Kontreadmiral Torben Ørting Jørgensen, amerikamiut sakkutuuisa sisamanik ulloriaqarluni naalagaanerpaanut sulinikuuvoq – Taanna aamma USA-mi ukiuni pingasuni atorfeqareerluni admiralitut mamianartutut taaneqarluni NATO-p allaffeqarfissuanit, Virginia-miittumit, soraarsitaanikuuvoq.
Ørting Jørgensenip oqaatiginiakkani toqqaannartumik annilaagassuteqarani oqaatigisaramigit tamanna ilisimaneqaatigaa. Taanna sakkutuuni imarsiortuniilluni ukiunik arlalinnik Kalaallit Nunaanniinnermik misilittagaqarpoq, maannalu danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni illersornissaq pillugu suliaqarnerannut kissaatiminik ingerlatitseqqiivoq. Kalaallit Nunaat Danmarkilu Naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimuussasut. Isumaqatigiinngilaartuartarneq atornagu.
Kalaallit Nunaammi Danmarki pinnagu allamik ataasiinnarmik qinigassaqarpoq. Tassa USA. Naak kiffaanngissuseqarluni suleqatigiinneq, tassa naalagaaffimmik suleqateqarluni namminiilivinneq, allatulluunniit qanittumik – nunamut sanilerisamut angisoorsuarmut suleqateqarneq ussernartoqarpalussinnaagaluartoq nunat taama ingerlasut, soorlu Puerto Rico aamma Guam, Kalaallit Nunaat taama ingerlalissagaluarpat, tassa USA-mut ilanngulluni, takuinnarneqarsinnaasut, Torben Ørting Jørgensen isumaqarpoq.
- Puerto Rico eqqaaviit qeqertaattut – Island of trash – Trump-ikkunnit taagorneqartarpoq. USA nunanik qanillisaqarnermini nammineq nunanut soqutigisaminik aallussilerluni tunaartaqalertarpoq, taanna oqarpoq.
Ørting Jørgensen Suleqatigiisitsisut siulersuisuunerinut siusinnerusukkut ilaasortaavoq aamma danskit illersornissaq sillimaniarnerlu pillugit peqatigiiffianni, den danske forening Forsvar og Sikkerhedimi siulittaasuuvoq.
Kontreadmiral soraarneq Kalaallit Nunaanni ukiorpassuarni najugaqarlunilu angalavoq. Siullermik sakkutuut umiarsuanni sorsuummi, Beskytteren-imi, attaveqaqatigiinnermik sulialittut kingorna sakkutuut angallataanni Agdlek-mi naalakkatut.
Kalaallit Nunaat USA-mi naalagaaffik
Torben Ørting Jørgensenip amerikamiunik iluarisimaarinnittorujussuunini naqissuserpaa aamma USA, Kalaallit Nunaata Danmarkillu NATO-mi qaninnerpaamik suleqatigigaat nuannaraa. Kisianni kalaallit qinikkat USA-mik sakkortuumik qaninnialeraangata taakkua innermik pinnguartartut, taanna isumaqarpoq.
Naak quiasaarutitut issinnaagaluartoq, qinigaaqqeqqammertup, eqiingasumik Trumpimik illersuisup, Mike Collinsip, inoqatinut attaveqaatikkut X-ikkut, nunap USA-p assinga, tassunga Kalaallit Nunaat ilanngunneqarsimasoq, qinersisoqareernerani siammarterpaa.
Kalaallit Nunaat republikanerit naalagaaffiattut, aappalaartumik amerneqarsimasoq USA-milu naalagaaffinngoriasaarsimasoq. Collins naatsumik oqaasertaliivoq: Projekt 2029, tassa suliniut 2029. Tamanna immaqa USA-p siunissaa pillugu siunnersuummut isumaqatigiinngissutaasumut, Projekt 2025-mut talerperliit eqqarsartaasaattut ilusilersukkamut innersuussineruvoq.
Trumpip atorfilittarisimasai pingasut, tusagassiuummut National Interestimut, oktobari naalersoq allapput, USA qinersinerup kingorna Kalaallit Nunaannut free-association-imik isumaqatigiissusiornissaq pillugu sukkanerpaamik isumaqatigiinniartariaqartoq, taannalu Kalaallit Nunaat Danmarkimit avissaassappat atuutilersinneqassasoq.
Trumpip suleqatai naapertorlugit Kalaallit Nunaat iliuusissatut periusissatigut USA-mut qaninnerusumik suleqateqalissaaq aamma taamaalilluni USA Kalaallit Nunaanni aatsitassarpassuit iluaqutigisinnaanerussammagit.
Kiffaanngissuseqarluni suleqatigiinneq pillugu oqartarneq nutaajunngilaq. Lars-Emil Johansen kalaallillu qinikkat allat nuimanerusut, Kalaallit Nunaata kiffaanngissuseqarluni suleqatigiinnermut Danmarkimut isumaqatigiissuteqarluni namminiilivissinnaanera siusinnerusukkut tunngavilersuutigisarpaat. Kisianni USA suleqatigineqarsinnaasutut eqqaanikuunngilaa.
Naalagaaffeqatigiinnermik ilisimasaqanngitsut
Kisianni Kalaallit Nunaannut iluaqutissat anguniarlugit USA-p Danmarkillu imminnut unammisinnera iluaqutaassannginnami?
– Ilumut, kisianni immaqa piffissami sivikitsumi. Kisianni nunarsuarmi nunani nukittunerpaamut kukkusoqassanngilaq. Kalaallit qinikkat soqutiginninnermut immaqa pitsaasaarlutillu nuannaassapput. Kisianni USA-mut atassuteqarluni attaveqalerneq akeqassaaq. Amerikamiut naalakkersuisui kalaallit ilinniartut ilinniarnerinut allanullu pitsaasunut soorunalimi tapiisinnaapput. Kisianni tamanna amerikamiut suliffeqarfissuaataasa Kalaallit Nunaanni aningaasaliinissaannut peqqusinerusinnaanngilaq.
– Isumaqarpunga Trump amerikamiorpassuarnik Kalaallit Nunaanniititsilissasoq. Amerikamiut ilimaginngisaminnik pisoqannginnissaa qulakkeeqqarusuppaat – annermik soorlu Kalaallit Nunaata Danmarkimit avissaarnissaa. Kalaallit Nunaat amerikap isumannaatsuunissaanut qitiulluinnartumik inissisimammat USA-p pissaanermik aqutsinermilluunniit tulleriiaarisoqannginnera sukkulluunniit akuerisinnaanngilaa. USA Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimanera pillugu aamma amerikap avannaata nunavissuartaanut qanittumiimmat nunarsuarmi qeqertat annersaannut illersornissakkut politikkikkut soqutiginnippoq.
– Amerikamiut Nuummiittut amerlinissaat qularutiginngilara. Qinersineq sioqqullugu tusatsiagaqarpoq, amerikamiut konsulateqarfiat 40-nik sulisoqalernissaa pilersaarusiorneqarsimasoq, Torben Ørting Jørgensen oqarpoq.
Taassuma aamma ilanngullugu oqaatigaa amerikamiut, russit kina-miulluunniit naalagaaffeqatigiinneq titartaqqissaakkatut ilusilersugaasoq paasisimanngikkaat.
– Danmarkip Kalaallit Nunaata missingersuutaasa affaat uterteqqinneqarneq ajortumik akilertarai USA-mi kimilluunniit ilisimaneqanngilaq. Taassuma saniatigut aamma nunarsuarmi qeqertat annersaat, 57.000-nik inulik, namminiilivinnissaminut periarfissinneqarnikuusoq.
– Trumpip isiginnittariaasiani ataatsimoorluta oqaluttuarisaanerput ataatsimuussutigullu, Danmarkimik Kalaallit Nunaannillu atassuteqalersitsisut paasineqarsinnaanngillat. Taassuma angutip isiginnittariaasiani paasinnittariaasianilu naalagaaffeqatigiinneq Danmarkillu aningaasatigut tapiutigisartagai isumaqanngillat. USA-p naalagaaffeqatigiinnermut tatiginninnera mikisuararsuusinnaavoq, Ørting Jørgensen oqarpoq.
Qaammataasiat
Taanna angut naalagaaffeqatigiinnermut illersuisuulluinnaraluarpoq. Kisianni ullumikkut ingerlaneratuunngitsoq.
– Ajoqut tassaavoq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akunnerminni unneqarissumik ilumoorussisumillu oqaloqatigiittoqarnikuunngimmat. Peqatigiilluta ilaqutariittut inuuvugut, Torben Ørting Jørgensen oqarpoq.
Taama isumaqarluni kalaallit qinikkat danskillu qinikkat naalagaaffeqatigiittoqarniarneranik aalajangeeqquai.
- Naalagaaffeqatigiinneq kalaallit qinikkat ilaasa oqartarnerattut taama naakkinartigippat sooruna tamanna aaqqinneq ajoripput, aperaaq.
– Naalagaaffeqatigiinnerup ineriartornissaa pillugu ataatsimoorussamik anguniagaqaqatigiinnermik pilersitsinikuunngilagut. Namminersornermut inatsit attaveqatigiikkunnaarnissamik pilersitsivoq. Danmarkip Kalaallit Nunaat aningaasatigut tapersersorusuppagu taava periarfissaasut tamaasa, namminersornermut inatsit malillugu periarfissaanngitsut nassaarineqartariaqarput. Danmarkip mittarfinnut tapersersuinera assersuutissaqqippoq.
Torben Ørting Jørgensen isumaqarpoq, Kalaallit Nunaat Danmarkilu – naalagaaffeqatigiikkallartillutik – ataatsimoorlutik ineriartortitsinermut suliniuteqartariaqartut. Taassuma siunnersuutigaa attaveqatigiilluni atortunik qaammataasianik ataatsimoorluni suliniuteqarneq.
– Norge Sverigelu qaammataasiat pillugit suleqatigiittupilussuupput, pissutigalugu nunat taakkua marluk – Kalaallit Nunaattulli – avannamut inissisimalluaramik. Kalaallit Nunaat Danmarkilu ataatsimoorlutik atortunik, qaammataasianik attaveqaqatigineqarsinnaasunik pilersitsisinnaapput. Qaammataasianik aningaasarsiutissanik qullartitsisinnaavugut. Taamaaliorneq aningaasanik pissarsinartuuvoq. Elon Muskip Star Linkimik suliniutaa takuinnarneqarsinnaavoq, oqarpoq.
Nakkutiginninneq
Naalagaaffeqatigiinnermi illersornissaq pingaarutilinnut ilaavoq. Suliassaqarfimmi tassani Danmarki ajutooqqasoq, taanna isumaqarpoq.
Qinikkat illersornissaqarfiullu akornanni tatigeqatigiittoqanngilaq, taanna oqarpoq. Ørting Jørgensenip illersornissaqarfimmi pisunut isornartorsiuinera isornartorsiuineruvoq sakkortooq
– ukiorpassuarnimi annikilliliisoqareerpoq politikkikkullu soqutiginninneq amigarluni. Tamassuma Danmark Kalaallit Nunaallu eqqorpai.
Taassuma Ukrainemi sorsunneq tikkuarpaa aamma Issittup pissaanilissuit unammeqatigiinnerannit ingerlanneqarnera, sakkulersorfiuvallaanngeriarluni sakkulersorfiulerneranut.
Russit sakkussiorlutillu sakkutooqarfitoqqatik ammaqqippaat. Kisianni Kalaallit Nunaannik nakkutiginninneq suli tusiappoq. – Umiarsuit sorsuutit taarsernissaat nutaallu sakkulerlugillu takunnissinnaasunik atortulersornissaat pingaaruteqarnersaavoq.
– Suliassarpassuit naammassineqarneq ajortut amerlapput. Danmark aqqartartuuteqanngilaq, taamaattumik immap naqqani susoqarnersoq naluarput. Isumaqarpunga aqqartartutaaqqittariaqartugut. Qanorluunniit pisoqaraluarpat illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni taassumalu eqqaani suliai pingaarnerutinneqartariaqarput, taamaaliornikkut najukkami inuiaqatigiit aamma tapersersorneqassapput.
Kalaallit Nunaannik nakkutiginninneq timmisartukkut, droninik, qaammataasiatigut, radarit atorlugit minnerunngitsumillu umiarsuit sorsuutit atorlugit nukittorsarneqarsinnaavoq.
– Danmarkip Kalaallit Nunaat Savalimmiullu illersornissap tungaatigut peqataatinnerusariaqarpat, taanna isumaqarpoq. – Kalaallinut sakkutuutut ilinniarfik nutaaq iluatsilluarpoq. Taanna ingerlaannarlunilu inerisartariaqarpoq, Torben Ørting Jørgensen oqarpoq.