Inatsisartut sakkut pillugit inatsimmut nutarterineq ukiuni 34-ni aatsaat taama annertutigisoq akueraat
Kalaallit Nunaanni aallaasinik inissiisarnermut maleruagassat sukaterneqarlutillu sakkoqarsinnaanermut ukiut ikinnerpaaffilerneqassapput. Sakkulli pillugit inatsit atuutilissappat Folketingimi akuerineqaqqaartussaavoq.
Aalisarnermut, piniarnermut, nunalerinermut imminullu pilersornermut naalakkersuisup Peter Borgip (D) meeqqat piniakkanik perngarsinnaanerannut inatsisit atuuttut qanoq allanngortinneqarsinnaanersut naleqqussarneqarsinnaanersullu misissorniarpaa, taamaasillunikalaallit kulturiannut ileqquinullu naapertuuttunngortinniarlugit.
Assi: Oscar Scott Carl
- Sakkut isumannaatsumut inissinneqartarnissaat pingaarnerpaavoq, taannalu isumaqatigineqartoq tusaasinnaavara, tamannalu Naalakkersuisuniit nuannaarutigalutigu.
Sakkut pillugit inatsimmut 1992-imeersumut allannguutit sivisuumik utaqqineqartut politikkerinit pingasunngonermi aappassaaneerneqarmat aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermut imminullu pilersornermut naalakkersuisoq Peter Borg (D) Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqaluttarfimmiit oqarpoq.
Inatsisartunut siunnersuut 2025-mi ukiakkut ataatsimiinnermi siullermeerneqarpoq, tamatumalu kingorna Inatsisinut Ataatsimiititaliamit suliarineqarluni.
UKIUNUT KILLIGITITAQ TOQQORTARINEQARTARNERALLU
Ukiunut killiliineq ingiaqateqartitsisarnerlu
Kalaallit Nunaanni aallaasinik il.il. kiisalu aallaasinut imassanik eqqussinissamut, pilersitsinissamut, pissarsinissamut, paarisaqarnissamut, tigummiaqarnissamut atuinissamulluunniit 15-inik ukioqalersimanngitsunut killeqartitsinissamik atuutsitsilernissaq inatsisissatut siunnersuummi siunertarineqarpoq. Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsimmi, piniakkanut killilersorneqanngitsunut sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut akuersissummik meeqqat 12-15-it akornanni ukiullit tunineqarsinnaapput.
Aamma taakkununnga ilaavoq meeqqat 12-15-it akornanni ukiullit piniakkanut killilersukkanut piniarsinnaatitaapput, matumani pineqartoq inummik nammineersinnaassusilimmikk ingiallorteqarpat. Meeqqat 12- nik ukiullit taakkununnga ilaasarnissamik periarfissaqarnissaat qulakkeerniarlugu sakkunik inatsimmi ingiallorneqarnissaanut assingusumik aaqqiisoqassasoq siunnersuutigineqarpoq.
Aallaasit atortullu toqqortarineqarnerat
Kalaallit Nunaannut sakkut pillugit inatsimmi atuuttumi aallaasinik, taassuma ilaanik imassanilluunniit inissiisarnissamut tunngaviusunik malittarisassaqanngilaq. Siunnersuutikkut sakkut tassungalu attuumassutillit imassallu isumannaatsumik allanut susassaqanngitsunit tikinneqarsinnaajunnaarlugit inissinneqartarnissaannik piumasaqaammik atuutsitsilissaaq.
Tamatuma kinguneraa sakkut piginnittut akuersisinnagit imaaliallaannaq tiguneqarsinnaajunnaartillugillu atorneqarsinnaajunnaarnissaat. Siunnersuutip aamma malitsigissavaa aallaasit suulluunnit, taassumalu ilaa imassaannit avissaarsimatinnissaat, ass. imassat amusarissamiitillugit imaluunniit parnaartartumiitillugit aallaammit immikkoortillugit.
Sakkut qanoq tigoriaannaajunnaarsinnissaat aalajangiisuussanngilaq taamaalillunilu aallaasinut ilitsiviit aalajangersimasut qanoq ittuussaneri pillugit immikkut piumasaqaateqartoqassanani. Pingaarnerpaarli tassaavoq aallaasit susassaqanngitsunit imaaliallaannaq tiguneqarsinnaanissaat.
Aallerfik: Naalakkersuisut
Siullermeernerani ataatsimiititaliallu isumaliutissiissutaani partiit inatsisip nutaap ilaa ernumassutigaat paasinarsivoq, tassa sakkoqarsinnaanermut ukiut minnerpaaffissalerneqarnissaat.
Aallaaseqarsinnaanermut 15-ileeqqaartoqartariaqartoq inatsimmi allannguutigineqartumi allassimavoq. Meeqqalli aqqaneq-marlunnik ukioqalereersut inersimasumik ilagineqarlutik piniariaqatigineqarsinnaasassapput.
Tamanna kalaallit kulturiannut ileqquinullu ajoqusiisinnaasoq ernumagineqaraluartoq, ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuut akueriniarlugu innersuussivoq.
Inuusuttut pinerluttunngussappat?
Sakkut pillugit inatsimmi nutaami allanik aamma allannguuteqartoqarpoq, soorlu aallaasit isumannaatsumut inissinneqartalernissaat ilanngunneqarluni. Tassa aallaasit imassallu immikkut inissinneqartarlerlutillu meeqqaanut allanullu tiguneqariaannaanngitsumut ilineqartalissapput. Sillimaniarnermullu tunngasortaa partiit tamarmik isumaqatigaat.
Aappassaaneerneqarnerani taamaammat ukiut killigititat pillugit oqallinneq annertuneruvoq, inammik Siumumiit Naleqqamiillu ernummatigineqarpoq.
Erik Jensenip (S) ukiut killilerneqarnerat inuusuttuaqqat suli ukiukippallaartut piniariarunik pinerluttutut isigineqalersinnaanerat oqaluttarfimmiit isornartorsiorpaa.
Taamaattariaqanngitsorli Peter Borg oqarpoq.
- Siullermeerneqarnerani ermmutigineqartut amerlapput, ataatsimiititaliamilu suliarineqarnerani isumakuluuterpassuit saqqummiunneqarput, ilaqutariittullu ileqqutsinnut kulturitsinnullu tunngasut samminerusimavakka.
- Inatsisit atuuttut ilaat tamatumunnga akornutaasinnaapput, meeqqallu perngartarnerannut kulturitsinnut ileqqutsinnullu naapertuuttumik qanoq allannguisinnaanerlunga naleqqussaasinnaanerlungalu misissorniarpara, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermut imminullu pilersornermut naalakkersuisoq oqarpoq.
Meeqqat aqqaneq-marluk inorlugit ukiullit inersimasumik ilagisaqarlutik aallaammik ulorianartumik atuisinnaanerat inerteqqutaanavianngitsoq erseqqissarpaa.
Folketingimi akuerineqassasoq
Partiit oqaaseqarusuttut oqaaseqareermata inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni taasissutigineqarpoq.
18-it akuersipput, arfineq-marlullu taaseqataanatik. Taasinerit agguataaraanni naalakkersuisooqatigiit Demokraatit, Inuit Ataqatigiit aamma Atassut taaseqataapput, Siumut Nalerarlu taaseqataanatik.
Tassa Kalaallit Nunaanni sakkut pillugit inatsit aatsaat taama allanngortinneqartiginissaa Inatsisartuni akuerineqarpoq. Sakkut pillugit inatsit 1992-imili atuuttoq.
Ingerlaannarli atuutilissanngilaq. Sakkut pillugit susassaqarfik angerlaanneqarnikuunngilaq, taamaammallu naalagaaffiup ataaniilluni. Inatsisit allanngortinniarneqarnerat Folketingimut saqqummiunneqaqqaarlunilu akuersissutigineqaqqaartussaavoq.
Sakkut pillugit inatsit nutaaq Naalakkersuisut Inatsisinullu Atuutsitsinermut Ministereqarfiup qanimut suleqatigiillutik suliaraat. Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministereqarfiup allannguutissatut siunnersuut siulleq 2019-imi saqqummiuppaa. Siunnersuut 2024-mi aasakkut tusarniaassutigineqarpoq. Maannalu Inatsisartuni akuerineqarluni.
