Aningaasanut inatsisissami taarsiissuteqarnissaq isumalioqatigiissitamillu nutaamik pilersitsinissaq isumaqatigiissutaasoq

Aningaasaqarnermut naalakkersuisup Erik Jensenip (S) aappaagumut aningaasanut inatsisissaq pillugu politikkikkut isumaqatigiissut nalunaaqutaq aqqanermut saqqummiuppaa.

Partiit naalakkersuisoqatigiit IA aamma Siumut kisimik isumaqatigiissummut ilaapput.

Isumaqatigiissummi qulequttat pingaarnerpaat ilagaat naalakkersuisooqatigiit akileraartarnermik aaqqissuusseqqinnissamik siunnersuutaata, taanna ukiumut 360 millionit koruunit missaannik naleqartoq, atuutilersinnissaa.

Tamatuma saniatigut isumaqatigiissummi 4,5 millionit koruunit 1992-ip kingorna, peqqinnissaqarfiup Kalaallit Nunaannit tiguneqarnerata kingorna, pinngitsaaliilluni naartunaveersaasiinermut taarsiissutissatut atorneqarsinnaasunik aningaasaliisoqarpoq.

Naartunaveersaasiisarnermut pisoq tamaat, ilaatigut suut pisimanersut, qassit pineqarnersut qangalu pisimanersut paasiniarlugit, misissorneqarnissaanik siusinnerusukkut aalajangiisoqarnikuuvoq.

- Qulaajaanerup inernera ilaatigut akisussaaffigisap qanoq annertutigineranut, taarsiissuteqarnissamut tunuliaquttatut naapertuuttuusussamut sunniuteqassasoq ilimagineqarpoq, aningaasanut inatsimmut isumaqatigiissummi allassimavoq.

Isumalioqatigiissitamut 2 mio. kr.

Suliniutini allani eqqaaneqarsinnaasoq tassaavoq § 21 pillugu isumalioqatigiissitaliortoqarniarnera.

Isumalioqatigiissitap Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamut periarfissaanut inatsisitigut pissutsit arlallit nassuiassavai, tamatumalu saniatigut isumalioqatigiissitap aamma inatsimmut tunngaviusussamut siunnersuut, inatsit tunngaviusussaq pillugu isumalioqatigiissitap suliaa, nalilersussavaa.

Isumalioqatigiissitaq 2 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq.

Isumaqatigiissuteqartut timersornermut aningaasaliissutit aamma amerlivaat.

- Aallaqqaammut 2025-mi 10 mio. koruunit tikillugit, 2026-mi 10 mio. koruunit, 2027-mi 5 mio. koruunit kiisalu 2028-mi 5 mio. koruunit, isumaqatigiissummi allassimavoq. Aningaasaliissutit 20/80-nngorlugit ESG-mut aamma GIF-imut agguarneqarnissaat kissaatigineqarluni.

Peqqinnissaqarfimmut, ilinniartitaanermut aallarnisaasunullu aningaasaliissutit

Isumaqatigiissummi pingaarnertut sammineqartut ilaat aamma tassaavoq 2025-2027-mut ukiumut 5 millionit koruunit atuartitsissutinut pitsaanerusunut aamma meeqqallu atuarfiini immikkut ilinniartitsinerup pitsanngorsarneqarnissaanut atorneqarnissaat.

Aallarnissaasunut tapiissutit 2025-mi ukiumut 5 mio. koruunit, 2026-milu ukiumut 5 mio. koruunit kiisalu 2027-mi ukiumut 3 mio. koruunit aamma aningaasaliissutigineqarput.

Peqqissutsimut tunngatillugu 2025-mi 3 mio. koruunit aamma ukiuni 2026-2027-mi ukiumut 5 mio. koruunit peqqinnissaqarfimmi piginnaanngorsarnernut ilinniaqqinnerillu, Danmarkimi (bussinik) nunatsinnilu (ATV-nik) napparsimasut pitsaanerusumik angallanneqarnissaannik qulakkeerinninnissaq, kiisalu siunissami erninernut napparsimasunullu angalaqataanernut sinaakkutinut toqqissisimanarnerusunut ataatsimut pisariaqartitsinerit qularnaarnissaat pillugit apeqqut sammineqarpoq.

Aammattaaq 2025-mi 3 mio. koruunit aamma 2026-2027-milu ukiumut 5 mio. koruunit meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikilisarnissaannut qimarnuinnillu tapiissuteqarnissamut suliniutinut aningaasaliissuutigineqarput.