Adam Kjeldsenip perorfini Kalaallit Nunaat nunarsuup sinneranut takutikkusuppaa

Kangerlummi isseqisumi aquuteralappalaaq tusarsaavoq.

Angallat kangerlunnik portoqisunik avatangerneqarluni allaaqqissumi ingerlaarpoq. Adam Kjeldsen angallatip nunamukaartup siuani nikorfalluni nunap qanoq isikkoqarnera misissuataarpaa. Aput sumiittoq pitsaanerunersoq nalunngilaa. Anori suminngaanneernersoq. Sumi aamma mianersortoqassanersoq.

Ullormut angallatassani nipaassuarmukaatiliivippai, pinngortitamut sisoraatit aputikkut ingerlaarpaluisa kisimik tusaaneqarsinnaaffianut. Adamimulli angallassineq angalaarnerinnaanngilaq. Kalaallit Nunaat imminut tunngaviliisoq takutikkusuppaa. Adam Kjeldsenimut suliffiuinnanngilaq. Angerlarsimaffiuvoq.

Misigasassarsiorumatuup sorlaqarfia

Adam Kjeldsen Aasianni angajoqqaani qatanngutinilu marluk najorlugit peroriartorpoq – meeraanera silamiinnermik, timimik atuinermik pinngortitamiinnermillu imaqarpoq. Silamiinneq initunerpaavoq, ilaqutariimmi angallateqarput imaanilu angalaarneq ulluinnarsiutaalluni. Pisuttalinngitsoq suli sisorartarnera aallartippoq, ukiuuneranilu aputeqarluartarnera angalaartarnertulli taamaattussaannartut ulluinnarsiutaalluni.

- Sisuupiloorluni sangusaartarneq soqutiginerpaavara. Sukkasuumik ingerlaartarneq ataatsimoorfiuneralu tiguartiffigigunarpakka, Adam qungujulluni oqaluttuarpoq.

Adam illoqarfiup sisoraartartuinut ingerlaannaq ilanngunneqarpoq. Aasiannili sisoraatartunut majuartaateqanngilaq. Sisussangaanni majuaqqaartoqartariaqarpoq. Adam qummukajaakkoortarnini imminut piumaffiginissamik sukkassutsillu aalajangersimasup attanniarnissaanut ilinniutigai – qummukajaakkoortarlunilu ujakkaarnerup nuannarillualernissaanut aqqutissiuisuulluni. Qummukajaakkoortarnerit ammut sisoraarnertullu pingaaruteqartigalutik.

Aasianni weekendit timersornermut unammiuaarnermullu atorneqartarput, pikkorilligaluttuinnartillugulu sisorartarnera nunarsuup sinneranut angalasarnissaanut ammaakkiartuaarneqarluni.

– Ingerlalluartarnera Qeqertarsuup Tunuani pissartanngorniuunnernut peqataasarneq Kalaallit Nunaat tamakkerlugu pissartanngorniuunnermut unammeqataasalerninnik inerneqarpoq. Taamaalillunga sisoraariarlunga Kalaallit Nunaat angalaffigisalerpara. Angusaq angeqaaq, oqarpoq.

Apullu kisimi ilusilersuisuunngilaq. Imaq aamma ilusilersuisuuvoq. Ilaqutaani imaatigut angalakulasarput – amerlanerniillu sivisunerusumik angalasarlutik. Angajoqqaavisa misigisassarsiorumatunerat qitornaasa kingornuppaat, Adamillu nunarsuup sinneranut angalarusussuseqarneq meeraallunilu ilikkarpaa.

– 14-inik ukioqarlunga sivisuumik angalavugut, ukiorlu ilivitsoq atorlugu Caribiap kujasinnerpaartaanukariarluta uteqqippugut, Adamip meeraanermini angalarujussuartarnikuunertik nuannarerpalullugu oqaluttuaraa.

Angallammi 9. klassitut atuarnini ingerlappaa. Angallatip initaarannguani qatanngutinilu ulluinnarni angerlarsimaffigisaminni – tusarnaaruterujussua nasaataa aamma tassaniippoq. Angallat 36 fodsiinnaasoq inissalerujussuunngikkaluartoq suli inuusuttuaraanera inissaqarpoq. Tusarnaarutini siniffimi eqqaaniitillugu Pearl Jam Nirvanalu tusarnaarusaaleraangagit angallammi nipilersualaarpalunneq tusarsaasarpoq. Nunamullu qanillitillutik attavinikkaangamik nunarsuaq alla radiokkut tusarnaaneqarsinnaalersarpoq.

– Floridamut tikikkiartornitsinni radiomi kanalikkut appisimaaneqartut Nunatsinni suli tusarnaarneqarsinnaalinngitsut nassaaraakka. Ima oqartoqarpallattarpoq: “You’re listening to 103.1 – The Buzz.” Nuannarersuaarpara. Kassette ikkuteriarlugu immiuppara. Kassette taakku ilaat suli pigaakka, Adam oqariarluni illarpoq.

Misigisassarsiorumatuujunera taamaalilluni ilusilerneqarpoq. Asimi imaanilu inuuneqarnera. Aasianni qaqqami sisoraarnermi, imaani mallit akornanni angalanermi angallatillu mikisunnguup iluani nipilersuutinik tusarnaarusaartarneraniit.

Inuusuttuulluni sakkutuunngorniartoq

Adamip meeqqat atuarfiat naammassigamiuk imaatigut angalarusunnera suli piuvoq. Danmarkimi angallammi atuarfiusumi aallartikkusukkaluarpoq, ukiukippallaarlunili. Taamaammat Argentinamukarpoq angallamilu inissaqalernissami tungaanut ukiup affaa tassaniilluni.

– Nunarsuaq imaatigut suli angalaffigerusuppara, Adam oqaluttuarpoq.

Angallammiinnini ingerlaannaq sungiuppaa. Angallammi ullut tamaasa suliassaqartuaannarpoq. Suut tamarmik nikerarput, isumagisassat ataatsimoornerlu – tassunga tulluartut.

– Inimi ataatsimi inuit 40-lluta siniffinni nivinngartakkani sinittarpugut. Ilinniarfiulluarpoq, oqarpoq eqqaasanilu qungujussutigalugu.

Kingorna sivikitsumik Kalaallit Nunaannut uteqqippoq. Sakkutuunngorusuppoq. Skivemut sakkutuunngorniarluni aallartippoq.

– Ilaquttatsinni angutitavut tamarmik sakkutuunngorniarnikuupput, taamaammat taamaattussaannartut misinnarluni. Uannullu aamma tulluartorujussuulluni. Timima atornissaa iluarisaqigakku, tunniussaqarusuttuullungalu suleqataarusuttuugama, oqarpoq.

Ukiuni arfineq-marlunni Danmarkimiippoq. Sakkutuunngorniareerami angallasiortutut ilinnialerpoq, imaanilu inuussutissarsiuteqartussanngortussatut ingerlaveqarluni. Ornikkusutaali alla qamani alliartorpoq. Issittoq, silaannarissoq ilisarnartorlu. Aput. Qaqqarsuit. Sisoraatit.

– Sverigemi weekendini suliffigisarsinnaasannik nassaarpunga, tassanilu sisorarnermik ilitsersuisunngorlunga. Siumut utimullu utikanneq sakkortuvoq, sisorartarnissarali pisariaqartikkakku, oqarpoq.

Nipaa qularpalunngilaq. Sunngiffimmi sammisassaannaanngilaq. Pisariaqartitaavoq. Ukiuni taakkunani Danmarkimiitilluni Anja naapippaa, kingornalu nuliartaaralugu. Ilaqutariit kingorna Nuummut nuupput, Nukalu inunngorluni. Aappariinnerat killeqarpoq, ernitillu pillugit ikioqatigiillutik. Adamillu soqutigilluinnagaa kinguaariinni tullerni aamma aallartippoq.

– Iliup sisorarneq soqutigisorujussuuaa, Nukalli nipilersortarnera kingornuppaa, qungujulluni oqarpoq.

Adam Kalaallit Nunaannut angerlarpoq, sulili angerlarserfini tamakkiisumik pinagu. Qaqqat aputeqalermata tamanna aatsaat pivoq.

Inissaminiittoq

Angerlareernermi kingorna ukiuunerani siullermi Adami sisoraaginnavippoq. Aallulluarpaa.

– Sukkasuumik sangujoraarlunilu sisoraatinik pisivunga, kammagalu Arne ilagalugu nunamukartarlutalu sisoraarfimmukartarpugut. Suut tamaasa misilittarusukkakkit, Adam illarpoq.

Majuartaammiit nunaannarmut, illiniliornikumiit apummut attorneqanngitsumut. Sisoraariaaseq ataasiinnaq aallutinngilaa – sisoraarfiusinnaasut tamaasa sisoraarfigai. Arriitsumillu inissikkiartuaartoqarpoq: Eqqortumik misigineq.

– Sisoraartillunga isumakuluuteqarsinnaasanngilanga. Pinngortitaq, avatangiisit, sukkassuseq aqqutigalugu eqqumaffigisarpakka. Kiffaanngissuseqarnermik misigineq. Nuannersuaarpoq, Adam ilumoorpaluttumik nipeqarluni oqarpoq.

Misigissuseq taanna toqqissisimaffigaa. Ingerlaartilluni eqqissisimaneq. Sukkasuumik issittumilu ingerlanermi, suut tamarmik puigortuusinerani iluamik eqqarsarsinnaassuseqarneq. Soqutigisani uummateqarfigisorujussuanngorpaa – inuussutissarsiutigilerlugulu. Adamip misigisassiortitsisartut Two Ravens 2o18-imi aallartitseqataaffigaa, suliffeqarfik Kalaallit Nunaata nunataani angeqisumi angallassisarfiusoq.

Maanna kisimiilluni namminersulernikuuvoq. Two Ravens ukiut marlupajaat qaangiuttut qimappaa angallassisartutullu namminersulerluni – nunamiinneq suli suliffigalugu sisoraatit atortoralugit. Adam ukiut ingerlanerini sullitarisartakkaminik ineriartortitsivoq, nunanilu tamalaani suleqatitaartorluni – inuit Kalaallit Nunaanni pinngortitarsuup allanngorneqanngitsup angeqisup misiginissaanik nuannarisallit. Sukkasuumik sangusaarlunilu sisoraartitsinermiik, sisoraarluni takornariarnermut aamma qulimiguulimmiit pissilluni sisoraartitsinermik aallutaqarpoq.

Angalaarneq ilaatigut arriittarpoq, takornariat eqqissillutik qaqqamut qummukarusaartarlugit. Anersaartorneq oqimaalliartorusaartarpoq, nipaalliartorluni qaqigaannilu angorusutaq anguneqartarluni: Aputikkut nutaakkut aqqutigineqarnikuunngitsukkullu ammut sisuneq.

Ullut allat qaqqamut majuunneqarneq pisarpoq. Adam tikeraallu qulimiguulimmut ilaallutik Maniitsup eqqaanut qaqqanut, serminut kangerlunnullu angalaartarput. Nunarujussuaq qaqqarasaartoq qimerloorusaartarpaat. Qaqqap qaanut mikkaangamik mikisuararsuartut pisarput – aputikkullu ingerlavigineqarnikuunngitsukkut ammut sisoraarlutik aallartarlutik.

Adam angallassigaangami qaqqakkoorussiinnarneq ajorpoq. Kalaallit Nunaat peroriartorfini ilisaritittarpaa. Isumannaatsumik angallassinissani ammukajaakkullu sisoraartitsinissani kisiisa pineq ajorpai. Nunarujussuaq pillugu paasititserusuttarpoq – inuit, oqaluttuassartaa, ingerlaarnera pinngortitallu ataqqineqarnissaa.

Sisorartitsilluni takornariartitsisarnerup ineriartornerani takornariartitsisartut nunanit allaneersut amerliartuinnarfianni, Adamip pingaartitani attappaa. Kalaallit Nunaanni misigisassat kalaallininngaanniit misigitinneqassasut. Qaqqat, oqaatsit, kulturip pingaartitallu ilisimasaqarfigineqarluarnerisa pingaaruteqassusaa.

– Takornarianik angallassigaangama nunatsinni pisamik misilitassaannik taquaqartuaannarpunga. Ingilluta nereqatigiittarpugut oqaloqatigeerusaajutigaluta. Naleqartorujussuuvoq, Adam oqarpoq.

Misigisassaq piviusoq taamaalilluni pinngortartoq taanna isumaqarpoq. Takornariaq angallassisorlu pinnagit, inuit akornanni naapinneq pillugu. Kalaallit Nunaat takuneqaannarani – misigineqarlunili.

Pinngortitap inuunerullu naapinnerat

Aasakkut qaqqat aputaartillugit Adamip ulluinnai allanngortarput. Sisoraatit inaalinneqartarput, pinngortitamiittarnerali uninneq ajorluni.

Vivi ilaqutaalu takornarialeriffiutiminni suleqatigalugit tammaviutsussamik piniariartitsisarput, soorlu tuttunniartitsillutik umimmanniartitsillutillu. Tassani silap qanoq innera apeqqutaasarpoq, aqqutit ilisimanissaat pinngortitarlu ataqqillugu angalaarnissaq. Nunami tassaneqqissaaq – ukiulli allanngorfiani. Vivi aapparaa – nammineq oqaasiatut inooqatissavia. Adamip sukkassutsip, angalaarnerup misigisassarsiornerullu eqqartorneraniit allaanerusumik nipeqarluni eqqissisimanerorpalulluni taanna oqaluttuaraa.

– Eqqissisimasuunera asannilersoorfigaara. Inutsialaavoq ajunngitsoq, toqqissisimanarivara, Adam oqarpoq.

Nipangersimalaariarluni nangippoq:

– Misigissutsima oqaasinngortinnissai ajornakusoortittuaannarnikuuara, Vivimulli pissusissamisuuginnartutut oqaasinngortissinnaasarlugit, oqarpoq.

Tussunngorpaluppoq eqqarsarpasillunilu. Oqaaseqannginnera oqaatsiniit isumaqarneruvoq: qanoq pingaaruteqartiginera, marluullutillu inuunerat nunamiinnermik, imaaniinnermik ukiullu nikerarnera malillugu ingerlaveqarneranik takutitsisoq.

Adamip inuuneq pillugu eqqartueriaasia aalajangersimasumut tunngavoq: inuit pinngortitallu atassuteqarnerat. Immap qaqqallu akornanni. Qanittuni ammaannartumilu. Immaqalu sumiiffissaminik nassaarfiani – sumiiffik aalajangersimasuunngitsoq, tassungalu ilusiliisumi.

Takornarianik qaqqamut angallassigaangami takornarialerisuuinnanngilaq. Pinngortitami nammineq peroriartorfimmini ilisimasaminik ingerlatitseqqiisarpoq. Avataaneersuniit oqaluttuarineqarani, nunaqavissuniilli nammineq oqaluttuarineqarluni. Adam Kjeldsenimmi inuunermini aqqutigiuagaa taamaappoq: angalaarneq. Anori malillugu, aputikkut kiffaanngissuseqartutullu misiginermi.