Kalaallit illuutaannut qallunaat aningaasaliinerunissaat Aajap kissaatigaa

Danmarkimi naalakkersuisut sapaatip-akunnerata siuliani aappaagumut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutertik saqqummiuppaat. Ukiuni sisamani tulliuttuni Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut 140 millionit koruuninik immikkut aningaasaliissuteqarnissamik siunnersuut imaqarpoq.

Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) naalakkersuisut siunnersuutaat naammagisimaarpaa:

- Aningaasat immikkoortinneqarsimanerat killitsissutigeqaara, tamannalu ilungersuutigingaarsimavara, Sermitsiamut oqarpoq.

Danmarkip akisussaaffimmik tigusinerunissaa kissaatigigaa

Danmarkimi 2025-mut aningaasanut inatsisissaq pillugu ukiaru isumaqatiginninniarnernut siunnersuut tamanna aallarniutaavoq, naalakkersuisullu siunnersuutaanni peqqinnissamut aningaasanik nassaartoqareernerata kingorna Aaja Chemnitz immikkut ittumik sulissuteqarusuppoq, ukiaru isumaqatiginninniarnerni arlalinni sulissutigiumaakkaminik:

- Siorna tarnikkut nappaateqartunut maannalu peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissuteqarpugut, taamaalillutalu maanna suliassanut allanut inissaqartitsivugut.

- Kalaallit Illuutaanni isumaginninnikkut suliniutit ilarujussuat maannamut Naalakkersuisut akilertarpaat. Tamanna allanngortikkusuppara, taamaalilluni Danmarkimi isumaginninnikkut suliniutit Danmarkip akisussaaffiginerulerniassammagit, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Politikeri naapertorlugu Danmarkimi isumaginninnermut tunngasunut attuumassuteqartut SSA-mik taaneqartartut isumaqatiginninniutigineqarnerini, ukiaru ingerlanneqartussami, Kalaallit Illuutaannut qallunaat tapiissutaat qaffanneqarsinnaapput.

Sammisarpassuit pineqartut

Illut Danmarkimi kalaallinut isumaginninnikkut suliniutinik arlalinnik suliaqartut, Kalaallit Illuutaat ukiumoortumik nalunaarusiaminni allassimavoq. Assersuutigalugu qallunaat oqartussaasuisa attaveqarfiginissaannut ikiuisarlutillu oqalutseqartitsisarput.

Suliniutit ilaat Danmarkimi kommuninit isumaginninnermullu ministereqarfimmit ullumikkut tapersersorneqareerput, Kalaallit Illuutaannili suliniutit Danmarkimi kalaallinut tunngassuteqartut aningaasanik amerlanerusunik immikkoortitsiffigineqarnissaat Aaja Chemnitzip kissaatigaa.

Danmarkimi aningaasanut inatsimmi 1,5 milliardit koruunit missaat pingaarnersiuunneqarsimasut Aaja Chemnitzip erseqqissarpaa, taakkulu suliassanut assigiinngitsunut, soorlu Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermut, politiinut illersornissamullu atorneqartussaapput, taamaattumillu isumaqatigiinniarnermi sammisat allarpassuit aamma pineqarput.