Ukiut pingasut maanna ingerlasimalereerput, kisianni naalagaaffiup maanna siunnerfigaa ammip qalipaataanik immikkoortitsisarnermut akiuiniarnermut pilersaarut piaarnerpaamik saqqummiunneqassasoq.
Pilersaarutip imarisaa, Ritzau-p pissarsiarisimasaa, allassimasoqarpoq, ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsisarneq "Danmarkimi inissaqartinneqanngitsoq".
Pilersaarutip imarisaa 19. december 2024-imeersuuvoq. Sapaatip akunnerata siuliani tallimanngornermi partiit kingusinnerpaamik oqaaseqaateqarsinnaasimapput siunnersuuteqarsinnaallutillu. Ministeriat arlallit maanna taakkuninnga misissuipput, danskit naalakkersuisuisa piaarnerpaamik pilersaarut saqqummiutissagaat naatsorsuutigineqarluni.
Pilersaarutip ilaatigut imaqarpoq suliniutinik arlalinnik, Danmarkimi inuiaqatigiinni ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsisarnermik akiuiniarnissamut. Assersuutigalugu suliffimmi, ilinniartoqarfiit aaqqissuussaaneranni aammalu unnukkut ornittakkani.
"Ajornartorsiut isiginngitsuusaarneqartoq"
Pilersaarummi pingaartinneqarpoq kalaallinik immikkoortitsisarneq. Tamanna "ajornartorsiut isiginngitsuusaarneqartoq"-mik taaneqarsimavoq.
Kalaallit Nunaat pillugu politikkikkut oqallinneq massakkut ingerlanneqarpoq, namminersulernissamut oqallinneq aammalu USA-p nunamut soqutiginninnera oqallisaalluni.
Suliniutigineqartussanut ilaasutut danskit naalakkersuisuisa allattorsimaffianni allassimavoq "suliamik aallartitsisoqareersimasoq paasiniarlugu, sumiuussuseq Danskit passianni kalaaliussutsip nalunaarsorneqarsinnaalernissaa".
Efterskolinik ilinniarfinnillu oqaloqateqarneq
Aammattaaq oqaloqatigiinnerit amerlasuut pilersaarutigineqarput. Ilaatigut efterskolinik oqaloqateqarneq kalaallit atuartut atugaat pillugit kiisalu ilinniartoqarfinnik oqaloqateqarneq, paasiniarneqassalluni kalaallit ilinniartut assigiinngisitsinermik misigisaqartarnerat.
Partiit arlallit, Ritzauip oqaloqatigisimasaasa, iliuusissatut pilersaarut naammaginannginnerarlugu isornartorsiorpaat. Ajunngitsutut taaneqarsinnaasoq tassaaneragaavoq, ukiut arlallit utaqqineqareerluni maanna takkummat.
Aaja: "naammaginanngilaq", sivisuumik utaqqisitsisimaneq
Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz partiimi Inuit Ataqatigiinneersoq isumaqarpoq "naammaginanngitsoq", sivisuumik utaqqisitsisimaneq. Iliuutsissatut pilersaarut "aallarniutaavoq", kisianni naammaginanngilaq, taanna isumaqarpoq.
- Suli annertunerujussuarmik iliuuseqartoqartariaqarpoq. Pingaartumik meeqqat atuarfianni ilinniartitsinermi Kalaallit Nunaat pillugu sammisaqartitsinerusoqartariaqarluni. Tamanna iluaqutaasinnaavoq ammip qalipaataanik assigiinngisitsinermut immikkoortitsisarnermullu akiuiniarnermut. Tamanna danskit tungaannit sivisuumik suliniuteqarfigineqartariaqarpoq, Chemnitz oqarpoq.
Iliuusissatut pilersaarutissatut siunnersuummi oqaatigineqarpoq ukioq atuarfiusumi 2023/2024 atuutilersumik atlantikup avannaa aammalu naalagaaffeqatigiinneq pinngitsoorani atuartitsissutigineqartalersimasoq.
Aajap ilanngullugu oqaatigaa suli Danmarkimi aaqqissuussaanikkut assigiinngisitsineqartoq. Oqaaseq "grønlænderstiv" assersuutigalugu danskisut ordbogimiippoq, taassuma oqaatigaa. Taamatut oqaaseqaatit iliuusissatut pilersaarummi naqqinniarneqartussatut oqaluuserineqanngillat.
Kaare Dybvad Bek (S): assigiinngisitsineq "akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq"
Nunanit allanit kingoqqisut akuutitsinissarlu pillugu ministeri Kaare Dybvad Bek (S) assigiinngisitsineq "akuersaarneqarsinnaanngilluinnartuusoq" erseqqissaavoq. Taanna isumaqarpoq, Kalaallit amerlavallaartut Danmarkimi assigiinngisitsinermik misigisaqartut.
- Kalaallinut immikkoortitsisarneq assigiinngisitsisarnerlu akiorneqassasoq danskit naalakkersuisuisa pingaarnerpaatut salliutippaat, taamaammat naalakkersuisut iliuusissatut pilersaarutaanni annertoorujussuarmik inissisimavoq, ministeri allakkatigut oqaaseqaammini oqarpoq.
Christina Olumeko (Alt.): "oqaloqatigiinnissamut pilersaarut iliuusissatut pilersaarut"
Alternativet-ip ikinnerussuteqartunut oqaaseqartartua, Christina Olumeko, isumaqarpoq iliuusissatut pilersaarut "oqalorusaarnissamut pilersaarutaasoq iliuusissatut pilersaarutaanani". Suliffeqarnermut tunngatillugu iliuusissanik amigaateqarpoq.
Maanna danskit naalakkersuisuisa ilaatigut siunnersuutigaat "suliffeqarnermut tunngatillugu illuatungeriit suliffissarsiornermut atatillugu immikkoortitsisoqartarneranik misigisaqartarneq oqaloqatigiissutigineqarnissaa aallartisarneqassasoq".
Olumeko siunnersuuteqarpoq, praktikkerfiit, soorlu assersuutigalugu ilinniartunut assigiinngisitsinermik suliaqarsimasut misigisitsisarsimasullu ilinniartunik tiguseqqusaajunnaartinneqartariaqartut.
- Taamatut iliuuseqartoqartuuppat toqqaannarnerujussuussaaq, sulisoqarnermi illuatungeriit oqaloqatiginissaaniit, Olumeko oqarpoq.
Zenia Stampe (RV): "tii kimikitsuararsuaq tiitorfimmi"
Iliuuseqarnissamut pilersaarut Radikale Venstrep nunanit allanit kingoqqisut akuutitsinissamullu oqaaseqartartua, Zenia Stampe naapertorlugu tassaavoq "tii kimikitsuararsuaq tiitorfimmi". Assersuutigalugu unnukkut nuannaarniutigalugu ornittakkani assigiinngisitsinermut tunngatillugu taanna ujartuivoq.
Tassunga tunngatillugu danskit naalakkersuisui suliniutissamik ataatsimik saqqummiussaqarput. Tassa matulerisut apriilip 2020 sioqqullugu ilinniarsimasut ulluni marlunni kajumissutsimik pikkorissarnissaat pilersinneqassasoq.
Pikkorissarnermi matulerisut ilinniartinneqassapput "kulturikkut aamma isummakkut assigiinngissutsit assigiinngitsut qanoq ersersinneqartarnerinut aamma tunuliaqutaannut assigiinngisitsisuunnginnissaq". Taamatut pikkorissarneq pinngitsoorani ingerlanneqartariaqartoq, taanna isumaqarpoq.
- Iliuusissatut pilersaarummi sammisassatut siunnersuutaasut siunertat eqqortuupput. Kisianni piumasaqaatit sakkortunerusut pisariaqartippagut, allannguisoqarsinnaanera upperissagutsigu, Stampe oqarpoq.
Iliuusissatut pilersaarutip aningaasaqarnikkut killiffia
Iliuusissatut siunnersuut naapertorlugu aningaasaqarnikkut kingunissai pillugit oqaatigineqarpoq, iliuusissatut pilersaarummut aningaasaliisoqassasoq 2025-mi aamma 2026-mi. 6,2 millionit koruunit 2025-mi aamma 5,6 millionit koruunit 2026-mi.
Tassunga ilanngullugu ukiunut taakkununnga marluusunut 2,9 aamma 3,5 millionit koruunit isumaqatigiinniarnissamut sillimmatigitinneqassapput. Tassa ukiut taakku marluk ingerlanerini aningaasat 9 millionit koruunit missaanniittut missingersuutigineqarput. Aningaasat kingulliullugit taaneqartut pillugit partiit siunnersuuteqarsinnaapput qanoq atorneqassanersut.
