Amerikamiut aviisiat: USA-p Kalaallit Nunaat Danmarkilu isertortumik alapernaarsuiffiginerulerai
Namminiilivinnissamik suliniuteqarneq pillugu paasisaqarnissaq qeqertallu oqartussaaffigilernissaanik tapersersuisut kinaassusersinissaat USA-mit kissaatigineqarpoq.
USA-p præsidentiata Donald Trumpip USA-p Kalaallit Nunaat oqartussaaffigilerusullugu kissaatigigaa arlaleriarluni oqaatiginikuuaa.
Assi: Leah Millis/Reuters/Ritzau Scanpix
USA-p nunarsuarmi qeqertat annersaannik oqartussaaffeqalerusulluni oqariartuuteqaqattaartareerluni isertortumik alapernaarsuinerulerniarpoq. Tiguaarusunnermik oqariartuuteqaqattaarneq nunarsuup sinnerani uissuumissutaavoq.
Paasissutissat taakku pisumik ilisimasalinnit marlunnit aallaaveqartut Amerikamiut aviisiat Wall Street Journal allappoq.
USA-mi atorfillit isertortumik paasiniaasartut Kalaallit Nunaanni kilitsissianik amerlanernik peqaleqqullugu peqqusisimasut aviisi allappoq.
Namminiilivinnissamik suliniuteqarneq amerikamiullu pisuussutinik piiaasinnaanerat pillugu qanoq isumaqartoqarnersoq paasisaqarfigineqarusuppoq.
Amerikamiut soqutigisaat pillugit pingaarnersiukkat isertortumik paasiniaasartunut arlalinnut sapaatit akunnerani kingullermi nassiunneqarput.
Tapersersuisut kinaassusersineqassasut
Isertortumik paasiniaasartut amerikamiut qeqertamut tunngatillugu anguniagaannik tapersersuisut Kalaallit Nunaanniittut Danmarkimiittullu kinaassuserseqqullugit qinnuigineqarsimapput.
Præsidentip Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik akisussaaffeqalerusunneranik piviusunngortitsiniarluni atorfilittat suliaasa siullersaat ilagaat.
Danmark USA-mik ukiuni qulikkuutaani suleqateqarnera aviisimi aamma eqqaaneqarpoq.
Isertortumik paasiniaasartunut apeqqutit tunngassuteqartut præsidentip illorsuanit oqaaseqarfigineqassanngitsut USA-mi Sillimaniarnermut Siunnersuisoqatigiit oqaaseqartartuat oqarpoq.
"Kalaallit Nunaata Issittullu isumannaatsuunissaat USA-mit isumakuluutigineqartoq præsidentip erseqqissuliutigisareeraa“ taassuma oqaatigaa.
Trumpip sakkutuulersorsinnaanini ilumuunnginnerarusunnikuunngilaa.
Danmarkilli USA-llu illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaat 1951-imeersoq naapertorlugu Amerikamiut Kalaallit Nunaanniissinnaallutillu sakkutooqarfinnik amerlanerusunik pilersitsisinaapput.
Kalaallit Nunaat soqutigineqarluartoq
Isumaqatigiissut 2004-mi nutarterneqarmat Kalaallit Nunaat ilannguppoq.
Sorsunnersuup aappaata nalaani Kalaallit Nunaata pingaaruteqarnera annertusivoq, USA-llu nunami sakkutuuni amerlimmagit sorsunnersuup naalernerani sakkutooqarfiit 17-iullutillu sakkutuut tusindilikkuutaarput.
Nunap pingaaruteqassusaa tamatuma kingorna annikillivoq. Maannalu sakkutooqarfik ataasiinnaavoq sakkutuullu 200-t missaanniillutik.
Ukiunili kingullerni Kalaallit Nunaat Issittorlu soqutigineqaleriartuinnarput.
USA-mit oqariartuutigineqartartut, Ruslandip peqqarniisaarnera Issittullu aakkiartornerata kinguneranik umiarsuarnut assartuutinut niuerfiit nutaat pilerinartut ammarneqarsinnaamerat ilaatigut soqutigineqaleriartuinnarneranut pissutaallutik.
Kalaallit Nunaat Danmarkip kunngeqarfianut ilaavoq, namminerli oqartussaalluni.
Taamaattumik Kalaallit Nunaat arlalitsigut nammineq aalajangiisinnaatitaavoq, nunanunulli allanut sillimaniarnermullu politikki Danmarkip suli akisussaaffigalugu.
/ritzau/
