DANMARK
Bluetongue-virusi Fynimi siullerpaamik uppernarsarneqarpoq
Nersutit tamugartortut (drøvtyggere) nappaataat bluetongue nersutaateqatigiikkaat 100-ngajaat Danmarkimi tunillatsissutigisimavaat. Maannalu uppernarsineqarpoq tuniluunneq Fynimut anngussimasoq.
Nersutit tamugartortut nappaataannik tuniluuttumik bluetonguemik Fynimi nersutaateqatigiit tunillatsissimasut, inuussutissalerinermut aqutsisoqarfik uppernarsaavoq.
Assi (toqqorsivimmit): Rob Engelaar/Ritzau Scanpix
Ulluni kingullerni pasitsaassisoqarnikuuvoq, Fynimi nersutaateqatigiit aatsaavissuaq Danmarkimi Fynimut apuussimassasoq, maannalu tamanna ilumoorsimasoq uppernarsineqarpoq.
Inuussutissalerinermut aqutsisoqarfimmit Danmarkimiittumit Ritzauimut taamak ilisimatitsisoqarpoq.
TV 2 Fyn pingasunngornermi allappoq, Ryslingemi savaatilimmik oqaloqateqarsimasoq. Savaatilik taanna oqaluttuarpoq uumasut nakorsaannut savaatini misissortissimallugit, ataasinngornermilu paasitinneqarsimalluni savaatini tunillatsissimasut.
Nappaatip ilisarnaatai tassaapput uumasup niaquani imeqarnerit, qarngani ammaneqarneq aammalu tusiattunngorneq. Savat tunillatsissimasut oqaat tungujortittarput, taamaattumik bluetonguemik taaguuteqarpoq.
Nersussuit tunillatsissimasut savatulli sakkortutigisumik eqqugaaneq ajorput, taamaattorli uumasunik naalliuttoqannginnissaa pillugu ilaanni toqunneqartariaqartarput.
Marlunngornermi siullerpaamik virusi Sjællandimi nassaarineqarpoq. Tamatuma kingorna inuussutissalerinermut aqutsisoqarfik Danmarkimiittoq erseqqissaavoq Fyn aamma eqqugaasinnaasoq.
Kisitsinerit kingulliit naapertorlugit nersutaateqatigiikkaat 100-ngajaat nappaammik taassuminnga tunillatsissimapput. Tuniluunnerup annertunerpaaffia Jyllandip kujataani nersutaateqatigiikkaani pivoq.
Bluetongue 2007-mi Danmarkimut anngussimasoq siullerpaamik paasineqarpoq. Ukioq manna ulloq 9. august uppernarsineqarpoq nersutaatit akornanni tuniluunneq aallarteqqissimasoq, tamannalu pivoq Europami nunani assigiinngitsuni tuniluuttoqarnera ingerlareersorlu.
Nersutaatillit uumasuutitik savat, savaasat nersussuit allallu tamugartortut illersorsinaavaat nappaammut tassunga tunuluuttumut akiuussutissamik kapitikkunikkit kiisalu unnuami nersutaatit inaanniitittarunikkit.
Danmarkimi tamugartortunik nersutaatillit tuniluunnermillu eqqugaasoortut nersutaatiminnik annaasaqarnerminnut aammalu tamatuma kingunerisaanik ingerlatsinermi annaasaminnut taarsiiffigineqarneq ajorput.
Taamatuttaaq erseqqissaatigineqarpoq nersutaatillit kisimik nappaammik taassuminnga tuniluuttumik eqqumaffiginneqqissaarnissaat pineqanngitsut. Aammali uumasuusivissuit eqqumaffiginnilluinnassasut kaammattuutigineqarpoq.
Københavnimi uumasuusivissuarmit pingasunngornermi ilisimatitsissutigineqarpoq nersutaatit tamugartortut uumasuusivissuarmiittut tamarmik akiuussutissamik kapoorneqartut .
- Akiuussusersuineq siulleq naammassilluarneqarpoq. Sapaatip akunneri marlussuit qaangiuppata aappassaanik akiuussusersussavagut, taamaalilluta uumasut tamarmik illersorneqarnissaat qulakkeerumallugu. Uumasunik bluetongue-mut annaasaqarusunngilagut, København Zoo-mi uumasuut nakorsaat Stamos Tahas oqarpoq.
Uumasut akiuussutissamik kapitissimasut tassaapput nersussuit, savaasat, lamat, qatigattuut ilaqutaat vikunjat, tuttuusat sabelantilopit, qatigattuut, umimmaat aamma tuttut.
Aamma Odense Zoo Givskud Zoolu akiuussutissamik kapuuillutik aallartissimapput, Aalborg Zoo-llu akiuussusersuissanerluni suli eqqarsaatigaa nalunaarutigineqarpoq.
/ritzau/