Naalagaaffeqatigiinnermi
ajornartorsiutit equngassutaasullu piusut, oqallinnermik pilersitsisariaqarput
eqqarsaatiginnilersitsissallutillu.
Dansk Ungdoms Fællesråd taama isumaqarpoq, taakku
septembarip naanerani nalunaarusiamik saqqummiussipput, tassani inuusuttut
Naalagaaffeqatigiinnermut nunallu akunnerminni imminnut attaveqaqatigiinnerannik
sammisaqarlutik.
Naalagaaffeqatigiinnermi
ajornartorsiutit equngassutaasullu piusut, oqallinnermik pilersitsisariaqarput
eqqarsaatiginnilersitsissallutillu.
Dansk Ungdoms Fællesråd taama isumaqarpoq, taakku
septembarip naanerani nalunaarusiamik saqqummiussipput, tassani inuusuttut
Naalagaaffeqatigiinnermut nunallu akunnerminni imminnut attaveqaqatigiinnerannik
sammisaqarlutik.
Qallunaat inuusuttut 1014-it, kalaallit 318-it Savalimmiormiullu
inuusuttut 222-t 18-init 28-nut ukiullit apeqqutit immersugassat internetikkut akissuteqarfigaat.
Tamatuma saniatigut inuusuttut Nunatsinneersut, Savalimmiuneersut Danmarkimeersullu
pineqartoq pillugu oqaloqatigineqarput.
Ilisimasaqarneq killeqartoq
Qallunaat
inuusuttut Nunarput Savalimmiullu pillugit ilisimasaqarpianngitsut, aamma
inuusuttut Nunatsinneersut Savalimmiuneersullu ataatsimoorfigisutut misigisimanngikkaat
nalunaarusiami allassimavoq. Tamatuma akerlianik inuusuttut Nunatsinneersut
Savalimmiuneersullu Danmark pillugu ilisimasaqarluarput, taakkuli aamma
akunnerminni ilisimasaqarpallaaratik.
Tamannalu ilungersunartuuvoq, tassami ”Naalagaaffeqatigiit akimorlugit
pitsaasumik suleqatigiissagutta immitsinnut, oqaluttuarisaanitsinnik
kulturitsinnillu ilisimasaqartariaqarpugut”, DUF-imi siulittaasoq Christine
Ravn Lund tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Inuusuttut
namminneq aamma taama isumaqarput. Tassami nunani pingasuni taakkunani
inuusuttut amerlanerit isumaqarput, nunat pingasuusut assigiinngitsut imminnut
ilisarisimanerulerunik ataatsimoornermik misigisimanerulissasut.
Imminut pitsaasumik isigineq
Inuusuttut
imminnut qanoq isiginersut misissuinermi aamma aperineqarput – aamma
tusagassiuutitigut saqqummiunneqartarnertik namminnerlu misigisaat
ilanngullugit.
Tassanilu paasinarsivoq qallunaat inuusuttut Nunarput Savalimmiullu
pillugit namminneq isiginninnerat nalinginnaasumik isiginnittaatsimit –
tusagassiuutitigullu saqqummiunneqarnerannit – pitsaanerujussuusoq. Danmarkimi
Savalimmiunilu inuusuttut 48 procentii Nunarput pillugu namminneq pitsaasumik isiginnittaaseqarput.
Kalaallit inuusuttut akornanni 37 procentit oqaatigaat, nalinginnaasumik
Danmark pillugu pitsaasumik isumaqarlutik. 21 procentit isumaqarput kalaallit
tusagassiorfiisa Danmark pitsaasumik saqqummiuttaraat, 15 procentiinnaalli
namminneq Danmark pillugu pitsaasumik isumaqartut. 44 procentit oqarput
nalinginnaasumik isumartik pitsaasuunanilu ajortuunngitsoq, 20 procentillu pitsaanngitsumik
isumaqarlutik.
Isummiussereertarneq
isiginnittaatsillu nutaartaqanngitsut pillugit Qallunaat Savalimmiormiullu
inuusuttut inuttut kulturikkullu atukkat eqqaasarpaat, oqaluttuarineqarneranni atugarliorneq,
qanigivallaakkanik atoqateqartarneq, imigassamik atornerluineq, aningaasatigut
ajornartorsiutit, suliffissaqarniarnermut ilinniagaqarnissarlu pillugit
periarfissat ikippallaarnerat aamma kalaallit akornanni kulturikkut kingornussat
ulorianartorsiortinneqarnera oqaluttuarineqartarlutik. Kalaallit Savalimmiormiullu
inuusuttut akornanni qallunaat inuusuttut nipituumik oqaluttartutut, naalagaaniartutut,
nikassaasutut ilisimasaqanngitsutullu oqaatigineqartarput.
Aaqqiissutissatut taaneqartut
Naalagaaffeqatigiinni
inuusuttut qanoq iliorlutik imminnut attaveqaqatigiinnerusinnaallutillu aamma paaseqatigiinnerusinnaanerannut,
qujanartumik inuusuttut namminneq arlalinnik siunnersuutissaqarput. Siullertut pineqarpoq
atuarfimmi ilinniartitsineq pitsaanerusoq. Tamatuma saniatigut taaneqarlutik naapeqatigiissinnaanerit
pitsaanerusut, assersuutigalugu peqatigiiffiit aqqutigalugit. Kiisalu
tusagassiuutitigut oqaluttuat pitsaasut amerlanerusut. Nalunaarusiami
allassimaneratut, „nunani pingasuni taakkunani, pingaartumik Kalaallit Nunaanni
Savalimmiunilu, inuiaqatigiit nutaaliaasut pillugit ilisimasat nutaat
siammarterneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq“.
Inuusuttut
nunani pingasuni taakkunaniittut oqaatigaat: „Naalagaaffeqatinut ilisimasaqarfiginninnginnikkut kukkusumik
imaluunniit naleqqutinngitsumik isummertoqariaannaasartoq, isummiussereertarnerillu
ajugaatinneqartartut. Tusagassiuutinit amigartumik saqqummiussisarnerit aamma
inuiaqatigiit isiginnittaasiannut sunniuteqartarput.
Inoqatinut attaveqaqatigiittarfinni ataatsimoorussamik
siammarterivik
Inuusuttut aamma
oqartarput paasissutissiisarneq annertunerusariaqartoq aamma inuusuttut
attaveqaqatigiittarfii, imminnut attaveqaqatigiiffigisinnaasaat imminnullu
ilisimasaqarfiginerulersinnaasaat pisariaqartinneqartut.
Nalunaarusiaq
ilisimasat killeqarnerat pissutigalugu isummiussereertarnerit kingunerisinnaasaannik
paasinninnissamut iluaqutaasinnaassasoq, Dansk Ungdoms Fællesrådimi
neriuutigaat.
Misissuineq
Dansk Ungdoms Fællesrådip Naalagaaffeqatigiinnermut suliniutaata Sjómaq-ip
ilaatut ingerlanneqarpoq, taannalu 2023-mi aningaasanut inatsimmit 12 millionit
koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq, Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallit
Nunaannilu inuusuttut attaveqaqatigiinnerisa nukittorsarnissaannut imminnullu
ilisarisimanerulernissaannut suliniutinut atugassatut. Misissuinerup saniatigut
kattuffik ataatsimoorluni sammisassanik arlalinnik aamma kulturi,
oqaluttuarisaaneq, inuiaqatigiit oqaatsillu pillugit paasissutissiilluni
aaqqissuussanik ingerlatsisarpoq.
