Inuunerissaavik Steno Kalaallit Nunaata nunaqarfimmi peqqinnissaqarfimmi sulisut diabetes nappaatinillu katsorsarneqarsinnaanngitsunik allanik pinaveersaartitsinermut katsorsaanermilu pikkorissarmagit peqqinnissaqarfimmi naligiimmik sullissinissaq pingaarnertut sammineqarput.
Pikkorissartut 46-t, nunaqarfinni illoqarfinnilu 35-ni sapaatip-akunnerani ataatsimi pikkorissarnermi peqataasut ulluinnarni kisimiittupilussuit, nuna tamakkerlugu siullermeerlutik ataatsimoortinneqarneranni misilittakkanik avitseqatigiittoqarlunilu ilinniartitsineq siunertaralugu sammisaqartinneqarput.
Inuunerissaavik Steno Kalaallit Nunaata nunaqarfimmi peqqinnissaqarfimmi sulisut diabetes nappaatinillu katsorsarneqarsinnaanngitsunik allanik pinaveersaartitsinermut katsorsaanermilu pikkorissarmagit peqqinnissaqarfimmi naligiimmik sullissinissaq pingaarnertut sammineqarput.
Pikkorissartut 46-t, nunaqarfinni illoqarfinnilu 35-ni sapaatip-akunnerani ataatsimi pikkorissarnermi peqataasut ulluinnarni kisimiittupilussuit, nuna tamakkerlugu siullermeerlutik ataatsimoortinneqarneranni misilittakkanik avitseqatigiittoqarlunilu ilinniartitsineq siunertaralugu sammisaqartinneqarput.
Pikkorissartut ilaatigut atortorissaarutinik telemedicinimik atuinissamut ilinniartinneqarput, maannamut periarfissarisimanngisaminnik napparsimasut misissuiffigisinnaanngorlugit. Napparsimasunut ataasiakkaanut nunaqarfinnut illoqarfinnullu anginerusunut misissortikkiartorlutik angalasarnissaraluat pisariaarutissaaq, maannalu taakku nunaqarfinni namminneq najukkaminni misissorneqarsinnaanngorlutik. Innuttaasut tamarmik naligiimmik pineqarnissaat, kikkut tamarmik sumi najugaqarnersut apeqqutaatinnagu peqqinnissaqarfimmi pitsaasunik assigiinngitsunik neqeroorfigineqarnissaat, anguniarneqarpoq.
DIABETES TYPE-1 AAMMA TYPE-2 SUUPPAT?
Diabetes type 1-imik nappaateqaraanni timi insulinimik pilersitsisinnaajunnaartarpoq. Taamaattumik aammiittoq sukkoq akuttunngitsumik ullut tamaasa insulimmik imerpalasumik imaluunniit pumpe atorlugu nalimmassartuartariaqartarpoq. Type 2 aamma "angutip utoqqaap sukkornermik nappaataattut" taaneqartartoq tassaavoq timip insulinimik pilersitsisinnaanerata/pisinnaanerata ajornarsinera imaluunniit naammakkunnaarnera.
Unammilligassat annertuut
Inuunerissaavik Steno Kalaallit Nunaanni pisortaq, professori Michael Lynge Pedersen, peqqissaasorlu Josefine Skov Aagaard nunaqarfinni sulisunut pikkorissartitsisuupput. Taakkulu Kalaallit Nunaanni katsorsarneqarsinnaanngitsunik nappaatillit eqqarsaatigalugit annertuunik unammilligassaqartoq tikkuarpaat.
- Nappaatit katsorsarneqarsinnaanngitsut, soorlu aap naqitsinerata qaffasippallaarnera, diabetesi KOL-illu, eqqarsaatigalugit annertuunik unammilligassaqarpugut. Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerliartortut pingajorarterutaat nappaatinik katsorsarneqarsinnaanngitsunik eqqugaasarput, Michael Lynge Pedersen nassuiaavoq.
Allatut oqaatigalugu naammattunik suliassaqarpoq. Nunami innuttaasut inersimasut 10 procentii diabetes 2-mik nappaateqarput, nakorsat naluaat qanoq amerlatigisut KOL-ernersut, amerlasuullu aap naqitsineranik qaffasissoortarput.
Diabetes 2-mik nappaateqalertarneq siullertut utoqqaliartornermik pissuteqarpoq.
Aappaattut inuit ilaat diabetesimik kingornussinissamut aarlerinaateqarput. Kalaallit Nunaannilu diabetesimik type 2-mik nappaateqartut 7 procentii genimik immikkut ittumik kingornussassamik, naggueqatigiit inuit nalinginnaanngitsumik diabetesimik nappaateqarnerannik, nappaateqalertarput.
Pingajuattut, inooriaaseq diabetesimik nappaateqarnissamut sunniuteqartorujussuusarpoq. Diabeteseqarnerup qanoq pigissaartiginerput ersersittarpaa, inersimasullu 10 procentii diabeteseqarpata allallu 20 procentii diabeteseqalernissamut toqqaannartumik navianartorsiorpata, tamanna pingaartumik inuunerup sivitsorneratigut inuillu kingornussinikkut diabetesimik nappaateqalernissamut navianartorsioreersut pualavallaarnerisigut pissuteqarpoq. Diabetesip aap naqitsinerata qaffasippallaartarnera assigalugu, pujortartarneq, pualaneq uummatip taqarsuatigut nappaateqalernissamut aarlerinartorsiortitsisartut ilagaat.
Iluatsittut
Michael Lynge Pedersen Josefine Skov Aagaardilu unammillernartorpassuaqaraluartoq, Kalaallit Nunaanni diabetesip akiorniarneqarnera iluatsilluarpoq. Suliniutit misilittakkallu inuunermut tunngasunik nappaatinik katsorsarneqarsinnaanngitsunillu Inuunerissaaviup Nuummilu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani immikkoortortat allat ukiorpassuarni pissarsiarisimasaat Inuunerissaavik Steno Kalaallit Nunaat aqqutigalugu maanna ineriartortinnissaannut periarfissaqalerpoq.
Diabeteseqartunut inooriaatsimillu patsiseqartumik nappaatilinnut peqqissutsikkut nalinginnaasumik neqeroorfigineqarnissaannut nunaqarfinni sulisunut pikkorissartitsineq ineriartortitsiuarnissamut iluaqutaavoq. Nunaqarfinni peqqinnissaqarfimmi sulisut peqqinnissaqarfinnut ilaanerannik misiginissaat aamma pingaaruteqartoq Michael Lynge Pedersen oqarpoq.
- Pikkorissartinneqartut ungasissumiit nakorsiartitsisarneq ingerlanneqartoq atorluarnerusinnaalerlugu piginnaanngorsarneqarput. Attaveqaatitigut ungasianiit, soorlu videokkut nakorsiartitsisinnaallutik, uummammik naalaartarsinnaallutik aammillu misissueqqissaarsinnaallutik, pingaarnerpaamillu nuna tamakkerlugu nakorsaatitigut allattuiffik suliaqarfigisinnaalerlugu, professori nassuiaavoq.
Nunaqarfimmi sullissisunik pikkorissaaneq iluatsilluarpoq, pikkorissartut aqutsisullu angusat naammagisimaarluinnarpaat.
- Suleriuseq Puisa misilipparput, tassa peqqinnissaqarfimmi immikkoortortaqarfimmi imaluunniit nakorsiartarfimmi videokkut oqaloqateqarneq. Angerlarniariarlunga misilittartariaqarlugu. Taama ungasitsigisumi najugaqaraanni atortorissaarut pitsaavoq. Aamma allat tamaasa naapillugit nuanneqaaq. Sumiiffinni allani qanoq pisoqartarnera oqaloqatigiissutigigaatsiarparput, Malene Egede Igalikumi najugalik oqarpoq.
Doris Gundel Upernavik Kujallermeersoq isumaqataavoq: - Atortorissaarutit nutaat, appi doktor.gl-ilu pillugit ilikkagaqaqaagut. Tamakku tamaasa ulluinnarni atorsinnaavavut.
Diabetes type-2 nappaateqarneq siusinaartumik paasineqartoq
Michael Lynge Pedersenip Kalaallit Nunaanni diabetes 2008-miilli suliaqarfigilerpaa. Taamanikkut diabetesimik paasiniaasarneq pitsaasuunngilaq, ullumikkulli Kalaallit Nunaanni diabetesimik nappaateqartut 80 procentii pallillugit paasineqartarput. Nunarpassuarniit amerlanerujussuupput piffissarlu eqqorlugu eqqortumik katsorsartinnissamut aalajangiisuulluinnarlutik.
Diabetesimik nappaateqartut piffissaq eqqorlugu paasineqarunik katsorsarluarneqarsinnaallutillu nalinginnaasumik inuusinnaasut, naak nappaateqartuaannartussanngorneq paasineqaraluartoq Michael Lynge Pedersenip erseqqissarpaa. Katsorsarneqanngikkaanni nappaat ilungersunartunik kinguneqarsinnaavoq, taamaattumillu diabetes type-2-mik nappaateqarnerup siusissukkut paasinissaa pingaaruteqarluinnartoq oqarpoq.
- Nappaat nakorsaatitigut eqqortumik katsorsarneqarsinnaavoq, tamannalu inooriaatsimik allannguinermik, soorlu pujortartarunnaarnermik peqqinnarnerusumillu nerisaqarnermik, malitseqarpat nalinginnaalluinnartumik inuuneq diabetes 2-mik nappaateqartut inuuffigisinnaavaat, Michael Lynge Pedersen oqarpoq.
Ukiut marluk ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni innuttaasut inersimasut 25 procentii diabetesimik nappaateqarnersut misissorneqarput, utoqqaallu akornanni 50 procentit sinnerlugit misissorneqarlutik.
Tamanna diabeteseqartut amerlanerpaartaannik – 80 procentit missaanniittunik – katsorsarneqartarnerannik kinguneqarpoq. Tassuunakkullu Kalaallit Nunaat nunanut allanut sanilliullugu allaaneruvoq, tassa inuit amerlasuut diabetes type-2-mik nappaateqarlutik nalusarpaat katsorsaneqaratillu.
- Maani Kalaallit Nunaanni anguniagaraarput diabetesimik type-2-mik nappaateqartut 90 procentiisa ilisimalernissaat. Nappaatip suuneranik paasiniaasinnaanerput aamma inunnut ataasiakkaanut eqqortumik katsorsaasarnerput pitsanngoriartuinnarpoq. Tamanna isumaqarpoq inuit diabetes type-2-mik nappaateqartut nalinginnaasumik inuusinnaassasut, aamma Nuup avataani najugaqaraluarunik. Taamaattumik pingaaruteqarpoq peqqinnissaqarfimmi nunaqarfinni sulisut pinaveersaartitsinermi katsorsaasarnermilu pingaaruteqartutut suliamut tunngasunik ilinniartinneqartarnissaat, Michael Lynge Pedersen oqarpoq.
