Illersornissaqarfiup nunatsinni atortuutissaanik nalornineq
Sumi sunalu aningaasaliivigineqassanersoq pillugu Forsvarsministeria suli oqaaseqarsinnaanngilaq
Foto: Jesper Hansen
Ingammik Kangerlussuarmi illersornissaqarfik atortuutini mittarfimmullu, nutaanik sanaartornermut aserfallaatsaaliinernullu aningaasaliissaaq, politikikkulli isumaqatiginninniarnerit pissutigalugit qanoq sunalu pillugu illersornissaqarfik aningaasaliissanersoq suli aalajangerneqanngilaq.
Sisamanngornermi ullaap tungaa Ballerup Super Arenami illersornissaq pillugu saqqummersitsinersuarmi oqallinnermi tamanna saqqummerpoq.
Henrik Sørensen Forsvarsministeriets Ejendomsstyrelsemeersoq, illersornissaqarfiup nunatsinni atortuutai pillugit oqaaseqartuuvoq, sanaartugassalli pillugit sukumiisumik oqaaseqarsinnaanera killeqartorujussuuvoq.
Kingorna apersorneqarnermini suut sanaartorneqarnissaannik politikerit aalajangiisussaanerat, atuisullu illersornissaqarfiup sinaakkutitut atugassanngortitaasa iluanni ilusilersuissasut, taanna oqarpoq.
Aningasat qanoq amerlatigisut illersornissaqarfiup nunatsinni sanaartornermut atussavai?
DEN ARKTISKE KAPACITETSPAKKI
Naammassisinnaasat suliniutillu
Savalimmiuni upalungaarsimanermi radari (390 mio. kr.)
Dronit alapernaarsuutit ungasissumut angalasinnaasut (750 mio. kr.)
Satellitikkut alapernaarsuineq (85 mio. kr.)
Satellitinik tigooraaffik (40 mio. kr.)
Satellitikkut attaveqarneq (ingerlatsineq)
Nunatsinni sineriammi radarit (20 mio. kr.)
Dronit minnerit umiarsuarni atugassat (60 mio. kr.)
Misissueqqissaarnermi naammassisinnaasanik nukittorsaaneq (20 mio. kr.)
Attaveqatigiiffiit isertuussat (40 mio. kr.)
Nunatsinni illersornissakkut ilinniartitaaneq nutaaq (50 mio. kr.)
Sungiusarnerit (35 mio. kr.)
Satelliteqarnermi piginnaasanut aningaasaliissutit (10 mio. kr.)
Forbindelsesofficerit (ingerlatsineq)
Nunatsinni suliffeqarfinnik suleqateqarneq (ingerlatsineq)
Pisiassat 1,5 mia. kr-t taakkununngalu ingerlatsinermut aningaasartuutit ukiumut 300 mio. kr-t missaat.
Issuaaffik: Forsvarsministeria
– Isumaqatigiissuteqartut akornanni politikikkut isumaqatiginninniarnerat, ilaatigut qallunaat kalaallillu naalakkersuisut akornanni isumaqatiginninniarnerit tamatumani apeqqutaassapput, taamaammat tamanna oqaaseqarfigisinnaanngilara.
Sanaartornermi aningaasaliissutit pingaarnerit sumi pissappat?
– Kangerlussuarmi, qanorli annertutigisumik, sunullu aningaasaliinissaq suli aalajangerneqanngilaq. Politikikkut isumaqatiginninniarnissat apeqqutaassapput.
Kangerlussuarmi umiarsualivik aqqusernillu
Suulli pingaarnerutippigit?
– Siullertut Kangerlussuarmi attaveqaatinut atortut isumannaassavagut. Tassa umiarsualivik, umiarsualiviullu tungaanut aaqqusineq. Kangerlussuarmi aannertoorsuarmik aningaasaliissagutta, atortussiat sanaartorfissatut ingerlatassatut aalajangikkatsinnut anngussinnaanerat salliutissavarput.
Kangerlussuarmi amerikamiut illuutitoqaat suli atussavisigit?
– Tamatumani pisariaqartitsinerput apeqqutaassaaq. Amerikamiut illorsuaatitoqaasa atornissaannut qanoq periarfissinneqarnissarput apeqqutaassaaq. Illuutit ilaat inissiivittut Issittumilu Ilinniartitaanermut il.il. atulereerpagut. Illuutit sinnerisa sumut atorneqarnissaat suliaq aalajangerneqanngilaq.
Kangerlussuup umiarsualiviata annertusarnissaanut illersornissaqarfik peqataassava?
– Atortussiassat umiarsuarmik anngunnissaanut tamanna pisariaqartoq nalilerutsigu, taava umiarsualivimmi atortuutit annertusarnissaanut ikorfartuissaagut, Henrik Sørensen oqarpoq.
Nunatsinni piffinnik allanik aallusaqarpisi?
– Station Nordimi atortuutit nutaat sulissutigaagut, taakkuli suliniutillu allat qanoq pinissaanni politikikkut isumaqatiginninniarnerit apeqqutaajumaassapput.
Kitaata sineraani imarsiortunut radareqarfiit
Sineriammi radarilersuinissamut pilersaaruteqarpisi?
– Pilersaarutit tamakku Arktiske Kapacitetpakkimi sinaakutaanissaat oqaatigineqarpoq, sumili qaqugulu tamakku pinissaat suli oqaaseqarfigisinnaanngilara.
Kitaani kangianiluunniit?
– Arktiske Kapacitetspakkimi imarsiortunut radarit kitaanut eqqarsaataapput. Qanorli amerlatiginissaat sumullu inissinneqarnissaat suli oqaaseqarfigisinnaanngilara.
– Alapernaarsuutilli allat aamma eqqarsaataapput. Satellittit dronillu, taakkuli illersornissami ingerlataqartut ineriartortitsinissaq ilanngullugu toqqassavaat, Henrik Sørensen ilassusiivoq.
Nunatsinnik suleqateqarneq
– Oqareernittut qaqugu suullu pilersinneqarnissaat oqaatigisinnaanngilara, nalunngilarpulli takkutissasut.
– Taamaammanuna piffinni oqartussanik, piffimmi inuussutissarsiortunik piffimmilu innuttaasunik pilersaarutit piviusunngortinnissaanni qanoq suleqateqarsinnaanerput misissorlugu aallartikkipput.
– Inuiaqatigiit kalaallit aaqqiissutinik pilersaarusiukkatsinnik ilusilersueqataanissaat uatsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq. Inuiaqatigiit illersornissaqarfiullugu atorsinnaasaannik periarfissarsiornissarput anguniagaraarput, Henrik Sørensen Forsvarsministeriameersoq oqarpoq.