Inuit nuannaajummertarnerat takussallugu nuannaraara

- Tassami, nuannaajallassutigisarpakka. Inuit katersuutsillugillu ikiornissaat nunannarilluinnagaraara.

Erla Vinther suliniuterpaalunnik aallartitsisimasutut arlalinnit ilisimaneqarpoq. Assersuutigalugu 1970-imi blok 5-imi gassip anianerata kingorna inuit aqqanillit toqunerannik kinguneqartumik qaartoortoqarneranut eqqaassutissaq. Imaluunniit qinngasaarineq akiorniarlugu peqatigiiffik ”Tamattaasa,” inuiaqatigiinni ilorrisimaarnissamik qinngasaarinermillu akiuinissamik suliaqartoq 2022-milu pilersinneqartoq.

Aammali inuit qanoq iliuusissaarukkaangata ikiuisinnaasarpoq. Inuppassuit siunnersuut ”Erla aperiuk” atorluarnikuuaat – Erla Vintherimi ukiuni kingullerni sisamani-tallimaniinnaq sulianut inunnut ataasiakkaanut tunngasunut, soraarsitsinerniit avinnernut, nakuusernerniit inissaaleqinermut suleqataasimavoq.

- Pigereerpara. Uummatiga naapertorlugu iliuuseqartarpunga. Inuillu ornillunga qujaffigisarmannga sungiuttariaqarnikuuara, Erla, Nuup ilaani Nuussuarmi uinilu Lars Vintherilu angerlarsimaffimminni issiasoq, oqaluttuarpoq.

Aappariit aasaq manna ukiuni 25-nngortorsiorlutik katiffissiorlutillu ukiuni 30-ni najorsimapput. Inuueqatigiipput, Erlali uiminiit ukiunik qulingiluanik akunnernillu pingasunik angajulliuvoq. Lars pizzaliortartuujartorluni Kalaallit Nunaannut tikikkami qaammatit arfiniliinnaat nunatsinniittussaagaluarpoq. Erlali naapikkamiuk nunatsinniinnini sivitsorpaa.

- Katikkumaqqaarmanga naaggaarpara. Kalaaliminertorneq ajornera pissutigalugu. Kalaaliminertortalerporli, qaammatillu arfinillit qaangiummata katikkumaqqippaanga. Mattattorneq ajormat naaggaaqqippara. Mattattortalermalli angerpunga, Erla illarluni oqaluttuarpoq.

Erla nammineerluni Torshavnimi 1960-imi inunngorpoq. Ataataa Egil savalimmiormiuuvoq, 19-iinnarnillu ulloqartoq ataataa anaanalu kalaaleq Regine Færingehavn/Nordáfar-imut tikipput, tassani ataataa paarsisutut sulivoq. Atualernissami tungaanut tassani najugaqarpoq, ilaqutariillu Nuummut nuupput. Tassani arfineq-pingasunik ukioqarpoq.

- Meerarpassuit takugakkit atualerusunngikkaluarpunga, Erla, Færingehavnimi inuit ikinnerusut akornaniinnissaminik qaatuussaqartoq eqqaamasalikkersaarpoq.

- Ukiukkut ilaqutariiginnaasarpugut, taavalu Egon, Johanne ernerallu Jens, oqarpoq.

Nuummili atualerpoq, sungiussivorlu. Atuaqatiminiilli ukiumik ataatsimik angajulliuvoq, tamannalu ukiuni atuarfigisaani Erlamut sunniuteqarpoq.

- Sungiussivunga, piffissalli ilarpassuini oqimaaqatigiinngitsoqarpoq. Assersuutigalugu niviarsiaqqaniit allaniit siulliullunga inuusuttunngulernermut ikaarsaarpunga, Erla nassuiaavoq.

13-inik ukioqarluni suliffittaaqqaarsimanini aamma oqaluttuaraa. Nordáfarimi raajalerisutut sulilerpoq.

- Angajoqqaama inuttut kinaassuseqalernissannik ilusilersueqatigaannga. Nammineq aningaasarsiortussaavunga. Taamaammat knallertitaarnissannut katersiniarlunga raajalerisarpunga, Erla, ulloq ataasiinnannguarluunniit suliffissaaleqisimanani sulisartutut ukiuni 50-inngortorsiorsimasoq, oqarpoq.

Borgmesterimi ilinniartuusoq

Inuusuttuullunittaaq Flemmingip centermarkediani sulisarpoq. 16-inillu ukioqarluni meeqqat atuarfiat qimanniarlugu aalajangiusimavoq. Modistinngornissi sinnattorivaa, tassa nasaliortartoq, tassami Dronning Ingrid nasaliuuttarusukkamiuk.

Angajoqqaavisali tamanna isumaqatigivallaanngilaat, paneqqaatimik atuarunnaarnissaa.

- Angajoqqaama itigarterujussuarpaannga. Tamanna aliasuutigaara. Imminut assortorpunga, atuarfimmiiginnarnissaralu orniginagu misigaanga, Erla oqaluttuarpoq.

Taavali angajoqqaavi allatut siunnersuuteqarput: Taamanikkut Nuup Kommuuniusimasumi borgmesterip, Peter Thårup Høeghip, allaffiani allatsitut ilinniartunngorsinnaavoq. Tamannalu akueraa.

- Borgmesterip allaffiani ilinniartunngorama 17-inik ukioqarpunga. Tamanna uannut annertuumik sunniuteqarpoq, Erla ilinniartuuffini politikerini aalajangiisartunilu arlalinni allatsitut sulinermik kinguneqartoq pillugu oqarpoq. Erlap Peter Th. Høegh Jonathan Motzfeldtilu ingerlatsisorisimasamini pitsaanerpaat ilaanniittutut eqqaavai.

- Ingerlatsisuma partii sunaluunniit ilaasortaaffigigaluarpaguluunniit allanngujaatsuunissara ilikkarpara. Tamanna toqqammavigaara, oqarpoq.

Erla Vinther ukiut 30-it missaanni taamatut sulereerluni politikerinut ilaarusulerpoq. Taamaalilluni 2021-mi kommuunimut qinersinermi Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit qineqqusaarpoq, maannalu partiini sinnerlugu Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsemi sinniisuuvoq. Politikerit taamanikkut maannalu atugassarititaasa assigiinnginnerujussuat malugisimavaa.

- Maanna ilungersunangaatsiartoq isumaqarpunga. Taamani ataqqeqatigiillunilu ataqatigiittoqarpoq, aamma isumaqatigiinngikkaluaraanniluunniit. Maannalu qarasaasiatigut inuit naapittarfiini aamma sioorasaarinerit akerleriinnerillu pimmatilliinernik kinguneqartartut atuupput, Erla oqarpoq.

18-iliigami Peter Th. Høeghimiit tunissutisivoq. Tassa inissiarsuarmi inuit ”Trussely”-mit taasagaanni inissiamut marlunnik initalimmut matuersaatit.

- Inersimaleravit pilluarit, oqarpoq. Pisatartaarnissamulli ikiuussinnaanngilaq. Tamanna pillugu angajoqqaakka oqaloqatigisariaqarnikuuakka, Erla oqaluttuarpoq.

Meeqqat atuarfianni atuartutut akunnattumik inissisimasutut, kisitsinermut maskiinamillu allannermut pikkorluttutut imminut oqaluttuaraaq. Kingullerli ilikkangaarnikuuaa: Ullumikkut minutsimut 752-issit sinnerlugit toortarsinnaavai.

Erlap modistinngornissani piffissap ingerlanerani taamaatiinnarpaa. Allaffimmiuuneq soqutiginarlunilu pikkorissarnissamut ilinniaqqinnissamullu periarfissarpassuaqarpoq. Taamatuttaaq inunnik qanittumeersunik ungasissumeersunillu soqutiginartorpassuarnik ataatsimeeqateqarnerpassuarnik kinguneqarpoq.

- Præsidentit naalagaaffinnilu aqutsisut naapittarpakka. Ilai angerlarsimaffinnukarlutik neriartornikuupput. Taamaammat tupinnarlunilu nuannerluinnarpoq, ilisimasarpassuaqalernikuuvungalu. Ilaatigut maqaasisarpara, Erla, ullumikkut utoqqaat innarluutillillu najugaqarfianni Ippiarsummi sullissinermut isumannaallisaanermullu aqutsisuusoq, oqarpoq.

Meeraanera nuannersoq

Erla Vinther nammineq oqarnermisut ilaqutariinnit asannittuneersuuvoq.

- Meeraanera nuanneqaaq, qatanngutigiinni sisamaasuni niviarsiaraannaasunilu angajullersaasoq, oqarpoq.

Nukai pingasut, Ingun, Hildebjørg aamma Annika, tamarmik ullumikkut Danmarkimi najugaqarput. Angutaata Egilip, ikinngutini savalimmiormiut tikeraarlugit Færingehavnimiit tikissimalluni arnaat Regine taamani Godthåbiusimasumi 1957-imi naapippaa. Taakku nuannariilerput, taamaammallu 19-inik 21-nillu ukioqarlutik 1960-imi katipput. Inuusoqimmata angajoqqaavi katinnissaannut akuersissummik qinnuteqarlutik Kunngi Frederik qulingiluaannut allagaqartariaqarsimapput.

Erlap angutaa 1998-imi toqugami Savalimmiuni ilisaavoq, arnaalu taamaalluni toquguni taamatuttaaq Savalimmiuni ilisaarusuppoq.

Meeraanerani angajoqqaavi tamarmik ilaqutarpassuaqarput. Erlap angutaa arnaalu tamarmik qulingiluanik qatannguteqarput.

- Ataqatigeeqaagut. Sapaatit tamaasa aanaami, anaanama anaanaani, nereqatigiittarpugut. Meeraaninni kalaalimineqaqalunilu nipilersortoqartaqaaq. Angaama, Jonathan Berthelsenip, kingorna nipilersoqatigiinnik ”The Eskimos,”-inik pilersitsisup guitarernermik ilinniartippaanga, Erla, guitarersinnaanermik ernuttaminut ingerlatitseqqeerusuttoq, oqaluttuarpoq.

Asanningaartumik aanaqarpoq, Erla oqaluttuarpoq.

- Eqqarsaatigisarpara. Nereqatigiinniarluta ataatsimooraangatta asanninneq misigisartagarput. Nuannaarutigiuaannarnikuuara, ileqqorlu taanna ingerlateqqippara, oqarpoq.

Erla nammineerluni marlunnik paneqarpoq, Laila Ivalu aamma Annika Nuuni, pingasunillu ernutaqarluni, nukappiaraannaat, Minik aamma Nor, tamarmik aqqanilinnik ukiullit kiisalu Bjørn arfineq-pingasunik ukiulik.

Erla marloriarluni katinnikooreeraluartoq pingajussaalu katisimagaluartoq – ilaqutariit ataqatigiiginnarput. Erlap maanna uiata, Larsip, uikua kammaginerpaavaa, ilaqutariillu periarfissaqarnerit tamaasa ataatsimoortarput.

- Ilaqutariissuuvugut. Inuuninni angutitsialannik ueqartarnikuuvunga. Tamanna isumaqaqaaq. Angajoqqaat attaveqatigiissinnaanngikkaangata qitornaasunut ajortassaqisoq isumaqarpunga, Erla, panimi ataataminnut akerliunnissaannut pinaveersaartitsiuartarsimasoq, oqarpoq.

Sakkutuuiarnernik ikiuineq

Erlap uummataa kikkunnulluunniit ilungersortunut kassuttuusoq qularnanngilaq.

Misigeqatiginnittarnera immaqa nammineq misigerusussimanngikkaluakkannit aallaaveqarpoq. Meeraagamimi asaneqangaaraluaqaluni, siullermik arfinilinnik ukioqarluni tullissaanilu 13-inik ukioqarluni, kinguaassiutimigut atornerlunneqarsimavoq.

- Nuunngikkaanni qimaasoqartartoq upperaara. Atornerlunneqarnerma kingunerisaanik nuussananga qimaassanangalu inuuninni kingusissukkut aalajangerpunga. Taamatullu misigisaqareeraanni ingerlariaqqinnissaq sulissutigineqarsinnaasoq nalunngilara. Tamatumunnga uppernarsaataavunga, Erla oqarpoq.

Atornerlugaasimanini oqaluttuariuaannarsimanngilaa. Aatsaammi piffissami qaninnermi ammasumik eqqartortassallugu aalajangersimavoq.

- Allat eqqugaasimasut tusaraangakkit ikiorusuttarpakka. Ingerlariaqqittoqarsinnaasoq allanut paasitikkusukkakku ukiuni kingullerni ammasumik eqqartuisalerpunga, naqissusiivoq.

Erlap ikiortagarpassuisa ilagaat Kalaallit Nunaanni sakkutuuiarnernik ikiorsiivimmi sakkutuuiarnerit. Peqatigiiffik Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu sakkutuuiarnernut qanigisaanullu nammineq kajumissutsimik ikiuisartoq. Erlap illuata Gert Berthelsenip Sakkutuuiarnernut ikiorsiivik ukiut arfineq-marluk matuma siorna pilersimmagu ikiuuttalerpoq. Erlap Sakkutuuiarnerit ikiorsiivianni ikiuutaasarneranut uppernarsaatit arlallit ilaqutariit Vintherikkut angerlarsimaffiisa iigaanni nivingapput.

- Sakkutuuiarnerit suleqatigissallugit ikiussallugillu nuannareqaara, oqaluttuarpoq.

Erlattaaq ukioq manna Kalaallit Nunaanni ukiumoortumik katersuuttoqalerpat sakkutuuiarnernut tikeraartunut nerriviliortuussaaq. Tikeraartuminut kalaaliminerpassuarnik sassaalliisarpoq, ukiullu ilaanni sakkutuuiarnerit ilaasa, ukiorpassuarni ataasinnguamilluunniit oqaaseqarsimanngitsup, oqaatigeriataarsimasaa oqaluttuaraa: Erla, naalagaagaluaruma puisit aallaasassanngikkaluarpasi. Kalaalimerngit suulluunniit nerisarpai, puisilli kusagisami pisarineqartarnerat uggorisimavaa.

- Oqaaseqarmat tamatta killitseqalutalu nuannaaqaagut. Tamatuma kingorna akunnerni marlunni oqaluppoq. Misigisaq nuanneqaaq, Erla oqarpoq.

Neriuuteqalersitsisumik iliuuseqarnissani nuannareqaa.

Sakkutuuiarnernillu sullissineq taamaappoq, naqissusiivoq, sakkutuuiarnerillu ilaat orpippassuarni ineqarsimagaluartoq, oqaluttuaraa. Taanna massakkut inissiamut nuullunilu ullup affaa sulisarpoq.

- Tamarluinnarmik qanoq innerat malugisinnaasarpara. Isigigaangakkillu qaangiillutik inuunerminni ingerlariaqqinnissaat kissaatigisarpara, oqarpoq.

Ikiuiumatuutut inunnit taaneqaraangami upperiuminaatsittarnikuuaa.

- Ima oqartarpunga: Tassa, ileqqoriinnarpara, oqaluttuarpoq.

Erla Vintherilli allanik ikiuisarnini nuannaalissutigisaraluarlugu maanna imminut eqqarsaatigisariaqalerpoq. Uinilu.

- Uiga nersortaqaara. Arlaannillu iliuuseqarfiginissaa eqqaamassavara. Taamaammat naaggaarnissannik ilinniarpunga, Erla oqarpoq.

Ilikkassaneraa piffissap takutikkumaarpaa.