ADHD autismelu pillugit oqalugiarneq: Paasisaqarnartoq, quianartulik oqiliallannartorlu

Innnuttaasut illuat Illorput Nuup ilaani Nuussuarmiittoq inunnik ulikkaarpoq. Tamarmik takkussimapput tarnip pissusaanik ilisimasallip Niina Isaksenip ADHD aamma avammut matoqqaneq autisme pillugit oqalugiarnera tusarnaarniarlugu. Illorpumi oqalugiarneq aaqqissuussat “Unnuk Qaammaavik”-mik taasat ilaattut.

Sulisut issiaviit amerlisariaqarpaat, innissaarussimammat. Sinerissameersunik aamma peqataasoqarpoq, tamaalilluni oqalugiarneq toqqaannaq Facebookikkut ingerlanneqarluni.

Aallartinnissaa minutsinik qulinik sioqqullugu takkukkama iluatsitsisutut misigaanga inuppassuit akornanni issiavimmik nassaarama.

Timitta tarnittalu sananeqaataat qanoq paasineqartarpat? Sooq ADHD aamma avammut matoqqaneq autisme innarluutitut isigineqarpat? Innarluutillu taakku qanoq sunnertarpaatigut?

Inuit tarnikkut nappaatit pillugit paasisaqarnissaminnut pissangallutik piareersimappput.

- Aasianneersuuvunga 33-nillu ukioqarpunga. Nammineq ADHD-qarpunga 2017-imilu tarnip pissusaanik ilisimasalittut ilinniarlunga. Saqqummiussassakka ilisimatuussutikkut misissuinerneersuupput namminerlu migisannit, Niina Isaksen oqalugiaammini aallartippoq.

ADHD aamma avammut matoqqaneq autisme pillugit paasissutissat allanngorarnerulersimasut sulilu nutaaqisut oqaluttuarpoq.

- Aatsaat 2010-p missaani niviarsiaqqat ADHD-ertut iluamik misissorneqartalerput. Nukappiaqqat aallaaviujuaannarsimapput, Niina Isaksen skærmerjussuup saaniittoq nassuiaavoq.

Ateraasaasa isersimmatit qernertut oqalugiarnera nunamut tunnganerutippaat paasinarnerulersillugulu. Nipaa alutornarpoq ilisimatuussutsikkullu paasissutissat nammineq misigisaminik quianartunillu akusarpai. Taamaalilluni unnuk nuannernerullunilu sungiusimanarnerulluni.

Niina Isaksenip erseqqissarpaa nappaatit pillugit paasissutissiinissaq siunertarigini, uagullu tusarnaartutut atorsinnaasavut nassassagivut atorsinnaanngisavullu pinnagit. Erseqqissarpaa nakorsaatit iisartakkallu sunniutaat iserfigiumanagit.

- Aap, ajunngilaq, isumaliorpunga kaffilu kissartoq tigumiarlugu issiavinni inisseqqissaarlunga.

”Taamanikkut ADHD-ertoqanngilaq”

- Inuit ilaat oqartarput qanga ADHD-mik avammullu matoqqanermik austismemik nappaateqartoqanngitsoq. Ullumikkut arlaannik innarluuteqarneq nutaalianngorsimavoq. Allaannginnani aatsaat paasiartulerippput inoqartoq allatut ittumik qarasaqartunik. Immaqa qanga inuppassuit paasineqanngitsutut misigisarput inooqatitullu misigisimanatik, Niina Isaksen oqaluttuarpoq.

Tarnip pissusaanik ilinniarsimasoq oqaluttuarpoq, inuiaqatigiit nutaaliaasut nunami innuttaasut ilaannaasa aningaasaaterpassuaqarsinnaanerisa ADHD innarluutinngortissimagaat.

- Soorlu nalunaaqutaq 8-mit 16-imut sulisassasugut, aningaasanik isertitaqassasugut, unitsiartassanngitsugut, ilaquttanut piffissaqassanngitsugut, isertitaqarnerpaajusorlu ajugaasuulluni. Aaqqissuussineruvoq kipparissoq ullumikkut amerlaqisugut najoqqutarisarput. Nalilersuutit taakku malinngikkutsigik innarluuteqartutupajaaq nalilerneqartarpugut, oqarpoq.

Niina Isaksen nassuiaavoq qanga ikioqatigiittoqartartoq inuillu tamarmik qanorluunniit nukissaqartigigaluarunik nukissaqanngitsigigaluarunilluunniit imminnut atorfissaqartittut.

Tarnip pissusaanik ilinniarsimasoq innarluutinik assersuuteqarpoq, inunnik ADHD-ertunik allatut isiginnilersitsinissamik periarfissiilluni.

Niina Isaksen marlulissanik assersuuteqarpoq, marlulissanut ataataasumit tusarsimasaminik. Marlulissat aappaat atuarfimmi pikkorissuusoq, eqiasuilluni suliakkiutinullu pikkorissuusoq oqaluttuarpoq. Aappaa allarluinnarmik paasineqarpoq. ‘Pikkorippallaanngitsutut’ nalilerneqarpoq ilinniagassanut pikkorissorsuunngitsutut. Pinerrarinnerpaavorli. Arfineq pingasunik ukioqarluni nammineq umiatsiartalerpoq. Taavami kia isaannit ‘pikkorissorsuunngila’?

Tarnip pissusaanik ilisimasalik ADHD-mik isiginneriaatsinik arlalinnik assersuuteqarpoq. Taamaalilluta tusarnaartuusugut qungujulluta paasinnilerluta.

Suut tamarmik kipparissuunngillat

ADHD-ertumut ilisarnaatit ilaat tassaapput aallussiniarnermik ajornartorsiutit. imaluunniit ataatsikkut assigiinngitsorpassuarnik suliaqarnissaq pikkoriffigineqaannanngila? Niina Isaksenip takussutissat apeqquserpai. ADHD-ertumut ilisarnaatit ilagaat isumalioqqaarani pipallattarneq.

- Nanoq tassanngaannaq takkuppat taava? Uangalu isumaliutigeqqaarnagu naalillugu nanoq toqullugu? Imaluunniit illumi ikuallattumiikkutta uangalu isumaliutigeqqaarnagu inuit arlaqartut ikuallattumit annaallugit? Isumaliutigeqqaarnagu iluuseqarneq pitsaanngitsortaqarsinnaavoq aammali ilumut iluaqutissartaqarsimassaaq, Niina Isaksen oqarpoq.

Aappariit taassuma saani issiasut imminnut qiviarlutik qungujupput.

- Inuit ADHD-ertut aamma allatut ittumik isigineqarsinnaapput: Isumatuutut, sapiitsutut, takorluuillaqqissutut misikkarissutullu. Sammisat immikkut ittut soqutigisatik annertuumik ilisimasaqarfigisinnaavaat, naapertuuttumillu ingerlasoqarnissaa annertuumik uummateqarfigalugu, Niina Isaksen oqarpoq.

Imminut assersuutigigajuttarpoq. Upalungaarsimasuni sulinermini susoqarnersoq paasipallattarini tikkuarpaa. Erruinissarli eqqiaanerlu saperluinnarini tukattuullunilu.

Tarnip pissusaanik ilisimasalik nassuiaavoq pisortani sulisut ADHD-ertunik ikiuiniartaraluartut, arlaatigulli inerniliisoqartarluni ‘pitsaanngitsuusut’.

- Tamanna immikkoortitsineruvoq. “ADHD-erami atorfimmut tulluanngilaq. Inortuiuaannarpoq”. Soormi paasiniaqqaalaaraanni sunik piginnaasaqarnersut tamannalu aallaavigalugu sulilluni? ADHD-qaraanni imaanngilaq innarluuteqartoq, immaqaliuna suli ilikkarsimanngikkipput taamatut nalilerneqarnerup pitsaaqqutitut atornissaanut, inummut inuiaqatigiinnullu, Niina Isaksen oqarpoq.

Dopamin sunaava?

Tusarnaarluni paasisassarpassuarnik pissarsinarpoq. Nanertuutaanngitsumilli. Ini puullaaqqinanngilaq naak inip angissusaanut naleqqiullugu inuppassuaqaraluartoq. Arlaatigut oqiliallannarpoq.

Inuit isiginnaarlutillu tusarnaaqqissaarput. Ilaat kaffimik tiimilluunniit najooqqaapput, allat nuersaallutik. Inuit ukiumikkut assigiinngitsut takkussimapput. Aaqqissuussineq kalaallisuinnaq ingerlanneqarpoq. Allaannginnami kalaallisut oqaasillit namminneq oqaatsiminni innarluut ersinngitsoq pillugu paasisaqarnissaminnik amigaateqarsimasut.

Dopamin adrenalinilu maanna skærmimi saqqummerput. Dopamin adrenalinilu ADHD-ertunut aalajangiisuunerpaasarput. Tarnip pissusaanik ilinniarsimasoq nassuiaavoq dopamin qaratsami nalunaartartuusoq, taamaalilluni piumassuseq akilerneqarnissarlu aqullugit. Assersuutigalugu ullormi sivisuumi ilungersunartumilu sulereerlutit nalaasaarfimmut nallarlutit mobiilit misissorukku. Imaluunniit mamarisannik kaagisorlutit timinnilu iluartumik misigalugu. Iluarusunneq dopaminimik taaneqartarpoq.

- Inunni ADHD-ertuni dopamin aggulunneqartarpoq sukkanerusumillu nunguttarluni, kingunerigajuttarlugu dopamineqarneq nalinginnaasumik annikinnerulluni. Taamaattumik imaakkajuttarpoq annertunermik iliuuseqartariaqarluni iluarisamik misigisaqalersinnani. Arlalitsigut allaniit annermik iliuuseqartariaqarput iluarusulernissaminnut. Taamaattumik aallaamasarput, Niina Isaksen oqarpoq.

Adrenalin hormoniuvoq, ilungersunartuni pilersinneqartartoq, timi sapinngisani sipporlugu iliuuseqassagaangat. Inuit ilaat ADHD-ertut adrenalinimik pilersitsiniartuartarput, dopamin pilersinniarlugu, ‘iluarusunneq’.

- Adrenalinip dopamin annertunerulersittarpaa, taamaattumik dopaminip peqqinnartumik atornissaa pingaartuuvoq.

Ajoraluartumik pitsaanngitsumik aamma kinguneqarsinnaavoq. Inuit ilaat dopamin pilersinniarlugu killissaminnik misileraasarput, inuusuttut ilaat aserorterillutik imaluunniit tillinniarlutik imaluunniit allasiorlutik, Niina Isaksen oqarpoq.

Adrenalin aamma dopamin allatut ittumik suleqatigiikkaangata aalajangerneqarsimavoq innarluutaassasoq, ADHD-mik taaguuteqartoq.

Avammut matoqqaneq autisme

Minutsini qulini unitsiartoqareersoq oqalugiarneq nangeqqinneqarpoq. Maanna avammut matoqqaneq autisme pingaarnertut sammineqalerpoq. Niina Isaksenip periuseq taanna atorpaa, avammut matoqqaneq autisme assigiinngitsunit isigalugu nassuiarlugu.

- Misissuinerit takutippaat inuit avammut matoqqanermik autismeqartut immikkut illuinnartumik nunarsuarmut attaveqartut. Inuupput ilaatigut itisuumik aallussisinnaasut. Qanga kulturitsinni taamaattut atorfissaqartissimavavut. Soorlu angakkutut imaluunniit misikkarissutut, nunarsuarmik allatut ittumik paasinnissinnaasut, Niina Isaksen nassuiaavoq.

Ineriartornermi inuit assigiinngitsunik piginnaasaqalersartut nassuiaavoq taakkulu nukittoqutitut immikkut ittutut paasineqartariaqarlutik, ullumikkut ilaatigut teknologimi kulturimilu ineriartornermut peqataammata. Naggataagut erseqqissarpaa innarluutit aliannaarsaarnertut oqaatiginianngilluinnarini.

- Innarluutit ersinngitsut qanoq aamma isiginiarneqarsinnaanersut takutikkusuppara. Ullumikkut kipparippallaamik paasisarpavut. Nalunngilarput ADHD-erluni avammulluunniit matoqqalluni autismerluni ilungersunarsinnaasoq. Taamaattumik allatut ittumik saqqummiukkusussimavakka, inuit ADHD-mik aamma avammut matoqqaneq autisme pillugit tamatigoornerusumik pitsaanerusumillu isiginnissinnaanissaannik periarfissinniarlugit, naggasiivoq unnummullu qujalluni.

Tusarnaariat 150 missaanniittut nikuipput. Inussiarnersumik nuannaarlutillu imminnut isigipput. Timitik tasitsaarlugit aniartulerlutillu. Nunarsuarmut assigiinngitsorpassuarnik inoqartumut.

Misigalunga issiavunga immitsinnut inissaqartinnerusariaqartugut paaseqatigiinnerullutalu. Immitsinnut inussiarnernerulluta marlulissanullu annertuumik inissaqartoq. Niina qujanaq.