Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissuutaa 2011-mi tunniunneqarneranit Inatsisartullu mittarfiliortiternissat 2018-imi akuersissutigineranit pisut amerlasimapput.
Coronap nunarsuarmi tamarmi tuniluunnera Ukrainemilu sorsunneq Kalaallit Nunaannut pingaartumik Kangerlussuarmut sunniuteqarsimasut marluinnaat ilagaat.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissuutaa 2011-mi tunniunneqarneranit Inatsisartullu mittarfiliortiternissat 2018-imi akuersissutigineranit pisut amerlasimapput.
Coronap nunarsuarmi tamarmi tuniluunnera Ukrainemilu sorsunneq Kalaallit Nunaannut pingaartumik Kangerlussuarmut sunniuteqarsimasut marluinnaat ilagaat.
– 2011-mi 2018-imilu takorloorsinnaanngisatsinnik Nunarsuaq allanngornikooqaaq. Mittarfiliortiternerit Nuummi Ilulissanilu mittarfiit ammarnerisa kingorna takornariarpassuaqalernissaanik ilimagineqarnikuupput, takornarialli tikereerput, ineqarnermut attaveqaasersuutinullu naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen Sermitsiamut oqarpoq.
Taamaalilluni mittarfissualiornissamut milliardilikkaanik aningaasaliinerup nalaani takorluukkat allanngornikuuput. Kangerlussuup mittarfiata Atlantikoq qulaallugu atorunnaarnissaa inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluaqutaasussatut takorloorneqaqqaarnikuugaluartoq, Kalaallit Nunaat takornariarfissatut maanna soqutigineqarluarmat taavalu Kangerlussuup illersornissamut tunngatillugu atorneqarnissaa siunertarineqalermat Nuummi Ilulissanilu mittarfissuaqaleraluartoq ingerlaannarsinnaanera akilersinnaavoq.
NERIORSUUTINIK UNIOQQUTITSINEQ
Mittarfiliortiternerit, Inatsisartut 2018-imi ukiakkut ataatsimiinneranni akuersissutigisaat, Kangerlussuup Atlantikoq qulaallugu timmisartuussisarfittut atorunnaarnissaanik naatsorsuutigineqarpoq.
– Attaveqaatit pillugit 2018-imi aalajangiineq allanngortinneqanngilaq, Kangerlussuarmili soqutiginnittut allaneersut atorluartariaqarpavut. Danmark USA-lu soqutiginnipput, takornariaqarpoq ilisimatusartoqarpoq minnerunngitsumillu Sisimiuni nunaqarfinnilu nunaqavissut susassaqartut. Kangerlussuaq kajungerineqarpoq, novembarillu 28-ani Nuummi mittarfissuaq ammarpat sumiiffiup alutornassusini annaassanngilaa. Inuussutissarsiorneq ineriartorsinnaatitaassaaq, Kalaallit Nunaannut timmisartuussinissamik niuernikkut soqutiginnittoqarpat taakku tikilluaqquinnarsinnaavakka, ineqarnermut attaveqaasersuutinullu naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen, Siumut, oqarpoq.
– Naalakkersuisut Kangerlussuup Atlantikoq qulaallugu mittarfiit pingajuattut ammatinneqarnissaanik aalajangernertik pissutigalugu neriorsuutiminnik unioqqutitsisimasutut unnerluutigineqarsinnaappat?
– Naalakkersuisut Kangerlussuup siunissaa pillugu oqallinnissamut piareersimapput, kisianni politikeri partiilu nunap immikkoortuini ataasiakkaani ineriartortitsinissamik akerlilersuisoq takorusuppara, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
Taamaattumik Hans Peter Poulsenip Københavnimiit Kangerlussuarmut timmisartuussisarnissat nutaat 2025-mi aallartittussaq tikilluaqquai.
– Mittarfiit pingasut imminnut ipitinnissaat ernummatigaajuk?
– Kalaallit Nunaannut angalarusunneq 2018-imi mittarfiliortiternissamut isumaqatigiissut akuerineqarmat ilimagineqarsimanngitsoq maanna misigineqarpoq. Attaveqaatit piumaneqarnerannut angummanniapiloorneq ullumikkut misigaarput, tamannalu iliuuseqarfigisinnaavarput imaluunniit tusaanngitsuusaarsinnaavarput. Tamatuma saniatigut nunani tamalaani pisut Kangerlussuarmilu takornariartitsisartut periarfissanik nutaanik pilersitsipput, taakkulu tigulluarsinnaavagut imaluunniit isiginngitsuusaarlugit. Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfiit suli sanaartorneqarput, taakkulu piareernissaata tungaanut periarfissat maanna atuuttut aaqqinniarlugit eqaannerusumik iliuuseqartariaqarpugut, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
Takornariarpassuit tikerarusunnerat suli annertusiartorpoq. Greenland Airportsip timmisartortitseqatigiiffiit mittarfinnut nutaanut Atlantikoq qulaallugu angalasartussanut suli kajumissaarniarsarai, timmisartortitseqatigiiffiillu aqqi oqaatiginagit nalunaarutigaat saaffiginnittartut amerliartortut.
Unammillerneq annertusissasoq
Greenland Airports - Mittarfeqarfiit Nuummi mittarfissuaq ammarpat Kangerlussuaq nunap immikkoortuanut mittarfittut ingerlatilissavaat. Taannali Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinissamut suli periarfissaqarpoq.
– Kangerlussuup mittarfissuartut atorneqarnissaanik niuernikkut soqutiginnittut suli piutillugit, suliniutit taamaattut unitsinneqarnissaannik pissutissaqanngitsoq isumaqarpunga, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
Mittarfissuit nutaat, aqqutit nutaat Kangerlussuarlu timmisartortitseqatigiiffinnik nutaanik angalaffigerusunneqarnersoq aningaasanngorlugu qanoq iluanaarutaassanersoq siumugaaq oqaatigineqarsinnaanngilaq. Attaveqaasersuutillu eqqarsaatigalugit inissisimaffik nutaaq nioqquteqarfinnut tamanut tatisivoq. Kalaallit suliffeqarfiinut aamma, taakkumi unammillersinnaanermut nalimmassartussaapput, tamaattoqarneralu angalasartunut iluaqutaassalluni.
– Killilersuinerit aqqutigalugit ineriartorneq upperinngilara, attaveqaasersuutinilu periarfissagut atorluarlugit ineriartorneq upperaara, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
Periarfissat nutaat
Sapaatit akunnerini qaammatillu kingulliit nutaarsiassarpassuaqarpoq. Issittumi tunngaviusumik ilinniarfik Kangerlussuarmi ammarneqarpoq. Qaqortumi sikorsuaqarnera pissutigalugu illoqarfik tikinneqarsinnaanngimmat illoqarfik qaangiinnarneqartarpoq. Illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen aamma Naalakkersuisut Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmik atuiuarnissaanik akiliinissamut piumasaqaatit pillugit ukiuni pingasuni atuuttussamik isumaqatigiissuteqarput.
Nunatta timmisartortitseqatigiiffia Air Greenland aamma takornarialerinermik ingerlatsivik namminersortoq Albatros Arctic Circle Københavnip Kangerlussuullu akornanni 2025-mi aasakkut timmisartuussisalissapput.
Ineqarnermut attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoqarfiup Kangerlussuup mittarfiata sakkutuunit atorneqarnissaa Atlantikorlu qulaallugu mittarfiuinnarnissaanut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut qanoq sunniuteqassanersoq immikkut nalilersorsimanngilaa.
– Tamanna ernumananngila?
– Tunngaviusut allanngorput, siunissami attaveqaatit nalilersornissaannut pitsaanerusumik atorluaasinnaanissamik tunngavissaqarumalluta maannakkut paasissutissanik ineriartortitsivugut. Tamanna kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut Air Greenlandimut, Norlandairimut, Greenland Airports - Mittarfeqarfinnut, Royal Arctic Linemut, Arctic Umiaq Linemut aamma Disko Linemut ullumikkut isumaqatigiissutigineqartunut sunniuteqassaaq. Siunissami kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut Inatsisartunut saqqummiussinissamut paasissutissat tunngaviusut ullumikkut annikippallaarput, kisianni sapinngisamik amerlanerpaanik pitsaanerpaamillu attaveqaateqartariaqarpugut, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
2024-mut aningaasanut inatsimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut taakkununnga 250 millionit koruunit immikkoortinneqarput. 2025-mi aningaasat taakku amerleriarput, tassami Greenland Airports - Mittarfeqarfinnut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut Nuup Kangerlussuullu akornanni timmisartuussinerup allanngortinneqarnerata kinguneranik 11 1⁄2 millionit koruuninit 102 1⁄2 millionit koruuninut amerlipput.
Eqqaaneqareersutut Air Greenland aamma Albatros Arctic Circle Københavnimiit Kangerlussuarmut 2025-mi timmisartuussisalissapput.
Illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip Kangerlussuup sakkutuujunngit- sunut atorneqarneranut aningaasartuutit Illersornissaqarfimmit akilerneqassanngitsut oqarpoq. Kangerlussuaq mittarfissuartut atorneqaannassappat Greenland Airports - Mittarfeqarfinnut kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut kinguneqassanngitsoq Hans Peter Poulsenip oqaatigaa.
– Naalakkersuisut Kangerlussuarmi mittarfik nunap immikkoortuartut atornissaa pillugu Greenland Airports - Mittarfeqarfinnik isumaqatigiissuteqarput, Greenland Airports - Mittarfeqarfiillu Kangerlussuarmut Atlantikoq qulaallugu timmisartuussisarnissamik isumaqatigiissutai timmisartuussineq uagut susassarinngilagut.
