Aatsitassarsiortitseqatigiiffik Kuannersuarni piiaarusuttoq Inatsisartunut ilaasortanut kajumissaaruteqarpoq: Sorpassuit pineqarput
Australiamiut suliffeqarfiutaat Energy Transition Minerals Inatsisartuni ilaasortanut allakkamini allappoq, suliamik pineqartumik ingerlatsineq Kalaallit Nunaanni niuernermut atugassarititaasut pillugit nunani tamalaani aningaasaliisartunut ernumanartumik takutitsisoq. "Tamanna Kalaallit Nunaata inuussutissarsiortunut ammannginneranik takutitsivoq, naak Naalakkersuisut akerliusumik oqariartuuteqaraluartut."
Energy Transition Mineralsimi pisortap Daniel Mamadou-p Inatsisartunut ilaasortat kajumissaarpai, Naalakkersuisut ingerlariaqqinnissaminnut siunniussimasaat pillugu akisussaaffimmik tiguseqqullugit: "Maannakkut periuserineqartoq aningaasaliisartut tatiginninnginnerannik annertuumik pilersitsivoq, Kalaallit Nunaatalu siunissami aningaasaliisussanik pilerisaarisinnaaneranut taamaalillunilu Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut kingunerlutsitsingaatsiassaaq,“ taanna allappoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Australiamiut
aatsitassarsiortitseqatigiiffiat
Energy Transition Minerals, ingerlatseqatigiiffiutini Greenland
Minerals aqqutigalugu Kuannersuarni misissueqqissaarnissamut
akuersissutaateqartoq, Inatsisartuni ilaasortanut toqqaannartumik
maanna saaffiginnippoq.
Ingerlatseqatigiiffiup
Namminersorlutik Oqartussanik eqqartuussivimmut
suliassanngortitsisimasup, tassa isumaqaramik Kuannersuarni
piiaanissamut akuersissutaatertik atorlugu suliamik
ingerlatitseqqissinnaatitaallutik aamma aatsitassanut
Naalakkersuisoqarfiup inassuteqaataanut Naalakkersuisut
malinnissappata, misissueqqissaarnissamut akuersissutaatiminnik
annaasaqarsinnaallutik, taamaalillutillu akuersissutaateqarfimminni
sulinerminnik ingerlatsiinnarsinnaajunnaassallutik.
1
milliardit koruuningajannik aningaasaliissuteqarsimasut
Allakkani
pisortamit Daniel Mamadou-mit atsiorneqarsimasuni oqaatigineqarpoq, Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik
suliaqartunit tamanit tatigineqarnerat
minnerulersinneqarpoq,
taamaattumillu Inatsisartunut ilaasortat kajumissaarneqarlutik
tatiginninneq pilerseqqinniarlugu iliuuseqaqqullugit,
"aatsitassarsiornikkut inuiaqatigiinnut kalaallinut
iluaqutaasumik periarfissanik tamakkiisumik
atuisoqarsinnaaniassammat".
ETM
ukiuni qulini kingullerni Kuannersuarni suliniummut 1 milliardit
koruuningajannik aningaasaliisimasoq, allakkani allassimavoq, aamma
„inatsisit piumasaqaatillu attuumassuteqartut tamaasa tamakkiisumik
naammassineqarsimasut”.
Pisortap
erseqqissarpaa, ingerlatseqatigiiffiup "Narsami innuttaasut
peqataatinnissaat pingaartissimagaa, ilaatigut sulisunik
atorfinitsitsisarnikkut, piginnaasanik ineriartortitsinikkut aamma
illoqarfimmi aningaasanik tapiisarnikkut. Suleqatigiiffiusinnaasunik,
najukkami inuiaqatigiinnut erseqqissunik sivisuumillu
atuussinnaasunik pilersitseqataanissanut piareersimavugut, tamatumani
Narsaq ilanngullugu aamma Kalaallit Nunaat tamaat ataatsimut
isigalugu."
Eqqartuussivimmut
suliassanngortitsineq
Namminersorlutik
Oqartussat eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarnissaat pillugu
ingerlatseqatigiiffik allappoq tamanna aqqutigisimanngikkaluarlugu,
„ukiorpassuarnili suliniummi peqataasimanerput illersorniarlugu
pisariaqalersimasoq. Isumaqarpugut inatsisitigut
tunngavissaqarluarluta, aalajangiusimalluinnarparpullu. Aammattaaq
sivisuumik akisumillu eqqartuussivimmi suliaqarneq kikkunnulluunniit
iluaqutaanngilaq, ineriartornartuullunilu oqimaaqatigiissaarisumik
aaqqiissutissamik nassaarnissatsinnut ammajuaannarpugut“.
Eqqartuussivimmut
suliassanngortitsineq
Namminersorlutik
Oqartussat eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarnissaat pillugu
ingerlatseqatigiiffik allappoq, tamanna aqqutissamittut
toqqarsimanngikkaluaritsik, ”suliniummulli ukiorpassuarni
peqataasimanerput illersorniarlugu pisariaqalersimavoq. Isumaqarpugut inatsisitigut tunngavissaqarluarluta,
inissisimaffippullu aalajangiusimalluinnarparput. Tamatuma
peqatigisaanik sivisuumik akisuumillu eqqartuussivimmut
suliassanngortitsineq kikkunnulluunniit iluaqutaanavianngilaq, sulilu ineriartorfiusinnaasumik oqimaaqatigiissaakkamillu
aaqqiissutissamik nassaarnissatsinnut ammajuaannarpugut“.
Ingerlatseqatigiiffik
nangilluni
allappoq, “najukkami avatangiisitigut unammillernartut nunani
tamalaani aatsitassarsiornermi akisussaassusilimmik avatangiisinik
illersuisarnernut periaatsit qaffasinnerpaat naapertorlugit
iliuuseqarnissartik aalajangiusimalluinnaritsik”.
Ingerlatseqatigiiffik Energy Transition Minerals, Greenland Minerals aqqutigalugu Kuannersuarni suliniummik akuersissutaateqartoq, Kuannersuarni misissuinissamut 1 milliardit koruuningajannik atuisimalluni allappoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Taarsiisussanngorsinnaanermut
nalunaarusiaq
Daniel
Mamadou Inatsisartunut ilaasortanut kaammattuilluni naggataatigut
allappoq, Kuannersuarni suliniummut atatillugu uranimut inatsisip
kingunerisinnaasai pillugit nalunaarusiamik Naalakkersuisut
saqqummiussinissaannik piumasaqaqqullugit, ilaatigut
taarsiisussanngorsinnaanermut tunngasut pillugit nalunaarusiamik
saqqummiussisinnaaniassammata.
“Naak
Naalakkersuisut paasissutissanik
isertuussisoqarsimannginneraallutillu 2024-mi upernaakkut
nalunaarusiamik saqqummiussinissamik neriorsuigaluarlutik,
nalunaarusiaq taamaattoq suli tamanut saqqummiunneqanngilaq.
Taamaattumik ETM-ip Inatsisartunut ilaasortanut kaammattuutigaa,
Naalakkersuisut qinnuigineqassasut nalunaarusiamik taama ittumik
piaartumik naammassinneqqullugit, kinguarsaqqinneqanngitsumillu
tamanut saqqummiussinissaannik piumaffiginneqqullugit, Inatsisartut
aallaqqaammut ammasuunissamik piumasaqaataat naapertorlugu,” Daniel
Mamadou allappoq.
Nalinginnaalluinnartoq
Sermitsiap
Inatsisartunut ilaasortat ilaat allakkat pillugit
oqaaseqartinniarsarigaluarpai, Demokraatineersorli Justus Hansen
kisimi qisuariaateqarpoq. Taanna naatsumik allappoq, eqqartuussivitsigut suliamut ingerlasumut akuliussinnaanani
akuliukkusunnanilu".
Sermitsiap
aamma aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik aperaa, uranimut inatsisip
kingunerisinnaasai pillugit, Inatsisartunut ilaasortanut
isertuussisoqarsimanersoq tamatumunnga ilanngullugu
taarsiisussanngortitaasinnaanermut tunngasoq pillugu.
”Kingullermik
qinersinissaq nalunaarutigineqarmat urani pillugu inatsit tamatumalu
kingunerisassai pillugit Naalakkersuisut paasissutissiinissaat
unitsinneqarallarpoq, tassa Inatsisartut allamik kissaateqarnissaasa
tungaanut unitsinneqarallarluni. Tamanna nalinginnaalluinnarpoq.
Taamanikkut Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata
misissuisoqarnissaa piumasaraa.“ aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik
Sermitsiamut taama allappoq.
