Ima sinniisunngorsinnaavutit

Frankrigip præsidentia Emmanuel Macron ulloq 15. juni Kalaallit Nunaannut tikeraarami, Frankrigip Nuummi generalkonsulatimik ammaarusunnera oqariartuutigaa.

Taamaalilluni Frankrig nunanut arlalinnut Kalaallit Nunaannik suleqateqarnermik ima pingaartitsitigisunik, allaat nunap Danmarkimi allartitaqarfianut Kalaallit Nunaanni immikkoortumik ammaanissaq toqqarlugu.

Maannakkorpiaq USA Islandilu taamatut inisissimapput. Taamattaaq EU allaffimmik sinniisoqarfimmik, arlalitsigut aallartitaqarnikkut sinniisoqarfittut atuuttumik, Kalaallit Nunaata EU-llu suleqatigiinneranik nukittorsaasussamik peqarpoq.

Sinniisoqarfiit amerlasuut

Manna tikillugu Frankrigi Krissie Winbergimik Kalaallit Nunaanni ataqqinaammik sinniisuutitaqarpoq.

Nunat arlallit Kalaallit Nunaanni ataqqinaammik sinniisoqarput. Taakku tassaapput inuit Kalaallit Nunaani najugaqartut, nunamullu sinniisutut atuuttut.

Nunani pineqartuni naalagaaffimmi innuttaassuseqartut assigiinngitsutigut innuttaasut, assersuutigalugu pasiminnik, biilersinnaanermik uppernarsaatiminnik assigisaanillu katatsisimasut sullissinneri suliarineqartarput. Siusinnerusukkut aamma sinniisoqarfiup akiligaanik angerlartitsisoqarsinnaasarpoq, ullutsinnili internetip, kortit akiliutaasartut qarasaasiakkullu aningaaseriviit piuneranni taamaattut pisariaarupput.

Sinniisoqarfiit aamma suliffeqarfiit nunanit pineqartuneersut Kalaallit Nunaani killormulluunniit tunisassianik tuniniaaneranni ikiuussinnaasarput. Taamaattoqartillugu sinniisoq attavissanik attaveqarfissanillu pissarsinermigut matunik ammarterisinnaavoq.

Tamatuma saniatigut sinniisut pisuni arlalinni – soorlu kunngikkormiut tikeraarneranni ukiortaamiluunniit ilassinninnerni peqataasarput.

Kunngikkormiullu sinniisunngortitsisarput. Maannakkut Kunngi Frederik qulingat, siusinnerusukkullu Dronning Margrethe aappaat. Taaguut inuunerup sinneranut atuuttarpoq, aamma sinniisuujunnaareeraluarnermiluunniit. 

Nunamut asanninneq

- Ataqqinaammik sinniisunngornissamik toqqaanermut tunngaviit assigiinngillat, Fritz Schur, Finlandip Danmarkimi generalkonsulia, taamatullu aamma peqatigiiffimmi kunngeqarfimmi sinniisut peqatigiiffianni Corps Consulairemi præsidentiusoq nassuiavoq. Peqatigiiffik 1909-mi pilersinneqarnermigut nunarsuarmi peqatigiiffinni taamaattuni pisoqaanersaavoq.

- Amerlasuut nunamut pineqartumut asanninnerat patsisaasarpoq. Uangalu nammineq ukiorpassuarni Finlandimi feeriartarsimavunga kingornalu aamma suliffinnut atatillugu angalasarlunga – nuna nuannarisorujussuuara, tamannalu Danmarkimi Finlandimut generalkonsulinngornissamut angerninnut patsisaavoq.

- Nunamullu allamut niuernikkut atassuteqarneq patsisaasarpoq – soorlu eqqussuisutut avammulluunniit niueruteqartutut – naggataagullu eqimattat pingajui, sinniisuunermik piumassuseqartuupput, taamatullu atuunneq attaveqaatinut pissanganartunut ammaassisarpoq, Fritz Schur oqarpoq.

- Ataqqinaammik sinnniisumik toqqaanermi aalajangersimasumik periuseqartoqanngilaq, taamaammallu nunamit nunamut assigiinngitsuupput, Christian Keldsen, Tuluit Kalaallit Nunaanni konsuliatut atuunnermi saniatigut aamma Corps Consulairemi siulersuisunut ilaasortaavoq.

Tuluit Nunaannut attuumassuteqarneq

- Uanga affarmik tuluuvunga, taamaammallu Tuluit Nunaannut qanimut attuumassuteqarpunga. Uannullu tunngatillugu tuluit konsuliattut atuunneq tulluarpoq, Christian Keldsen oqarpoq.

- Aamma aallartitaqarfiup atorfimmut sulisussarsiorneranik allagarsiussaq takusimavarput, taamaalillunilu atorfik atorfinititsinertut nalinginnaasutut ingerlallugu. Sinniisup tunuarnerani sinniisup atuuffimmik tigusinissamut piukkunnartunik siunnersuuteqaqquneqartarnera amerlasuutigut nalaanneqartarpoq.

- Taamatuttaaq aallartitaqarfiup siunnersuummik saqqummiussinerani Namminersorlutik Oqartussat piukkunnartunik toqqaasarnerat takusimavarput.

- Amerlanertigut nammineq attaveqarfigisat atorneqartarput kiisalu nunami pineqartumi naalagaaffimmi innuttaassusilinnik Kalaallit Nunatsinniittoqarnersoq misissorlugu, Christian Keldsen nassuiaavoq.

Sinnisunngornissamut politikeriunnginnissaq pisortaniluunniit atorfeqannginnissaq piumasaqaataapput, ilisimatusarfimmi suliffeqartut kisimik pinnagit. Kalaallit Nunaanni piumasaqaat tamanna aamma pisortat suliffeqarfiutaanni sulisunut atuuppoq, naak taamaattoqartaraluartoq, pissutsilli piffissap ingerlanerani allanngorput.

Oqaatsit aporfiunngitsut

Sinniisuunissami oqaatsitigut piumasaqaateqartoqarneq ajorpoq, taamaammallu assersuutigalugu Spaniap konsuliata spaniamiusut oqalussinnaanissaa pisariaqanngilaq, sinniisorli spaniamiusut oqalussinnaasumik isumalluuteqassaaq.

- Sinniisut amerlasuut eqqartuussissuserisuullutilluunniit siunnersuisutut atorfeqarput, taakkumi amerlanertigut arlaannaannulluunniit attuumassuteqartanngillat allaffeqartarlutillu piffissami ammaffissami assigisaanilu piumasaqaatinut naapertuuttunik, Christian Keldsen oqarpoq.

- Nunamut sinniisuuffigisamut attuumassut niuernerusinnaavoq, soorlu nunamit nioqqutissianik eqqussuisuuneq imaluunniit nunamut pineqartumut avammut niuertarneq aamma/imaluunniit sivisuumik inuussutissarsiornikkut attaveqarsimasuulluni.

Aallartitaqarfiit amerlanerit sinniisup illoqarfiit pingaarnersaaniinnissaa piumanerusarpaat, tassa Nuummi, tassanili aamma allaanerussuteqartarpoq.

- Ataatsimut isigalugu sinniisutut atuuffeqarnermi attaveqarfigissaarnissaq piumasaqaataasarpoq, taamatullu aamma isumannaallisaanermik suliaqartunit attuumassuteqartunit akuerineqarsinnaasariaqarpoq. Taamaammat toqqarneqarnissaq qaammatinit arfinilinnit ukiut pingasut angullugit sivisussuseqarsinnaasarpoq, Christian Keldsen oqarpoq.