Kalaallit atugarliortut millionilikkaanik aningaasaliiffigineqarnissaat qulakkeerneqarpoq

Folketingimi SSA-mik taaneqartartumut (isumaginninnermut, peqqinnissamut suliffeqarnermullu) isumaqatiginninniarnerni 850 millionit koruunit agguaanneqarnissaat sisamanngormat isumaqatigiissutigineqarpoq, Danmarkimi atugarliornerpaanut iluaqutaasussat.

Kalaallit Danmarkimiittut Kalaallit Nunaanniittullu suliniutinut 36 millionit koruunit missaannik aningaasaliissutigineqarnissaat isumaqatigiissutip qulakkeerpaa, tamannalu kalaallit folketingimut ilaasortaatitaasa marluk nuannaarutigaat.

Aki-Matilda Høegh-Dam (S) tusagassiuutinut nalunaarummi ilisimatitsivoq isumaqatigiissut Danmarkimi kalaallit inatsisitigut isumannaatsuunerulernissaannut alloriarnerusoq pingaarutilik:

- Danmarkimi kalaallit tapersersorniarlugit, Kalaallit Nunaannilu meeqqat inuusuttullu pillugit suliniutit nukittorsarniarlugit, isumaqatiginninniarnerit sioqqullugit ingerlanerinilu ministeriaqarfimmi siunnersuuteqartuartarpugut.

- Isumaqatigiissut una inatsisitigut kalaallit illersugaanissatsinnut qulakkeerinneqataasinnaammat nuannaarutigaara, Aki-Matilda Høegh-Dam taama oqaaseqarpoq.

Bisidderinik pilersitsinissamut aaqqissuussaq immikkut nuannaarutigigaa

Kalaallit meerartaanik Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissiinissaq pinngitsoortinniarlugu IA pingaarnerpaatitsisimasoq, Aaja Chemnitz (IA) ilisimatitsivoq:

- Taamaattumik ilaqutariit angerlarsimaffiup avataanut meeraasa inissinneqarnissaannut navianartorsiortut ikiorserneqarnissaannut bisidderinik pilersitsinissamik aningaasaliisoqarmat immikkut nuannaarutigaara, soorluttaaq aningaasanut inatsimmi angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit pinaveersaartinnissaannut aningaasaliisoqarnerunissaa qinnutigisimagipput, angerlarsimaffiullu avataanut inissiisarnerit amerlasuut pillugit isumaginninnermut ministeri isumasioqatiginiarlugu qaaqqusimagipput, Aaja Chemnitz oqarpoq nangillunilu:

- Aaqqissuussinerni kalaallit oqaasiinik kulturianillu mianerinngiffiusinnaasuni meeqqat angajoqqaallu pillugit suliat nukittorsarnissaannut bisidderinik pilersitsinissamik aaqqissuussaq iluaqutaassaaq. Taamaattumik bisidderit pikkorissut, ilisimasaqarluartut piviusorsiortullu pingaaruteqarput, taamaalillutik kalaallit pillugit suliat ullumikkumut naleqqiullugit nukittunerusumik angusaqarfiusalerniassammata.

Bisidderinik aaqqissuussineq kalaallit illuini, ullumikkut bisiddereqareersuni, atuutilersinneqarnissaa IA-p kissaatigisimagaluaraa Aaja Chemnitz itisiliivoq, kialli bisidderinik aaqqissuussineq isumagissaneraa suli erseqqissinnginnerarpaa.

Kalaallit Nunaannut 36 millionit koruunit immikkoortinneqarnerat Aaja Chemnitzip aamma nuannaarutigaa.

- Isumaqatiginninniarnerit ingerlanerini ilungersungaartariaqarsimavugut, taama oqaaseqarpoq.

SSA-mi kalaallit pillugit suliniutit uku pilersinneqarput:

• Danmarkimi kalaallit atugarliortut ikiorserneqarnissaannut qulakkeerinnittussatut tapersersortinik (bisidderinik) immikkut ilisimasalinnik, kalaallit qallunaallu inuiaqatigiiannik ilisimasalinnik pilersitsinissamut ukiuni sisamani tulliuttunut 7 millionit koruunit immikkoortinneqarput.

• Kalaallit inuusuttut Danmarkimi ullumikkut angerlarsimaffeqanngitsut angerlarsimaffeqannginnissamulluunniit navianartorsiortut pillugit 2027-mut 10 millionit koruuninik immikkoortitsisoqarpoq. 

• Kalaallit arnat Danmarkimi eqqugaaqqajaasinnaasut tapersersorniarlugit ukiunut pingasunut tulliuttunut 4,2 millionit koruunit immikkoortinneqarput.

• Suliniutinut Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu eqqugaaqqajaasut toqqissisimasumik peroriartornissaannut atugarissaarnissaannullu iluaqutaasussanut ukiunut pingasunut tulliuttunut 15 millionit koruunit immikkoortinneqarput.