Kalaallit
Nunaata 2025-mi Island Gamesimut, Skotlandimi Orkneyip qeqertaaraani 12 – 18
juulimi pisussami peqataasussanik timersortartunik toqqaaqqammivoq.
Peqataasussanut
Uiloq Mathæussen, arpaqatigisartakkani tallimat peqatigalugit amerikami ”The
Speed Project”-imi Santa Monicamit Las Vegasimut 550 kilometerisut
isorartutigisumi arpaqataasoq ilaavoq. Taamanikkulli nunaannarmi arpattarneq
annertunerusumik ingerlappaa, juulillu qaammataani – arnani marluinnarnut
aappaalluni – NuukKap Extreme Running Racemi Nuummit Kapisilinnut uninnani 110
kilometerit arpappai.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Kalaallit
Nunaata 2025-mi Island Gamesimut, Skotlandimi Orkneyip qeqertaaraani 12 – 18
juulimi pisussami peqataasussanik timersortartunik toqqaaqqammivoq.
Peqataasussanut
Uiloq Mathæussen, arpaqatigisartakkani tallimat peqatigalugit amerikami ”The
Speed Project”-imi Santa Monicamit Las Vegasimut 550 kilometerisut
isorartutigisumi arpaqataasoq ilaavoq. Taamanikkulli nunaannarmi arpattarneq
annertunerusumik ingerlappaa, juulillu qaammataani – arnani marluinnarnut
aappaalluni – NuukKap Extreme Running Racemi Nuummit Kapisilinnut uninnani 110
kilometerit arpappai.
5 km, 10
km kiisalu maratonip affaa
Juuli 2025-p
tungaanut Uiloq Mathæussen timersortartullu allat qasujaallisartussaapput.
Peqataasussatut toqqarneqaqqaartut sungiusaasoq Karl Peter Kristensen
peqatigalugu qaammatikkaartumik sungiusarnertik pitsanngorsarniarlugu
aaqqissuulluarniarlugulu naapeqatigiittarput, peqataasussallu 15. april 2025
tamanut nalunaarutigineqassapput. Kalaallit Nunaat arnanik angutinillu
sisamanik 5.000, 10.000 maratonillu affaa arpattussanut inissaqarpoq.
ISLAND GAMESIMIUT PEQATAASUSSATUT TOQQAGAAGALLARTUT MAANNAMUT UKUUPPUT
- Uiloq Mathæussen
- Kista Hammeken Lennert
- Pipaluk Kristensen
- Inuk Møller
- Michael Clasen
- Martin Møller
- Jannik Knuuteeraq Rosing
- Kim Godtfredsen
- Pilutaq Berthelsen
- Rene Anda Nielsen
- Vitalius Lennert
- Bilo Chemnitz
–
Tiguneqarallartunut ilaanera qujamasuutigaara. Aappaagu Island Gamesertussanut
peqataassaguma, kingusinnerpaamik marsimi 2025-mi asflatimi/arpattarfimmi
arnanut sukkanerpaanut sisamanut akuussuunga, Uiloq Mathæussen, maratonip
affaani arpakkusunnerusoq oqarpoq. – Nalunaaquttap ataatsip minutsillu 30-t inorlugit arpassinnaassagukku
iluarisimaassaanga. Tassunga sungiusassaguma sakkortujumaartoq nalunngilara.
Asfaltimi sungiusarnerussaanga sukkanerusumillu arpattarlunga. Aallaqqaammut
sakkortussaaq, ukiorulu apummi sukkasuumik arpassinnaannginneq pissutigalugu
sungiusartarnissaq sakkortussaaq, tamatumalu allatut ajornartumik løbebåndimi
aamma sungiusartariaqartarnissara kingunerissavaa. Pikkunaalaassaaq,
taamaammallu aamma tarnikkut sakkortussalluni. Neriulluarpungali, Karl Peter Kristensenimi nuna tamakkerlugu sungiusaasuuvoq,
iluaqutigissallugulu upperaara. Tamannami sungiusartarnitsinnit
unammisarnitsinnillu malugisinnaavara, Uiloq Mathæussen oqarpoq.
Nunaannakkut arpanneq
Uiloq Mathæussenip qaammatini kingullerni 17-ni
annertunermik nunaannakkut arpanneq sungiusarpaa, tassanilu pinngortitami
qaqqani portusuuni ungasissumik arpannissamut timini sungiusarpaa.
– Nunaannakkut arpassimanngisaannarpunga, qanorlu
piginnaaneqartiginerlunga ilisimasimanagu. Sapaatip akunneranut sisamariarlunga
tallimariarlungaluunniit kigaatsumik, akunnattumik ungasiartumut, ungasissumut,
nukkassarlungalu sungiusartarpunga, kiisalu ulluni nukissaqarfigisanni
arpaqqittarlunga. Sapaatit akunneri sisamakkaarlugit sapaatip akunnera uninngasarpunga,
tassanilu sapaatip akunneranut tullermut nukissannik katersiniarlunga
eqqissisimasumik taamaallaat arpattarpunga.
Nunaannakkut arpanneq nuannersisikkaa
Juuli 2023-mi siullermeerluni Nuuk Kapisillit Tourimi
nalinginnaasumi ulluni pingasuni arpaqataavoq. Tassanilu arnani nr. 2-juvoq. – Nunaannakkut arpanneq nuannersisippara, pinngortitamiinnermi
qasukkarnarmat. Tamanna tarninnut pitsaalluinnarpoq. Aqqut toqqaannartoq 110
kilometeri ataasiarlugu arpassallugu sungiusassallunga aalajangerpunga.
Sungiusartarnera annertusarlugulu tarnikkut sungiusarnermik akusariaqarnissaa
nalunngereerpara. Siusinnerusukkut periutsit atorpakka,
aallartiaarnerullungali. Sapaatit tamangajaasa sila apeqqutaatinnagu
ungasissumut ingerlasarpunga. Anorersuaraluarpat quasakkaluarpalluunniit
ungasissumut arpattarpunga. Taamatut tarnikkut sungiusarpunga – sungiusarnerit
iluaatsut amerlasuut qaqqani 4.000 meterit angullugit portutigisukkoorlunga
misigisaqartarneq 110 kilometerinik arpassinnaanissannut sungiusarpunga.
– Ulluni amerlasuuni anerusuttanngikkaluarpunga, imminulli
pinngitsaalisarpunga, Nuummiimmi Kapisilinnut ulluni pingasuni arpanneq
sakkortoreerpoq, toqqaannarlugulu ingerlanissaa suli sakkortunerussasoq
nalunngilara, taamaammat ungasissumut arpannissannut imminut
piumaffigisarpunga. Pilersaarusiorneq iluaqutaasarpoq, sungiusarneq aammali
anguniakkanik agguataarinissaq, Uiloq Mathæussen, sungiusarnerit nalinginnaasut
saniatigut anguniagaqarumalluni ukiuunerani unamminermi akunnattumik
isorartussusilimmi arpattarnissaminik anguniakkaminik ilaatitsisoq oqarpoq.
– Ukioq arpaqatigisartakkakka pingasut
peqatigalugit Atlantikorsuarmi Azorini maratoneriarpugut. Sungiusarluarnarpoq,
tamannalu iluaqutigaara, siunissamilu periusissannut atussallugu.
