Energy Transition Mineralsip (ETM), Greenland Minerals aqqutigalugu Kuannersuarni ujaasinissamut akuersissutaateqartup, inuussutissarsiutinik ingerlatalik kalaaleq Svend Hardenberg akissarsiaqartikkunnaarpaa.
– Svend Hardenberg Energy Transition Mineralsimi atorfimminit tunuarmat uppernarsarsinnaavara. Kuannersuarni suliniummi piffissami pingaarutilimmi Svend annertuumik peqataasimavoq, ajunngitsunillu tamanik kissaapparput, pisortaq Daniel Mamadou Sermitsiamut allappoq.
Energy Transition Mineralsip (ETM), Greenland Minerals aqqutigalugu Kuannersuarni ujaasinissamut akuersissutaateqartup, inuussutissarsiutinik ingerlatalik kalaaleq Svend Hardenberg akissarsiaqartikkunnaarpaa.
– Svend Hardenberg Energy Transition Mineralsimi atorfimminit tunuarmat uppernarsarsinnaavara. Kuannersuarni suliniummi piffissami pingaarutilimmi Svend annertuumik peqataasimavoq, ajunngitsunillu tamanik kissaapparput, pisortaq Daniel Mamadou Sermitsiamut allappoq.
Najukkami misilittagaqarluarneq attaveqaqatigiinnerlu Svend Hardenberg Australiamiut ingerlatseqatigiiffiutaanut siunnersortitut 2024-mi marsimi atorfinitsinneqarpoq, “suliffeqarfiup Kalaallit Nunaanni sunniuteqarnerunissaa siunertaralugu".
Børsimit nalunaarut naapertorlugu, Svend Hardenbergip misilittagai attaveqaqatigiiffiilu ingerlatseqatigiiffiup iluatsilluarnissaanut aamma kalaallit politikikkut ataatsimoornerannut matunik ammaanissanut iluaqutaasussapput.
Svend Hardenbergip tunuarneratigut ingerlatseqatigiiffik kalaallinik siunnersorteqarunnaarpoq. Siunnersortitut suli sulipput qallunaat USA-mi aallartitarisimasaat Friis Arne Petersen aamma qallunaat nunanut allanut ministererisimasaat Jeppe Kofod. Taakku saniatigut Australiami nunanut allanut ministeriusimasoq Julie Bishop, Australiamiut tusagassiorfiini oqaatigineqartut naapertorlugit, Canberra-mi Australian National University-mi siulersuisuni siulittaasutut qanittukkut tunuartariaqarsimavoq sakkortuumik isornartorsiorneqarnermi kingorna.
Ingerlatseqatigiiffik USA-mi siunnersortimik nutaamik, Alexander B. Gray-imik, præsident Trumpip præsidentitut siullermik atuuffiani isumannaallisaanermut tunngasunik siunnersortaasimasumik aammattaaq suleqateqalersimavoq.
Eqqartuussivimmut suliassanngortitsineq ETM-ip Namminersorlutik Oqartussat eqqartuussivimmut suliassanngortissimavai, isumaqaramik Kuannersuarni piiaanissamut pisinnaatitaaffeqarlutik, naak suliniutaat 2021-mi uranimut inatsimmut naapertuutinngikkaluartoq. Eqqartuussinissaq suli ullulerneqanngilaq.
Ingerlatseqatigiiffik piginneqataasunut aningaasaliisunullu internetikkut juunip pingajuanni isumasioqatigiissitsivoq, tassanilu pisortap Daniel Mamadou-p ilaatigut oqaatigaa, oqartussat eqqartuussinissaq sivisuallaamik kinguarsarsimagaat, naatsorsuutigigitsillu aatsaat siusinnerpaamik oktobarimi aallartissinnaassasoq.
Ingerlatseqatigiiffik aamma ujaasinissamut akuersissumminik annaasaqartussanngorpoq. Aatsitassanummi Naalakkersuisoqarfik ingerlatseqatigiiffiup akuersissutaanik sivitsortitsisoqannginnissaanik imalimmik aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq. Naalakkersuisut tamanna akuerissappassuk, ingerlatseqatigiiffik sumiiffimmi tassani ujaasisinnaajunnaassaaq.
Ujaasinissamut akuersissut pillugu nalorninartorsiorneq
Inatsisitigut suliassanngortitamik iluatsinnissaa suli upperalugu, ETM-ip pisortaa Daniel Mamadou oqarpoq, naatsorsuutigalugulu Namminersorlutik Oqartussat eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarnerat ukiaru aallartissasoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Pisortaq Daniel Mamadou Sermitsiamut oqarpoq Narsami suliniumminni nunaqavissunik atorfinitsitsiuassallutik, aamma Kalaallit Nunaanni najugaqartuaannarniarlutik, naak misissuinissamut akuersissutaatertik nalorninartorsiortinneqaraluartoq.
– Kalaallit Nunaanni sulisoqarlutalu siunnersorteqarpugut ingerlaavartumik sulinitsinnik tapersersuisartunik. Siusinnerusukkut nalunaarutigineqareersutut Kuannersuarni aasaq manna annertuumik misissuinissamik pilersaaruteqaraluarpugut; oqartussanilli attaveqarfigineqarnitta kingorna, misissuinissamut akuersissummik nalorninartorsiortitsinerisa kinguneranik, pilersaarutit taakku unitsittariaqarsimavavut. Tamanna ajoraluartumik sumiiffimmi suliassat ilaannut sunniuteqarsimavoq. Piffissap ingerlanerani ajornartorsiutit tamakku aaqqissinnaallugit neriuppugut, taamaalilluta misissuinerput aallarteqqissinnaaniassagatsigu, nunaqavissullu suliffissaqarnissaannut tapersersuisinnaaniassagatta.
Eqqartuussivimmi inissisimalluartoq Ingerlatseqatigiiffik Kuannersuarni tamakkiisumik suli suliniuteqartoq Daniel Mamadou oqarpoq.
- Eqqartuussivimmut suliassanngortitsinitsinni nukittuumik inissisimanerput tatigaarput.
Naalakkersuisut maannakkut periaaserisimasaminnik allannguinissamut piumassuseqarumaartut neriuutigaarput, suliniullu qanoq aallartinneqarsinnaanera oqaloqatigiissutigissallugu, Kalaallit Nunaata taamaalilluni inuussutissarsiortunut ammasumik ingerlatsinissamik anguniagaqarnini eqqortissagaluarmagu.
Daniel Mamadoup suliniutip qanoq allanngortinneqarsinnaaneranik oqartussat ingerlatseqatigiiffimmik oqaloqateqarusunnginnerat uggoralugu Sermitsiamut siornatigut oqaatigaa, taamaalillunimi najukkami ernummatigineqartut pitsaanerusumik naaperiarneqarsinnaanersut oqaloqatigiissuutigineqassagaluarmata.
Inatsisitigut suliassaq nukittooq Daniel Mamadou uppernarsarpaa selskabi suli Kuannersuit pillugu tamakkiisumik tunniusimasoq.
- Inatsisitigut suliassarput nukittuujuvoq upperaarput. Neriuppugut Naalakkersuisut maannakkut periusiat allanngortikkumassagaat aamma suliniut qanoq aallartinneqarsinnaanersoq oqaloqatigiissutigissagaat, taamaalillutik Kalaallit Nunaat inuussutissarsiornermut ammasuunissamik anguniakkaminut naapertuutissalluni.
Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik suliami siullermeerinninnissamik Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortitsinerminnik tunniusseqqammerlutik Sermitsiamut ilisimatitsivoq. Aappassaaneerisoqassappallu tunniussiffissaq kingulleq tassaavoq aggustip qulingat.
ETM-ip misissuinissamut akuersissutaanik sivitsorneqarnissaa juunip naanerani aalajangiiffigineqassasoq Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik ilisimatitsivoq.
