Allaaserisaq: USA-p Kalaallit Nunaat pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissuteqarfigisariaqaraluarpaa
Amerikamiut politikkerii pingasut allaaserisaminni allapput USA-p isumannaatsuunissaa eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat sukkanerpaamik pituttorsimanani isumaqatigiissut aqqutigalugu USA-mut attaveqalertariaqartoq.
USA-p isumannaatsuunissaa eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat USA-mut pituttorsimanngitsumik attaveqalertariaqarpoq, taama Amerikami politikkerit pingasut allapput.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
USA-mi politikkimut tunngatillugu oqallinnermi Kalaallit Nunaat suli inissaqarpoq. Tamanna tusagassiuutini The National Interest-imi qanittukkut allaaserisami erserpoq.
Allaaserisami sammineqartut pingasut tunngavilersuipput præsidenti nutaaq qinerneqarpat nunami naalakkersuisunngortut Kalaallit Nunaata USA-mut pituttorsimanngitsumik attavilernissaa pillugu oqaloqatigiinnerit aallartipallattariaqaraat, USA-p isumannaatsuunissaa eqqarsaatigalugu:
- Atlantikup avannarpasinnersaani nunarsuarmi qeqertat annersaraat, taamaattumillu (Kalaallit Nunaat, aaqq.) USA-p NATO-milu suleqataasa aammalu Ruslandip Kinallu oqartussaassuseqarneruleriartorneranni USA-mut qaninnerpaamik suleqataavoq pisariaqartinneqartoq, allaaserisami ilaatigut allassimavoq.
Allaaserisaq Kaush Arhamimit, Free & Open Indo-Pacific Forumimi siulittaasumit aamma Atlantic Councilimi senior fellowimit, Alexander Grayimit, 2019-imit 2021-mut præsidentip tulliatut aamma Det Hvide Husimi Sillimaniarnermut Siunnersuisoqatigiinni (NSC) pisortaasimasumit, aamma Tom Dansimit, U.S. Arctic Research Commissionimi kommissæriusimasumit aamma USA-p aningaasaqarnermut ministereqarfiani siunnersortaasimasumit, allanneqarpoq.
Kalaallit Nunaata ineriartornera annertusisinniaraa
Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartornissaanut pigissaarnissaanullu kiisalu NATO-mut naleqqussartuarnissaanik qulakkeerinninnissamut Amerikamiut aningaasaliinerat niuernerallu pingaaruteqartoq, taakkua pingasut tunngavilersuipput.
USA-p iliuusai nutaat „Kalaallit Nunaata USA-mik qangali nukittuumik suleqateqarnerata Danmarkip ilisimaarinnilluarnerannut pimoorussineranullu“ naapertuuttariaqarsoraat.
USA-p Kalaallit Nunaatalu akornanni Compact of Free Association-imik atsioqatigiinnikkut USA-p Kalaallit Nunaatalu suleqatigiilernissaat pisinnaasoq allaaserinnittut pingasut taakku allapput, Kalaallit Nunaatalu USA-p, Mexicop Canadallu akornanni isumaqatigiissummut (USMCA) ilanngunneqarnera alloriarnerup tulliaasinnaavoq.
Tusagassiortoq atuakkiortorlu Martin Breum ukiuni arlalinni Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni pissutsit pillugit misissuisarpoq, ilaatigut Trumpip Kalaallit Nunaata Danmarkimit pisiarinissaanik eqqarsaateqarnerata 2019-imi qanoq ingerlasimanera pillugu atuakkiornikuulluni, "Grønland og den amerikanske forbindelse"-mik atilimmik.
Breum: Soqutiginninneq annikinnerulinngilaq
National Interestimi allaaserisaq Amerikamiut Kalaallit Nunaannik soqutiginninneranik soqutiginnittuarneranillu ersersitsisoq, Martin Breum Sermitsiamut oqarpoq:
- Donald Trump præsidentinngorneranilli soqutiginninneq annikinnerulersimanngilaq, Kalaallit Nunaatalu USA-mut aalajangersimasumik atassuserneqarneratigut USA-p soqutigisai isumaqatigiissusiornikkut qulakkeerneqartariaqartut suli isumaqartoqarpoq, soorlu kiffaanngissuseqarluni atassusilernikkut.
Trumpilli Kalaallit Nunaata pisiarinissaanik isumassarsiaata piuleqqinnissaa Martin Breumip qularaa:
- Trump præsidentinngoqqikkaluarpalluunniit taama isumassarsisoqaqqissanngissasoraara, tamannali qulakkeersinnaanngilarput.
- 2019-imi isuma tamanna USA-p nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiani illersornissaqarfianilu siaruaatinngimmat ilimaginngilara.
- Det Hvide Husimi Nunap sillimaniarnera Pillugu Siunnersuisoqatigiinni tamanna isumassarsiarineqarpoq, kisianni ingerlateqqinneqanngilaq, Martin Breum oqarpoq.
