Inatsisartuni partiit ammaanersiornermi oqalugiaammut: Oqalugiaat kusanartumik saqqummiunneqartoq - imarisamigulli amigaatilik

Atassutip siulittaasuata, Aqqalu Clasen Jerimiassenip, ammaanersiornermi oqalugiaatip aallartinnera "start awesome"-mik taavaa, kalaallisut; aallarniutaasoq kusanartoq. Tassani Naalakkersuisut siulittaasuat oqalugiarnermini taallanik atuilluni assersuutinillu atuilluni oqalugiarami:

- Aallartissutaa tusarnerpoq,  taamaattorli oqalugiaataa qimerloorluaraanni, nutaarsiassaaleqinarpoq, tassammi pissutsit qanoq innerannik oqaluttuarnerugami.
Oqallorissuunini atorluarlugu oqalugiaatimi imarisai nutaarsiassatut saqqummiuppai, taamaammat nutaanik siunissamullu isigisunik pissarsiaqangaarsimallunga oqaatigisinnaanngilara, kisianni neriuutigaara ukiakkut ataatsimiinnermi oqaasii (Mútep, aaqq.) sulinerup ingerlanerani atorsinnaassagigut.

Taamaattumik uannut ullorialiissaguma tallimaasuniit pingajuat qiteqqullugu tunerusuppara.

Oqalugiaammi sammineqarsinnaasut tigussaasut suut amigaatigigakkit taamatut naliliivit?

- Imarisaa annerpaatigut killiffimmik oqaluttuarneruvoq, kisianni anguniagassatut takorluukkaminik oqariartuuteqaarnera amigaateqarpoq. Oqalugiaataani annertuumik inuiaqatigiinnut tunngasunik oqaluttuarpoq; inuit ikiorserneqartariaqartut eqqartorpai, isertitassarsiornissamullu pilersaarutit annikitsuinnaat tikillugit. Inuussutissarsiornerup qaffassarneqarnissaa qanoq isikkoqassanersoq pillugit oqaaseqarnerusinnaagaluarpoq, tassanilu inuussutissarsiorneq ataatsimut isigalugu politikkikkut iliuusissanik amigaateqarpunga, Atassutip siulittaasua, Aqqalu Clasen Jerimiassen naggasiivoq.

Jens-Frederik Nielsen (D): Anguneqarsimasut kingunerisaasa ersersinnissaat pingaartinneqarli

Demokraatit siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen, isumaqarpoq ataatsimut nalilissagaanni oqalugiaat pitsaasuusoq, naak naammassisimasat arlallit naalakkersuisut siulittaasuata saqqummiussai Demokraatit peqataaffigisimanngikkaluaraat, taamaattumillu oqalugiaatimini tikitai annertunerpaatigut ilimagineqareersut, kisianni:

- Mútep ersarissarpaa naalakkersuisooqatigiit atuuffimminni naammassisimasaat suunersut, taamaattorli amigaatigaara angusat tamakku kingunerisaannik pitsaanngitsunik nassueruteqarsinnaaneq. Tassami pissutsit piviusut tassaammata angusat ilaasa tunuanni aamma kingunerluttoqarsimammat, taakkulu taaneqanngillat. Assersuutigalugu oqaatigaa, sulisinnaasut tamarmik sulisariaqartut, kisianni inatsisiliorsimapput pisortanit ikiorserneqarnissamut tunngatillugu, matumani oqaatigineqartup muminganik.

Aperineqarami pitsaasunik taasaqarsinnaanersoq, Demokraatit siulittaasuata akissutigaa:

- Uagut Demokraatit isumalluartuaannarpugut, oqallinnermi siammasissumik suleqatigiittoqarnissaanik eqqartuisoqartillugu. Sapinngisarput naapertorlugu suleqataarusuttarpugut siammasissumik suleqatigiinneq pineqaraangat. Soorunami aamma peqataasarpugut, suliniutit imarisaat apeqqutaatillugit. Taamaattumik pissutissaqarpugut isumalluarnissatsinnut, maannalu qinigaaffik manna naammassiartuaarparput, isumaqarpugullu qinigaaffiit akimorlugit suliassat arlallit suleqatigiissutigisariaqarigut, qilanaarpugullu tamanna pillugu tigussaanerusunik periarfissanik ammaassisoqarnissaanut, tassami matumani qitiuvoq inuiaqatigiinnik sullissilluarnissarput kivitseqatigiinnissarpullu.

Demokraatit siulittaasuata, Jens-Frederik Nielsenip ammaanersiornermi oqalugiaat marluk pingasullu akornanni ullorialerpaa.

Doris Jakobsen Jensen (S): Inatsisit kisimik naammanngillat

Siumup politikkikkut oqaaseqartartua isumaqarpoq, Bourup Egedep oqalugiaataa imaqarluartoq innuttaasullu qitiutillugit oqalugiarnerusoq. Taassuma immikkut maluginiarsimanerarpaa ineqarnermut aaqqissuusseqqinnerup ingerlanneqarnissaa, tamattalu ineriartornermut akisussaaffimmik tigusisariaqartugut. Taassuma aamma nuannaarutiginerarpaa Naalakkersuisut siulittaasuata erseqqissaatigimmagu, taamaattussaannartut isiginnittarneq aammalu qinikkat pisortallu iliuusissaannik utaqqiinnartarneq qaangerneqartariaqartoq:

- Maannamit pissusilersortariaqartugut naalagaaffittut, oqariartuutaavoq kimittooq, assersuutigalugu nunatta nunanut allanut attaveqarnera qanoq ittuussanersoq pineqarpat. Matumanimi assersuutitut tigussaasutut taaneqarsinnaavoq, Nordisk Rådimi suleqatigiinnerup imaluunniit suleqatigiinnginnerup kingunerisai, sooq suleqatigiinnermi peqataassaagut tikilluaqqusaanngikkutta, Doris Jakobsen Jensen (S) oqarpoq nangillunilu:

- Ammaanermi oqalugiarnera aallaavigalugu isumalluarnissatsinnut arlalitsigut pissutissaqarluarpugut, pingaartumik aalisarnerup saniatigut isertitassat allat pisariaqartinneqarnerat eqqarsaatigalugu. Aatsitassarsiornissamik pilersaarutit amerlanerusut aallartittariaqartut, tamatumalu saniatigut EU-mik suleqateqarnerup nunanillu allanik suleqateqarnerup iluani suliassat pingaarutillit pillugit iliuuseqartoqarnissaa sukumiinerusumik tusagaqarfigissallugu qilanaarivara.

Taamaattorli Doris Jakobsen Jensen oqariartuutinik tigussaasunik arlalinnik aamma amigaateqarnerarpoq:

- Assersuutigalugu takornariaqarnermut inatsisissaq takkukkaluttuarpoq, kisianni inatsisiliorneq kisimi immini naammanngilaq. Periarfissat nutaat ammarneqaleraluttuarput mittarfiit piareerpata, kisianni tikittussarpassuarnik tigusisinnaasut ukkatarineqarnerat naammanngilaq. Tikerartalertussarpassuarnut inissaqartitsinissamut periarfissat amerlanerusariaqarput, tamanna assersuutigiinnarlugu oqaatigineqarsinnaavoq, tassani pisariaqarpoq unnuiffissanik allatigullu tikeraanut sullissisussanik inerisaarusuttut periarfissaat annertusarneqartariaqarput, taamaaliornikkut inuiaqatigiit aningaasaqarnerat annertuumik iluaqutissinneqarsinnaammat.

Doris Jakobsen Jensenip ammaanermi oqalugiaat sisamanik ullorialerpaa.

Mariane Paviasen Jensen (IA): Oqalugiaat pitsaasoq piviusorsiortorlu samminerusoq

Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuat, Mariane Paviassen Jensen erseqqissaavoq, partiip gruppiani ammaanersiornermi oqalugiaat suli  oqallisigineqanngitsoq. Pingaartumik maluginiarpaa Bourup Egedep oqaatigaa, tamatta ataasiakkaarluta inuiaqatigiinnut sunniuteqarnissarput pitsaasumik.

- Nammineq naliliinerma malillugu, politikkikkut suliaqarnerup saqqummiunneqarnera pitsaasumik saqqummiuppaa, naammassineqarsimasut aamma suli ingerlanneqartut, taamaalilluni oqalugiaat tamakkiisoq piviusorsiortorluuvoq. Tassani aamma immikkut maluginiarpara, ataatsimoorussamik akisussaaffimmik kivitsinissatsinnik ujartuisoq, tassami killiffipput imaannaanngilaq, ikiorneqartariaqartunut tunngatillugu annertuumik unammilligassaqarpugut, tamanna pissuteqarpoq avataani pissutsit ulluinnarni inuunitsinnut sunniuteqarmata.

Oqalugiaataani maqaasisaqarpit?

- Aap, amigaateqarpunga, kisianni taakku sapaatip akunnerata tulliani ammaanersiornermi oqalugiaat oqallisigilerutsigu oqaaseqartussaagama saqqummiukkumaarpakka.

Mariane Paviasen Jensen Naalakkersuisut siulittaasuannut, tassa aamma parteeqatiminit siulittaasumut sisamanik ullorialiivoq:

- Qularinngilanga piffissaqarnerulluni oqalugiarsimasuuppat tallimanngortinneqarsinnaagaluartut, taanna oqarpoq.

Inuttaami nammineq qanoq oqaasissaqarpa?

Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede oqalugiaammini erseqqissaavoq qinigaffik naajartuaartoq, taamaakkaluartorlu suliassat annertuut suli naammassiniagassat arlaqartut.

Mútemut apeqqutigaarput suliassat suut qinigaaffiup matuma naammassinnginnerani naammassineqariissasut amigaataanersut:

- Siullermik akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinneq. Assersuutigalugu taaneqareersutut, innuttaasut 23.000-it missaani innuttaasut ukiumut 8.000 koruuninik 15.000 koruuninillu akornanni amerlanerusunik pissarsissalernissaat sulinermut ilanngaat aqqutigalugu. Tamatuma saniatigut ineqarnermut iluarsaasseqqinnissaq aamma takornariaqarnermut inatsit kiisalu utoqqaat pillugit inatsissaq ataatsimoortoq, taakkuupput suliassat naammassiniartariaqarivut.

Sulisoqarnikkut amigaateqarnermut tunngatillugu erseqqissaatigaat avataaniit tikisitsisarnikkut aaqqiissuteqartoqassappat, taava ilanngunneqartariaqartoq akuutsitsinissamik pilersaarut, tamanna pillugu annertunerusumik oqaaseqarsinnaavit?

- Innuttaasut ernumassutaat tusarnaartariaqarpavut aamma oqallinnerit ingerlanneqartut tusaaniartariaqarlutigit. Sulisoqarnikkut amigaataasut qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanerat misissortariaqarparput. Sulisoqarnikkut amigaateqarneq ernumanartumiippoq, aamma inissisimavugut utoqqaat meeqqallu paarinissaaruttarlutik. Tamatuma takutippaa qanoq ilungersunartigisumik inissisimasoqartoq aamma sulisoqarnikkut amigaateqarnermut aaqqiissutissat sukkasuumik nassaarineqartariaqarput.

Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut siulittaasuat isumaqarpoq nunani allamiut pillugit oqartussaaffik angerlaanneqassasoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaat nammineq nunasigallarniartunut akuersissuteqartarnermik aqutsisinnaalissammat.

Naalakkersuisut siulittaasuat, taamatut inissisimanini aallaagvigalugu, ukiakkut ataatsimiinnermi naammassineqartussatut sisamanik immikkut taasaqarpoq.

• Akileraartarnermut aaqqissuusseqqinneq
• Takornariaqarnermut inatsisissatut siunnersuut
• Utoqqarnut inatsisissatut siunnersuut ataatsimoortoq
• Ineqarnermut aaqqissuusseqqinneq

Suliffeqarnermut tunngatillugu ammalu inuussutissarsiutinik ineriartortitsinissamut tunngatillugu suliassat pingaaruteqartut ilagilluinnaraat Naalakkersuisut siulittaasuat aamma erseqqissaavoq.

- Pilersaarutaavoq sulisut aningaasaqarnikkut pitsaanerusumik atugassaqartitaanissaat (suliffeqarnermi ilanngaat, aaqq.), taamatuttaaq aamma pingaaruteqarpoq, inuussutissarsiuteqarnermut tunngatillugu ineriartortitsinerup pitsaasuunissaa, taamaalilluni suliffissaqartitsinerup qulakkeersimaneqarnissaa, tamannalu qulakkeerinneqataaffigerusupparput.

Partii Naleraq allatulli partiitut periarfissinneqarpoq ammaanermi oqalugiaat pillugu oqaaseqarnissaminik.