Angajoqqaat piginnaaneri pillugit misilitsitsisarnerit kommunit arlallit atorunnaarpaat
Inuttut Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimasaqarfiup Danmarkimi kommunit angajoqqaatut piginnaasanik misilitsitsisarnerit atorunnaaqqullugit juunimi kajumissaarpai. Taama kajumissaarineq Esbjergip kommunini siulliulluni atorunnaarpaa maannalu Københavnip Kommunia malinnaavoq.
Københavnip kommuniata nalunaarutigaa, Inuttut Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimatusarfiup angajoqqaatut piginnaasanik misissuinermi kulturimut naleqqutinngitsumik misiliummik atuiunnaarnissamik innersuussutaa malikkumaallugu. Esbjergimi aamma nalunaarput misiliutit oqaatsinut kulturimullu naleqquttut nutaat saqqummernissaasa tungaanut misiliutit atorunnaarlugit.
Philip Davali
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Kalaallit
meerartaat Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut 2022-mi
411-upput. Taakkunannga 81-it pinngitsaaliissummik inissinneqarsimapput 18-illu
siulittaasup aalajangiineratigut piaartumik angerlarsimaffiup avaataanut
inissinneqarsimallutik. Sinneri namminneq kajumissutsiminnik
inissinneqarsimapput. Tamatuma saniatigut meeqqat tallimat angajoqqaavi
kalaallit 2022-2023-mi Danmarkimi meeqqat 82-it akornanni pinngitsaalillugit
inissinneqarsimapput. Tamanna Social- og Boligministeriamit kiisalu
Ankenævnemeersunit kisitsisinit
takuneqarsinnaavoq.
Inissinneqarnerit
taakku amerlanerpaartaat ilaatigut tarnip pissusaanik ilisimasallit
misilittagaat arlallit, kommunit angajoqqaatut piginnaasaqarnermik
misissuinerannut ilaasut, tunngavigalugit pisimapput.
Misissuinerit
atorneqarnerpaat ilagaat silassorissutsimik misiliut WAIS 4, Rorschachip
assinik ilusilersukkanik misissuissutaannik misiliut aamma inuit isaat
takuinnarlugit qanoq misiginerannik misissuissut. Taakku ataatsimoortillugit
Knud Hjulmandip, Ankestyrelsimi tarnip pissusaanik ilisimasallip aamma
Sermitsiamit siornatigut oqaloqatigineqareersup oqarneratut, angajoqqaat
qisuariarsinnaanerannut aamma allat isiginninnerannut paasinnissinnaanerannut
takussutissiisussaq. Tamannami inooqatigiinnermi angajoqqaatut
inissisimanissamut pingaaruteqarmat.
Ajornartorsiut
ajorluinnartoq
Unammillernartoq
tassaavoq, misiliutit tamarmik qallunaatut atugaqarnerannit
uppernarsarneqarsimanerat, tamatumalu saniatigut qallunaatut
suliarineqartarnerat. Aarhus Universitetimi ineriartornermut psykologimi
professorip, Dion Sommerip, tamanna siusinnerusukkut taavaa ”ajornartorsiut
ajorluinnartoq amerlasuunik kukkussuteqarfilik”. Taassuma oqarnera naapertorlugu assersuutigalugu silassorissutsimut misiliut,
kalaallini nalinginnaasuni uppernarsarneqarsimanngitsoq, kalaallinik
angajoqqaallit silassorissusiannut uuttuutaasinnaanngilaq.
– WAIS
kalaallinut Danmarkimiittunut atorneqartinnagu, oqaatsitigut ilisimasalinnit
piginnaasaqarluartunit kalaallisuunngortinneqartariaqarpoq, tamatumalu kingorna
kalaallinit inuiaqatigiinnit uppernarsarneqartariaqarluni, soorlu
taamaaliortoqartarsimasoq WAIS 1950-ikkunni USA-mit Danmarkimut
eqqunneqarmat. Oqaaseqatigiit
ataasiakkaarlugit nutsiinnarneqarsinnaanngillat. Oqaaseqatigiit
tulleriiaarlugit nutserneqartussaapput, tamatumalu kingorna apeqqutit Kalaallit
Nunaanni inunnut nalaatsornerinnakkut toqqarneqartunut hunnorujulikkaanut
nassiunneqassallutik. Misiligarneqartullu amerlanersaat nalinginnaasutut
isigineqassallutik, taamaanngippat naleqqussarneqartariaqassammat. Aatsaat
tamakku pereerpata, misiliut kalaallinut Danmarkimiittunut
atorneqarsinnaalissaaq, professori 2022-mi Sermitsiamit Danmarkimi kommuninit atorneqartartumik
saqqummiivigineqarami soorlumi taama oqartoq. Misilitsissutit oqaatsinut kulturimullu naleqqussarlugit
Professorip
aamma immikkut ilisimasallit kattuffiillu allat isornartorsiuinerisigut
Danmarkimi naalakkersuisut tatineqarnerulerput, taakkulu 2023-mi
aalajangerlutik angajoqqaat piginnaaneqarnerannik misissuinermi
misiligutigineqartartut oqaatsinut kulturimullu naleqqussarneqassasut. Suliarli
2023-p naalernerani unitsinneqarallarpoq, ilimagisamit annertunerujussuummat.
Taamaattumik maanna misissorneqaqqaassaaq misiligutigineqartartut sorliit
Kalaallit Nunaanni oqaatsinut kulturimullu naleqqussarneqassanersut.
Tamatuma
nalaani kommunini suli ileqquuvoq angajoqqaat kalaallit qallunaanut
misiliutinik misilinneqartarnerat, tamatumalu kinguneranik ukioq manna juunimi
Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ilisimatusarfik kommuninut tallimanut
annerpaanut allagaqarluni ersarissumik kaammattuutigaa kalaallinut
ilaqutariinnut misiliutinik atuineq unitsinneqassasoq, misiliutit oqaatsinut
kulturimullu naleqqussarlugit nutaat
pigilernissaasa tungaanut.
Angajoqqaanut kalaallinut isiginninniarnissaq
Inuttut
Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimasaqarfiup kaammattuutaa
ingerlaannartumik Esbjerg Kommunimit,
kingullermillu Københavnip Kommunianit, malinneqarpoq, taakkulu Inuttut
Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimasaqarfimmut akissumminni allapput ”Inuttut
Pisinnaatitaaffiit pillugit Ilisimasaqarfiup inassuteqaataa, kulturimut
naleqqutinngitsumik misilitsissutinik angajoqqaanut kalaallinut aallaavittut atuinnginnissaq malinniaraat”.
Aamma allapput, angajoqqaanik kalaallinik isiginninniarumallutik tamatumalu
peqatigisaanik angajoqqaatut piginnaasanik misissuinerit suliap eqqortumik
paasissutissiissutigineqarnissaanut naammattumik
paasissutissiissutigineqarniassammata. Meeqqamik soqutiginninnerup tamatigut
aalajangersimasumik inuttullu ataasiakkaartumik naliliineq aalajangiisuussaaq”.
Københavnip
Kommunia nangilluni allappoq, isumaginninnermut aqutsisoqarfiup angajoqqaat kalaallisut
oqaasillit tarnip pissusiinik misissortinnissaannut tunngasunik, ilaatigut
kalaallisut nutserneqarsimasunik kalaallisullu naleqqussarsimasunik,
paasissutissiinissaat qilanaaralugit.
Inuiaat
kulturiat ileqquilu nalilersuinermi pingaaruteqarput.
Sermitsiap
Isumaginninnermut ministeeriaqarfimmut apeqqutigaa, misissuineq qanoq
ingerlasimanersoq, aviisili naammassitinnagu akissutisinani.
