AMMARNERSIORNERMI OQALUGIAAT
Jens-Frederik: Assakaasut ingerlarsulissapput
Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D), tallimanngornermi siullermeerluni oqalugiarpoq. Inuiaqatigiinni ataatsimoornissamut isumalluarnermullu kaammattuivoq, kisianni ilisimaneqartutut nunarput aningaasaqarnikkut unammilligassat angisuut nalaanniippoq, aningaasanullu inatsisissamut tunngatillugu Naalakkersuisut tunuarsimaartoqarnissaanik kaammattuinikuupput.
Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens Frederik Nielsen (D) taamtut atuuffeqalernermi kingorna siullermeerluni ammaanermi oqalugiarpoq
Assiliisoq: Oscar Scott Carl
Inatsisartunut qinersineq marsip 11-ani ukioq manna ingerlanneqareersoq, aammalu siammasissorujussuarmik naalakkersuisooqatigiilertut marsip 28-ani sulllisiminnik atisereersut, ullumikkut, Inatsisartullu nutaap ukiakkut ataatsimiinnera aallartimmat, maanna ukiup affaa sinnilaarlugu qaangiussimalereerpoq.
Piffissaq qinersinerup kingorna maannamut Naalakkersuisooqatigiissimasut suliaannik nalilersuisoqarlunilu naammassisassat naammassiniarneqareerput taamatuttaaq naalakkersuisooqatigiit nutaat siunissaq isigalugu suliassaminnik aallarnisaareerlutik. Maannalu oqarsinnaanngorpugut, ikaarsaariarneq naammassisoq, naalakkersuisooqatigiillu taamaalillutik siunissamut isiginerusumik suliaminnik ingerlatsisinnaalersut.
Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen, tallimanngornermi ammaanersiorluni oqalugiaammik siullerpaamik saqqummiivoq.
Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutit artukkiinngitsut
Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiareernerata kingorna Jens-Frederik Nielsen Sermitsiamit aperaarput, Naalakkersiusut pilersaarutiminnik timitalersuinerat qanoq ingerlanneqassanersoq, aammalu nunatta aningaasaqarnera qanoq patajaallisarneqassanersoq:
Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaammini oqaatigaa ukiuni tulliuttuni sisamani makku sulissutigineqassasut:
- Siullerpaatut ilimagisinnaasarsi tassaavoq aningaasaqarnerput paarilluassagipput.
- Aappaattut ilimagisinnaavarsi suliffeqarnissaq pisartagaqarnerminngaanniit kajumernarnerusunngortissagipput. Amerlanerit tamat iluaqutissaat pillugu taperseeqataasariaqarput.
- Pingajuattut ilimagisinnaavarsi soraarnerussutisiat iliuuseqarfigissagagigut. Utoqqartavut toqqissisimasumik ataqqinnittumillu pissusilersorfigineqartariaqarput, soraarnerussutisiallu eqqarsaatigalugit imminut illersorneqarsinnaasumik paatsuungananngitsumillu aaqqissuussisariaqarpugut. Aaqqissueqqinnissaq taanna kinguartitiinnarsinnaanngilarput, akisussaassuseqartumik iliuuseqarfigisariaqarparput.
- Sisamaattut ilimagisariaqarparsi pisortat aaqqissugaanerata iluani torersaassasugut. Amerlasuut ikiorserneqarumallutik ullumikkut saaffiginnikkaangamik sullinneqartarnerat pilaaqalunilu inorsarnartartoqaqaaq. Pisariillisaassaallutalu naammassiuminartunngorsaassuugut, innuttaasut misigisimaleqqullugit inuiaqatigiinni kiffartuussiviit namminneq pillutik pilersitaasut paarlattuaniunngitsoq..
- Tallimaattut ilimagisinnaavarsi Kalaallit Nunatta avammut nipaa annertusassagipput. Nunaavugut innuttaassuseq eqqarsaatigalugu ikittunnguanik innuttaqartoq, kisianni imikkuullarissumik nipeqarpugut nunarsuarmullu pitsaanerusumik atugaqarfiusussamut tapeeqataanissamut akisussaaffeqarpugut.
- Arfernattut ilimagisinnaavarsi inuussutissarsiortut ajunnginnerusumik atugaqarnissaat pilersitsivigissagipput. Aalisarneq suli nukittuumik inissisimaffeqassaaq ineriartorluarnissaalu pillugu pitsaasunik sinaakkutissaqartinneqassaaq. Takornariaqarneq annertusaavigineqassaaq, najugarisamullu nalitusaanermik pilersitsiviussaaq. Aatsitassat suliffeqarfissallu nutaat pillugit aningaasaliiumasunut kajumissaaralutalu orniginartuussaagut.
- Pingaaruteqarpoq naalakkersuisooqatigiit anguniagassatut siunniussaat malissallugit. Taakkumi aqqutigalugit nunap aningaasaqarneranik nukittorsaanissarput anguniagarivarput. Oqalugiarninni pingaartillugu sammivara inuussutissarsiornikkut siuarsaasariaqartugut ineriartortitsisoqassasorlu, tassungalu atatillugu inuussutissarsiortunut pitsaasunik atugassaqartitsinissaq pilersittariaqartoq. Tamannali ingerlanneqassasoq nunamut innuttaasunullu ataqqinnittumik.
Politikkikkut inuussutissarsiutinik siuarsaanissaq ukiorpassuanngortuni oqaluuserineqartarsimavoq iliuuseqarfigineqartarlunilu, kisianni taakkuinnaavugut, ikittuinnaavugut nunarpullu isorartoorujussuuvoq. Inuussutissarsiutit politikkikkut iliuutsinut malussarissorujussuupput, assersuutigalugu maannakkut akileraartarnermut politikkimik allannguinissamut nalunaarutigineqartunut tunngatillugu inuussutissarsiortut apeqqusersuipput, inuussutissarsiutillu akerliussutsimik takutitsipput, qanoq ilillusi kissaataat piumasaallu naammassiniassavisigit?
- Inuussutissarsiutit tunngavii tunngavigisaallu assigiinngisitaartorujussuupput, naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnissamut pilersaarutitsialaat takuneqarsinnaapput. Suliassat tulliit ilagaat ingerlatseqatigiiffiit akileraartarnerannut tunngatillugu atugassarititaasut pitsaanerulersinnissaat anguniaripput. Kisianni allannguinissamut tunngavissat piareersarluagaasariaqarput, attuumassuteqartut akuutinneqartariaqarput, tamannalu qulakkiissavarput.
Jens-Frederik: Angisuunik eqqarsarsinnaasariaqarpugut
- Kisianni aamma eqqumaffigissavarput nunatta inuussutissarsiutini isertitaqarfiusuni ataasiinnarmik isumalluuteqaratta, tassa aalisarneq. Takornariaqarneq ilanngukkiartuaarpoq taannalu annertusarneqassaaq, taakkuinnassanngillalli inuussutissarsiutit amerlanerusariaqarput, taamaattumik angisuunik eqqarsarsinnaassuseqartariaqarpugut, pitsaasunik atugassarititaasunik pilersitsinikkut pisariaqartumillu attaveqaasersuinikkut, tamannalu qulakkiissavarput.
Aammali Kalaallit Nunaanni avataaniit aningaasaliinissamut soqutiginnittoqarpoq, kisianni taakku aamma tunuarsimaarput, ilaatigut Kalaallit Nunaanni politikkikkut killelersuineq malunniuttarmat, tassanilu politikkikkut taamaalillunilu inatsisiliornikkut nunanit allanit aningaasaliinerit killilersorneqartarlutik, ilaatigut piumasaqaatinik peqartarluni nunami maani najugaqarnissamik, ilumut aningaasaliiumasut kajumissuseqalersinneqassappata, taama ittut piumasaqaatit sakkortuut ingerlaannassappat imaluunniit allannguuteqartoqalerpa?
- Tassaavoq, tamatigut eqqarsaatigisariaqartoq oqimaaqatigiissartariaqartorlu, kisianni soorunami nunatsinni inuussutissarsiortut illersortariaqarpavut, kisianni aamma pisariaqartitsisoqarpoq avataaneersunik aningaasaliisussanik assigiinngitsuni inuussutissarsiutinik.
- Taamaattumik pingaaruteqarpoq politikkikkut eqqortumik killissarititaasunik pilersitsinissarput. Taamaalilluni illuatungaani inuussutissarsiortortavut illersorneqassapput, kisianni aamma avataaneersunik aningaasaliisussanik periarfissiilluta.
- Kissaatigaara, oqimaaqatigiissoqarnissaa, aammalu maannakkut inuussutissarsiutivut, avataaneersunik aningaasaliinissamik pisariaqartitsisut periarfissinneqarnissaat, taamaalillutillu imminnut tapertareqatigissinnaanissaat anguneqarsinnaammat, tamatsinnut iluaqutaasumik.
