanneq nuannarilluinnarpakka. 100 procentimik anaananinniit anersaartorfeqalaartalerpunga, Nivi Geisler oqaluttuarpoq.

Nivi 2013-imi alloriaqqippoq. Arnamik kalaallimik Ironmanimik siornatigut naammassinnittoqarsimanngitsoq paasivaa – eqqarsarporlu: Uanga taamaalioruma?“ Arnat kalaallit allat arfineq marluk peqatigalugit sungiusarpoq, kisiannili Ironman Copenhagen 2014 ingerlanneqarmat marluinnaat peqataapput. Soorunami Nivi taakkua ilagaat. Misigisarli malunnaateqarluarpoq. Nivi Ironman sioqqullugu imaannarmi nalussimanngilaq, taamaammallu aallartinnertik misilinneqaatigingaarpaa.

- Inuit imaaniittut amerlangaarmata ipilerlunga misigivunga. Uippallerpunga umiatsiamiittullu unitseriarlunga uniinnassanersunga aperaannga. Apuuffissaq meterinik hhunnorujualunnik ungasitsigisoq kingumut qiviarpara. Unillunga? Tamanna periarfissaanngilaq - aatsaammi aallartippunga, Nivi oqaluttuarpoq.

Nivi Geisler immami paatsiveerusimaartoqarnerani tunummut saalluni pinngortitami eqqissisimaneq qilammut samminermini nassaaraa. Kilometererpassuit nalunnerminni tunulluni nalukkami nuissat isigalugit pinngortitap eqqissisimanarnera iluaqutigaa.

Kiisami immamit qaqigami sikkilileruttorluni aamma qaartoorpoq. Tamannali unissutiginngilaa — taamaattugamimi. Ingerlaqqippoq, naggasiutigalugulu arpattussanngorami nukissaneqqeriasaarpoq.

- Arpanninni kalaalerpassuit qiimmassaasarput. Imaani nalunnerma illuatungerluinnaanik arpanninni nuannisarpunga. Oqeqalunga sukkasuumik arpappunga, Nivi oqarpoq qungujorujussuarlunilu.

Nivi Geislerip Ironman (isorartuumut nalulluni, sikkilerlunilu arpanneq, aaqq.) naammassigamiulli imminut misilittarneq killissarsiornerlu misigerusuttarpai. DR-ip aallakaatitassiaani Slædepatruljenimi 2023-mi peqataavoq, tassani arnat 18-it Siriuspatruljenimut piukkunnarnertik uppernarsarniarlugu ilungersorput. Naak Nivi aallakaatitassiap immikkoortuini siullerni marlunniinnaq peqataagaluarluni misigisaa inuuneranut allannguutaavoq. Peqataasut allat peqatigalugit unnuami taartumi umiarsualivimmiit imaanut pissittussanngoramik tassanngaannaq unammilligassaqalerpoq.

- Ironmanimut peqataanerma kingorna imaq ersigilernikuuara. Ersingaarama qiavunga, nalunngilarali eqqarsaatikka tusaanagit ersinera ajugaaffigisariaqarlugu — taamaammat pissippunga, Nivi tulluusimaarluni oqaluttuarpoq, tamannalu sumik ajugaaffiginninneranut uppernarsaataavoq.

Nivi immamit taartumit qaqimmat allanngortoqarpoq. Sapissuseq tulluusimaarnerlu nukimmik nutaamik nassataqarput — soorlulusooq inunngoqqittoq.

- Ersinermi ajugaaffiginera, immallu ulorianannginnera paasillugu nuannaaqaanga, Nivi oqarpoq.

Ullumikkut paddleboardeqarlunilu meeqqani imaanut avalaqigisarpai. Siornatigut nukillalaarnaraluaqisoq kiffaanngissuseqarfinngorsimavoq. Imaq ersigiunnaaginnanngilaa — nammineq pigilerpaa.

Sermersuaq pillugu takorluugaq

Nivi Geislerip arpattarnermini arlalinni Louise Petersen naapippaa – arpattartoqataa, assinganik tunniusimallunilu anguniagaqartartoq. Oqaloqatigiilerput, marluullutilli immikkut ittumik iliuuseqarusussuseqartut erniinnaq paasinarsivoq. Taava Louise tupaallannartumik aperivoq: Qanoq igissaviuk arnani siullersaalluta — aap, inunni siullersaalluta — Sermersuaq itivillugu arpassagutta?

Nivi apeqqummit eqqarsaallatsinneqarpoq. Sivikitsuinnarmik eqqarsaatigaa. Oqaluttuarisaanermut ilanngunnissaq kisimi pineqanngilaq, kisiannili imminut allatut misilerarnissaq, timikkut tarnikkullu qanoq sapinngitsiginissaq aamma pineqarpoq.

- Ingerlaannaq akuersinera immaqa eqqumiiginarsinnaavoq. Unammillernartussaarussimavungali, Louisellu apeqqutaa ingerlaannaq eqqarsalersitsingaatsiarpoq, Nivi oqarpoq.

Kangerlussuarmiit Isortumut aqqut suli isumassarsiaannaavoq, piviusungnornissaalu qulakkeerneqanngilaq. Suliniut unammillernartortaqarpoq – aningaasaliisussaqarnikkut sillimmasiinissamullu tunngatillugu, aammali Sermersuaq itivillugu 600 kilometerinik isorartutigisumik timikkullu ilungersunartumik arpanneq. Nivi Geislerimulli tamanna anguniaganngoreerpoq. Ilisimanngisamut arpanneq alapernaannermik, piumassusermik sapiissusermillu aallaavilik iluatsilluarnissaanillu aalajangiusimalluinnarfiusoq. Angalanerup 2027-mi apriilimi naammassineqarnissaa anguniarneqarpoq.

- Killilersuisoqanngilaq — taamaallaat eqqarsaatitsinni killiliussagut. Ilimagisamit pisinnaanerujussuuvugut. Piumassuseqaraanni anguneqarsinnaapput, uangalu piumassuseqarpunga, Nivi qulanngilluinnarluni oqarpoq.

Nivip imminut unammillernissani killissanilu misilerartuarumaarlugit neriuutigaa.

- Utoqqalillunga pinngortitami ujakkaartarnissara takorluugaraara — tassa kiffaanngissuseq, misigisassarsiornissamut qilanaalereerluni oqaluttuarpoq.