Kinamiut suliffeqarfiutaata London Miningip Namminersorlutik
Oqartussat novembarip 15-ani eqqartuussivimmut suliassanngortippai. Suliffeqarfik naapertorlugu Nuup Kangerluata
avannaani Isukasiani saviminissamik piiaanissamut suliffeqarfiup akuersissutaa
unioqqutitsisumik 2021-mi atorunnaarsinneqarsimavoq.
Suliffeqarfiup piffissarititamik sivitsuinissaq
arlaleriarluni qinnutigiuarsimagaa, suliniullu ingerlalluarsimananilu
ingerlatseqatigiiffiup arlaleriarluni nukingisaarneqaraluarluni
isumannaallisaaneq pillugu kontomut akiliuteqarsimannginnera Namminersorlutik
Oqartussat London Miningip piiaanissamut akuersissutaanik
atorunnaarsitsinerminnut tunngavilersuutigaat.
Kinamiut suliffeqarfiutaata London Miningip Namminersorlutik
Oqartussat novembarip 15-ani eqqartuussivimmut suliassanngortippai. Suliffeqarfik naapertorlugu Nuup Kangerluata
avannaani Isukasiani saviminissamik piiaanissamut suliffeqarfiup akuersissutaa
unioqqutitsisumik 2021-mi atorunnaarsinneqarsimavoq.
Suliffeqarfiup piffissarititamik sivitsuinissaq
arlaleriarluni qinnutigiuarsimagaa, suliniullu ingerlalluarsimananilu
ingerlatseqatigiiffiup arlaleriarluni nukingisaarneqaraluarluni
isumannaallisaaneq pillugu kontomut akiliuteqarsimannginnera Namminersorlutik
Oqartussat London Miningip piiaanissamut akuersissutaanik
atorunnaarsitsinerminnut tunngavilersuutigaat.
Aatsitassanut Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA)
tamanna pillugu ima oqarpoq:
London Mining Greenlandip piiaanissamut akuersissutai Nuup avannaata kangiani 150 kilometerisut ungasitsigisumiillutillu 290 kvadratkilometerinik annertussuseqarput.
Titartagaq: Aatsitassanut suliassaqarfinnut aqutsisoqarfiup akuersissutilinnut nalunaarsorsimaffia
”
Pisinnaatitaaffillip piffissarititaasut isumaqatigiissutigineqartut
arlaleriarluni qaangertarmagit akuerisinnaanngilarput. Aamma
pisinnaatitaaffillip arlaleriarluni nukingisaarneqaraluarluni aningaasanik
isumaqatigiissutaasunik akiliisannginnera akueriinnarsinnaanngilarput.
Pisinnaatitaaffilik pisussaaffimminik naammassinnissinnaanngippat allat
periarfissaqartinneqartariaqarput. Tamanna Aatsitassanut Inatsimmi tunngaviuvoq.”
Tunngaviusutut suliaq
London Miningip eqqartuussivimmut suliassanngortitsinera
naapertorlugu piiaanissamut akuersissut 2013-imeersoq qaammatit 18-it
qaangiutsinnagit piiaanissamut matusinermullu pilersaarusiortoqarsimappat suli
atuuttussaagaluarpoq. 20 millionit koruuninik taarsiivigineqaqqullutik
isumannaallisaanermullu kontomiittut 6 millionit koruuniusut tigoqqikkumallugit
eqqartuussivimmi suliassanngortitsipput.
Nuna Advokater aamma Horten Advokatpartnerskab
ingerlatseqatigiiffik sinnerlugu suliamik ingerlatsissapput, Naalagaaffiullu
eqqartuussissuserisua Poul Schmith aatsitassarsiornermut oqartussat sinnerlugit
suliami eqqartuussisuussaaq.
Namminersorlutik Oqartussat allagaataannik takunnissinnaatitaaneq
Akuersissutip sivitsorneqarsinnaanera
taarsiiffigitinnissarlu pillugit apeqqutit paasiuminarput, qularnanngitsumillu
2024-mi 2025-milu aalajangiiffigineqarsinnaasimagaluarput.
London Miningilli Naalakkersuisuni allagaataannik
naalakkersuisoqarfiit immikkoortortaqarfiillu assigiinngitsut akornanni
ingerlateqqinneqartarsimasunik takunnikkumavoq, tamannalu Naalakkersuisunit
naleqquttuusorineqanngilaq.
„Naalakkersuisut ataasiusumik ingerlatsiviusut, allakkiallu
Naalakkersuisuni paarlaasseqatigiissutigineqartut suliffeqarfiup iluani
allakkanik takunnissinnaatitaanermut ilaanatik sulinermi allakkiaasut Naalakkersuisut isumaqarput. Apeqqut
ulluinnarni allaffissorluni sulinermut attuumassuteqarami tunngavimmigut
pingaaruteqarpoq.“, aatsitassanut naalakkersuisoqarfik tunngavilersuivoq.
Suliaq allakkatigut
ingerlanneqassasoq
Kalaallit Nunaanni
Eqqartuussiviup Naalakkersuisut aallaqqaammut taperserpai, London Miningilli
allagaatit pillugit apeqqut Nunatta Eqqartuussivianut ingerlateqqippaa,
eqqartuussiviullu suliassamik suliareqqitassanngortitsineq akueralugu Kalaallit
Nunaanni Eqqartuussivimmi kukkusoqarnera pissutigalugu maanna suliaq
suliarilerpaa. Suliaq allakkatigut ingerlanneqarpoq, tamannalu
oqaloqatigiinnermiit sukkanerusumik akikinnerusumillu suliarineqarsinnaavoq.
Suliaq pingaarneq
allagaatinik takunnissinnaanermut apeqqut pissutigalugu ingerlatseqatigiiffiup
akuersissutaata sivitsornissaanut pisinnaatitaaffianik
taarsiissuteqarnissaanillu piumasaqaateqarneranik tunngaveqartoq
kinguartinneqarpoq. Allakkianik takunnissinnaatitaanermut apeqqut
suliarineqareerpat suliaq pingaarneq pillugu ingerlariaqqinnissaq
aalajangerneqassasoq aatsitassaqarnermut naalakkersuisoqarfik ilisimatitsivoq
Akuersissuteqarfik matoqqajuarsinnartoq
Naalakkersuisoqarfik suliami aalajangiisoqarnissaata tungaanut Isukasiani
kisermaassilluni akuersissuteqarsinnaanermut qinnuteqarsinnaanermik
matoqqatitsivoq.
Tamanna atortussiassanut akuersissutinut najugaqartullu
aatsitassarsiornissamut akuersissutaannut (siornatigut annikitsumik
aatsitassarsiornermut akuersissutit) tunngavoq.
Aammattaaq sumiiffimmi misissueqqaarnissamut
akuersissuteqarluni suliaqartoqarsinnaanngitsoq naalakkersuisoqarfik
ilisimatitsivoq.
