Kalaallit Nunaanni misissuisarnissamik inatsit kinguartinneqaqqittoq: "Suut tamarmik aarlerinarput"
Kalaallit Nunaata isumannaatsuunissaa siunertaralugu Nunanit allanit aningaasaliinerit misissorneqartalernissaannik inatsisissatut siunnersuut aappassaanik kinguartinneqarpoq. Kinguartitseqqinneq immikkut ilisimasallit isumakulunnartoqartippaat.
"Suut tamarmik aarlerinartut isumaqarpunga," isumannaallisaanermut siunnersorti Illersornissaqarfimmilu nunanut allanut tunngasunik misissuisartuunikoq Jacob Kaarsbo inatsisip kinguartinneqarnera pillugu oqarpoq.
Assi: Søren Bidstrup/Ritzau Scanpix
Nunanit allaniit aningaasaliinerit Kalaallit Nunaanni nakkutigineqarsinnaanerulernissaat minnerpaamik ukiup affaa qaangiuppat atulissaaq.
Inatsit nunanit allanit aningaasaliinerit ilaasa misissorneqartarnissaannik taaneqartoq, nunanit allanit Kalaallit Nunaanni attaveqarnermut aatsitassarsiornermullu pingaarutilinnut akuliussinnaanerup nakkutiginerulerneqarnissaanik kinguneqartussaq, kinguartinneqaqqippoq.
Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik tusagassiorfimmut qulaajaarsartumut Danwatchimut paasissutissiivoq.
Sillimaniarnermut politikkimut tunngatillugu inatsisip pingajussaa kinguartinneqarnera immikkut ilisimasallit akornanni ernumalersitsivoq.
"Suut tamarmik aarlerinarput," isumannaallisaanermut siunnersorti Illersornissaqarfimmilu nunanut allanut tunngasunik misissuisartuunikoq Jacob Kaarsbo oqarpoq.
Kalaallit Nunaat USA-p soqutigisaanut tunngasumik pingaarutilimmik maanna inissisimaffeqartoq oqarpoq.
"Suliap taamaattup pimoorunneqarpiannginneranik takutitsineq USA-miit aalassatsitsiniartoqartariaqannginneranik ersersitsivoq — tunngavilersuutissaannik tuniorarpagut."
Kalaallit Nunaanni nunanit allanit aningaasaliinerit misissornissaannut inatsisitigut maanna tunngavissaqanngilaq.
Taamaattumik inatsit nunanit allanit aningaasaliinerit ilaasa misissorneqartarnissaannik Kalaallit Nunaanni tunngavissaqartitsilertussaagaluarpoq - pisariaqassappallu - Kalaallit Nunaata isumannaatsuunissaa illersorniarlugu itigartitsisoqarsinnaanngussalluni.
Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen Hammeken-Holm aatsitassanut naalakkersuisunngortup suliassaqarfimmik ilisimasaqalernissaanut piffissaqartinnissaa kinguartitsinermut pissutaasoq oqarpoq. Múte B. Egede apriilip 14-iani aatsitassanut naalakkersuisunngorpoq.
Niels Henrik Hoogep, avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmut NOAH-mut ilaasortap, nassuiaat eqqumiigaa:
“Misissuisinnaanermut inatsisip akuersissutigineqarnissaa kinguertinneqarnera tupaallaatigaara, qularinngilarami naalakkersuisunngortup suliassaqarfini ilisimalluaraa,” oqarpoq, innersuussutigalugulu Múte B. Egede 2021-miit 2025-mut Kalaallit Nunaanni naalakkersuisunut siuttuunikuunera.
Trumpip tatisinera pissutigalugu ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaata iluani aningaasaliiumasut misissorneqartarnissaannut pissutissaqarluarnera ilanngullugu oqaatigaa.
Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfiup januaarimi Australiamiumut Michael Shemesianimut, aatsitassarsiornermik aningaasaliisumut pasinarsinnaasumut, ilisimasaqarnani aatsitassarsiornissamik misissuinissamut akuersissummik marlunnik tunniussisimanera Danwatchip qaammat ataaseq affarlu qaangiuttoq qulaarpaa.
Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik misissuinissamut akuersissutinik tunniussinermi piumasaqaatit paasiuminartuusut, aamma piginnittut qanoq misissorneqarsinnaatiginerannik “killeqartorujussuusoq”, ilisimatitsivoq.
Jørgen Hammeken-Holm inatsit misissuisinnaanermut tunngasoq ukiaanerani ataatsimiinnermi naammassineqassasoq oqarpoq, tamatumalu kingorna qaqugu atuutilersinneqassanersoq aatsaat ullulerneqarsinnaassalluni.
