Immikkut ilisimasalik: Kunngip tikeraarnera ”immikkut takutitsineruvoq”

Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) arfininngormat ministeriunermik Mette Frederiksen (socialdemokratiet) ataatsimeeqateqariartorluni aallarpoq.

Kalaallit Nunaannullu ullumi uteruni, kunngi Frederik ingiaqatigalugu utissaaq. Kunngi ilaatigut Naalakkersuisunut ilaasortanik naapitsissaaq.

AAMMA ATUARUK

Kunngip Kalaallit Nunaannut tikeraarnerani pisussat takukkit

Ulrik Pram Gadilu, DIIS-imi ilisimatusartuuneq aperigaanni, kunngi Frederiup kunngikkormiut siorna aasakkut Kalaallit Nunaannut kingullermik angalanerisa kingorna ukiup ataasiunngitsulluunniit qaangiunnerani tikeqqinnera nalaatsornerinnaanngilaq.

- Matuma immikkut takutitsinerulli innera qularutissaanngilaq, taanna Sermitsiamut oqarpoq.

Tamanna USA-p præsidentiata Donald Trumip annertusiartortumik soqutiginninneranik, uteriiseriartortumik Kalaallit Nunaannik nakkutilliilernissamik kissaateqarnermik oqariartortarnerata, Danmarkillu Kalaallillu Nunaata akornani avissaartuutsitsiniarnerata kinguneranik pivoq.

Assit takutikkuminartut

Marsip naanerani vicepræsidentip nulia Usha Vance Avannaata Qimussersuaqarneranut atatillugu Nuummut Sisimiunullu tikeraartussaagaluarpoq. Tikeraarnerulli ilaa tamanna taamaatiinnarneqarpoq, taarsiullugulu vicepræsidentikkut Pituffik Space Base tikeraarpaat.

Pilersaarummik allannguineq kalaallit annertoorujussuarmik akerliunerisa kinguneraat, taamanikkummi qinersisoqarnerata kingorna Naalakkersuisut nutaat suli pilersinneqarsimanngillat.

Kunngillu tikeraarnera ataatsimik pingaarnertut siunertaqarpoq – Amerikamiut angusinnaanngisaannik angusaqarneq, Ulrik Pram Gad isumaqarpoq.

- Asiit J.D. Vancep angalaqataasalu pilersissimasinnaanngisaat takutikkusunneqarput. Kalaallit politikeriisa Danmarkimit sinniisumik nuannarinninnerannik assinik takutitserusuttoqarpoq. Tassanilu kunngilu Frederik imaannaanngitsumik inissisimavoq.

Kunngikkormiummi, immaqalu ingammik kunngi Frederik kalaallit inuttaasut akornanni nuannarineqarput. Siorna aasaanerani pisut kingumut qiviaannarneqarsinnaapput, taamanikkummi kunngikkut umiarsuaata nunatsinni illoqarfinnut arlalinnut tikeraarnerani inuppassuit kunngikkormiut marluliaataallu prins Vincent prinsesse Josephinelu takorusullugit ussapput.

- Taamaalillunilumi uummammik pisumik tikilluaqqusineq assillu pitsaasut takutinnissaannut periarfissaqarluarpoq. Usha Vancemullumi sanilliulluni kunngerput qimussersinnaavoq.

- Taamaammallu assinik kusanartunik nunarsuarmi tamarmi siaruarterisoqarnissaa neriuutigineqarpoq, taamaaliornermilu Trumpip naalakkersuisuisa kalaallit Amerikamioorusunnerunerannik Danmarkimullu atassuteqarusunngilluinnarnerannik oqaluttuaat suli upperineqarpat, tamatuma eqqunngitsuunera takutilluarneqarumaarpoq.

Danmarkip Kalaallit Nunaat tapersersoraa

Naalakkersuisut nutaat ilisaritinneqarnerannit sapaatilluunniit akunnera qaangiutinngitsoq, Inatsisartut inissitsiterlutillu Naalakkersuisunik nutaanik akuersinissamik periarfissaqarnissaat sioqqullugu, Mette Frederiksen Kalaallit Nunaannut tikeraarpoq. Tassanilu Jens-Frederik Nielsen (D) Múte B. Egedelu (IA), taamanikkut Naalakkersuisut siulittaasussaat Naalakkersuisullu tunuartussat siulittaasuat naapippai.

Tikeraarnermi arlaleriarluni Kalaallit Nunaat kalaallit pigigaat arlaleriarluni erseqqissarpaa, Danmarkillu Kalaallit Nunaannik tapersersuinera erseqqissumik takutillugu.

Maannalu naalagaaffiup qullersaa Ataqqinartorsuaq Kunngi Frederik qulingat, Naalagaaffeqatigiit avannamut teqeqquanni mittussanngorpoq. Taamaalillunilu Mette Frederiksenip oqariartuutaa erseqqissisissavaa, tamannalu tikeraarnerup siunertaat aapparaa.

AAMMA ATUARUK

Aaqqissuisuuneq: Innuttaasut qanillattorniarnermut atorneqarsinnaanerat aarlerinaateqarpoq

- Immikkoortoq 2 tassaavoq Danmarkip Kalaallit Nunaannik tapersersuinerata Kalaallit Nunaannut erseqqissarnissaa, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Trumpip isumaanik illuatungiliineq

J.D. Vancep Pituffik Space Basemut tikeraarnermini oqalugiarluni Danmarki taakkulu Kalaallit Nunaanni aningaasaliisarnerat avoqqaaraa.

Danmarki Kalaallit Nunaannut kalaallinullu, ilaatigut nunap illersorneqarnissaanut tunngatillugu naammattunik iliuuseqanngitsoq oqarpoq.

Kunngi Frederik tikeraarnerminni qallunaat illersornissamut ministeriat Troels Lund Poulsen (venstre) peqatigalugu Station Nordimukassapput. 

Kunngillu tikeraarnini naggaserlugu sisamanngornermi maajip aallaqqaataani Kalaallit Nunaannik illersuisut ilaat, qimussimik nakkutilliisut Sirius angalaqatigissavai. Tamannalu aamma oqariartornerussasoq, Ulrik Pram Gad isumaqarpoq.

- Tamanna arlaatigut Danmarkip illersornissamut tunngatillugu iliuuseqannginneranik oqaluttuamut illuatungiliisuussaaq.

Kunngilli assilineqarnermini qungujulanissaa suliassat pingaarnersaraat.

- Tunngaviatigut Kunngi takussutissaannaavoq. Taassumalu sunniutaa anneq tassaavoq, taassuma qallunaanit allanit kalaallinik nuannaartunik avatangiiseqarluni assiliuminarnerunera, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Tallimanngormat kunngikkormiut tikeraarnissamut pilersaarut tamanut saqqummiuppaat.