Angajoqqaat piginnaaneri pillugit misilitsitsisarnerit kommunit arlallit atorunnaarpaat

Inuttut Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimasaqarfiup Danmarkimi kommunit angajoqqaatut piginnaasanik misilitsitsisarnerit atorunnaaqqullugit juunimi kajumissaarpai. Taama kajumissaarineq Esbjergip kommunini siulliulluni atorunnaarpaa maannalu Københavnip Kommunia malinnaavoq.

Københavnip kommuniata nalunaarutigaa, Inuttut Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimatusarfiup angajoqqaatut piginnaasanik misissuinermi kulturimut naleqqutinngitsumik misiliummik atuiunnaarnissamik innersuussutaa malikkumaallugu. Esbjergimi aamma nalunaarput misiliutit oqaatsinut kulturimullu naleqquttut nutaat saqqummernissaasa tungaanut misiliutit atorunnaarlugit.
Saqqummersinneqarpoq

PISARTAGAQARTUNUT

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.

Atuarluarna.

Kalaallit meerartaat Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut 2022-mi 411-upput. Taakkunannga 81-it pinngitsaaliissummik inissinneqarsimapput 18-illu siulittaasup aalajangiineratigut piaartumik angerlarsimaffiup avaataanut inissinneqarsimallutik. Sinneri namminneq kajumissutsiminnik inissinneqarsimapput. Tamatuma saniatigut meeqqat tallimat angajoqqaavi kalaallit 2022-2023-mi Danmarkimi meeqqat 82-it akornanni pinngitsaalillugit inissinneqarsimapput. Tamanna Social- og Boligministeriamit kiisalu Ankenævnemeersunit kisitsisinit takuneqarsinnaavoq. 

Inissinneqarnerit taakku amerlanerpaartaat ilaatigut tarnip pissusaanik ilisimasallit misilittagaat arlallit, kommunit angajoqqaatut piginnaasaqarnermik misissuinerannut ilaasut, tunngavigalugit pisimapput.

Misissuinerit atorneqarnerpaat ilagaat silassorissutsimik misiliut WAIS 4, Rorschachip assinik ilusilersukkanik misissuissutaannik misiliut aamma inuit isaat takuinnarlugit qanoq misiginerannik misissuissut. Taakku ataatsimoortillugit Knud Hjulmandip, Ankestyrelsimi tarnip pissusaanik ilisimasallip aamma Sermitsiamit siornatigut oqaloqatigineqareersup oqarneratut, angajoqqaat qisuariarsinnaanerannut aamma allat isiginninnerannut paasinnissinnaanerannut takussutissiisussaq. Tamannami inooqatigiinnermi angajoqqaatut inissisimanissamut pingaaruteqarmat.

Ajornartorsiut ajorluinnartoq

Unammillernartoq tassaavoq, misiliutit tamarmik qallunaatut atugaqarnerannit uppernarsarneqarsimanerat, tamatumalu saniatigut qallunaatut suliarineqartarnerat. Aarhus Universitetimi ineriartornermut psykologimi professorip, Dion Sommerip, tamanna siusinnerusukkut taavaa ”ajornartorsiut ajorluinnartoq amerlasuunik kukkussuteqarfilik”. Taassuma oqarnera naapertorlugu assersuutigalugu silassorissutsimut misiliut, kalaallini nalinginnaasuni uppernarsarneqarsimanngitsoq, kalaallinik angajoqqaallit silassorissusiannut uuttuutaasinnaanngilaq.

– WAIS kalaallinut Danmarkimiittunut atorneqartinnagu, oqaatsitigut ilisimasalinnit piginnaasaqarluartunit kalaallisuunngortinneqartariaqarpoq, tamatumalu kingorna kalaallinit inuiaqatigiinnit uppernarsarneqartariaqarluni, soorlu taamaaliortoqartarsimasoq WAIS 1950-ikkunni USA-mit Danmarkimut eqqunneqarmat. Oqaaseqatigiit ataasiakkaarlugit nutsiinnarneqarsinnaanngillat. Oqaaseqatigiit tulleriiaarlugit nutserneqartussaapput, tamatumalu kingorna apeqqutit Kalaallit Nunaanni inunnut nalaatsornerinnakkut toqqarneqartunut hunnorujulikkaanut nassiunneqassallutik. Misiligarneqartullu amerlanersaat nalinginnaasutut isigineqassallutik, taamaanngippat naleqqussarneqartariaqassammat. Aatsaat tamakku pereerpata, misiliut kalaallinut Danmarkimiittunut atorneqarsinnaalissaaq, professori 2022-mi Sermitsiamit Danmarkimi kommuninit atorneqartartumik saqqummiivigineqarami soorlumi taama oqartoq. Misilitsissutit oqaatsinut kulturimullu naleqqussarlugit

Professorip aamma immikkut ilisimasallit kattuffiillu allat isornartorsiuinerisigut Danmarkimi naalakkersuisut tatineqarnerulerput, taakkulu 2023-mi aalajangerlutik angajoqqaat piginnaaneqarnerannik misissuinermi misiligutigineqartartut oqaatsinut kulturimullu naleqqussarneqassasut. Suliarli 2023-p naalernerani unitsinneqarallarpoq, ilimagisamit annertunerujussuummat. Taamaattumik maanna misissorneqaqqaassaaq misiligutigineqartartut sorliit Kalaallit Nunaanni oqaatsinut kulturimullu naleqqussarneqassanersut.

Tamatuma nalaani kommunini suli ileqquuvoq angajoqqaat kalaallit qallunaanut misiliutinik misilinneqartarnerat, tamatumalu kinguneranik ukioq manna juunimi Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ilisimatusarfik kommuninut tallimanut annerpaanut allagaqarluni ersarissumik kaammattuutigaa kalaallinut ilaqutariinnut misiliutinik atuineq unitsinneqassasoq, misiliutit oqaatsinut kulturimullu naleqqussarlugit nutaat pigilernissaasa tungaanut.

Angajoqqaanut kalaallinut isiginninniarnissaq

Inuttut Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimasaqarfiup kaammattuutaa ingerlaannartumik Esbjerg Kommunimit, kingullermillu Københavnip Kommunianit, malinneqarpoq, taakkulu Inuttut Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimasaqarfimmut akissumminni allapput ”Inuttut Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimasaqarfiup inassuteqaataa, kulturimut naleqqutinngitsumik misilitsissutinik angajoqqaanut kalaallinut aallaavittut atuinnginnissaq malinniaraat”. Aamma allapput, angajoqqaanik kalaallinik isiginninniarumallutik tamatumalu peqatigisaanik angajoqqaatut piginnaasanik misissuinerit suliap eqqortumik paasissutissiissutigineqarnissaanut naammattumik paasissutissiissutigineqarniassammata. Meeqqamik soqutiginninnerup tamatigut aalajangersimasumik inuttullu ataasiakkaartumik naliliineq aalajangiisuussaaq”.

Københavnip Kommunia nangilluni allappoq, isumaginninnermut aqutsisoqarfiup angajoqqaat kalaallisut oqaasillit tarnip pissusiinik misissortinnissaannut tunngasunik, ilaatigut kalaallisut nutserneqarsimasunik kalaallisullu naleqqussarsimasunik, paasissutissiinissaat qilanaaralugit.

Inuiaat kulturiat ileqquilu nalilersuinermi pingaaruteqarput.

Sermitsiap Isumaginninnermut ministeeriaqarfimmut apeqqutigaa, misissuineq qanoq ingerlasimanersoq, aviisili naammassitinnagu akissutisinani.

Powered by Labrador CMS