Inatsisartuni Naalakkersuisunut apeqqarissaarnermi Naaja Nathanielsen (IA) kisitsisinik saqqummiussivoq, taakkualu sammivimmut ataasiinnangajammut tikkuussipput.
- Meeqqanik (15-it inorlugit ukiulinnik) kinguaassiuutitigut atornerluisimasutut unnerluutigineqartut pasineqartutullu unnerluutigineqartut 100 procentii siorna angutaapput, Inatsisartuni oqaluttarfimmit oqarpoq.
Inatsisartuni Naalakkersuisunut apeqqarissaarnermi Naaja Nathanielsen (IA) kisitsisinik saqqummiussivoq, taakkualu sammivimmut ataasiinnangajammut tikkuussipput.
- Meeqqanik (15-it inorlugit ukiulinnik) kinguaassiuutitigut atornerluisimasutut unnerluutigineqartut pasineqartutullu unnerluutigineqartut 100 procentii siorna angutaapput, Inatsisartuni oqaluttarfimmit oqarpoq.
Pineqartumi ’Kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliornerni’ pineqarput meeqqat 15-it inorlugit ukiullit kinguaassiuutitigut atornerlunneqartarnerat, pinngitsaaliilluni arneriffiginninnerit, kannguttaatsuliornerit, meeqqanik tiingasulersaarutit allatigullu atornerluinerit.
Naaja Nathanielsenip ’angutit tamarmiusut’ pillugit oqaasii oqaasiinnaanngillat, tunngavissaqarluarpulli.
Kisitsisit atoqatigiittarnermut tunngasunik misissuinermeersuupput. Kisitsisit Nathanielsenip oqaluttarfimmit saqqummiussai aamma makkuupput:
Angutit pinngitsaaliisimasutut unnerluutigineqartut: 98 procentit.
Angutit kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorsimasutut unnerluutigineqartut: 97 procentit.
Aammattaaq oqaatigineqarsinnaavoq nakuuserfigineqartartut amerlanerpaartaat arnaammata niviarsiaraammatalu.
Naapertuilluarnermut misigissuseqarneq
Tamatuma kingorna AG-p Naaja Nathanielsen (inatsisinik atuutsitsinermut naligiissitaanermullu politikikkut akisussaasoq) apersorpaa. Taassuma politiit ukiumoortumik nalunaarusiaanni kisitsisit, 2023-mi meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiuutitigut atornerluisimasutut nalunaarutiginninnerit 80-it sinneqartut innersuussutigai.
- Kisitsisit avaanngunartut, oqarpoq.
- Pineqaatissiisarneq sakkortusineqarpat ajornartorsiut aaqqinneqarsinnaava imaluunniit annikinnerulersinneqarsinnaava?
- Ilisimasakka naapertorlugit misissuinernit, kinguaassiuutitigut atornerluinerit sivisunerusumik pineqaatissiisarnikkut pinaveersaarneqarsinnaanerannik tikkuussisoqarnikuunngilaq. Inuilli naapertuilluarnermut misigissusaannut tunngasunik aperigaanni amerlanerit isumaqarunarput meeqqanik atornerluineq pinerlunnernut maajunnarnerpaanut ilaasoq sakkortuumillu pillaanissaq pisariaqartinnerpaasaripput. Misissuinerilli kisiisa qiviaraanni ajornartorsiut taamaalillugu aaqqinneqarsinnaanngilaq, Naaja Nathanielsen akivoq nangillunilu:
- Taamaattumik ukiuni kingullerni inuiaqatigiittut allatut suliniuteqarpugut. Suliniutit ilagaat Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi immikkoortortaqarfik Inussuk, kinguaassiuutitigut pinerluuteqarsimasut pillugit suliniuteqartoq. Aamma imigassamik atuivallaarneq pillugu suliniuteqarneq suliniutinut ilaavoq, nalunnginnatsigu atornerluinerit amerlasuut, tamakkeratik, aalakoorluni piliarineqartartut. Suliami uanga peqataaffigisanni pingaarnertut pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiit inissakimmata inissaqarnerulernissaat ilungersuutigineqarpoq, Naaja Nathanielsen akivoq.
Qassiuneri ilisimaneqanngitsut
- Kisitsisitigut takussutissani angutaannaat takuneqarsinnaammata tupaallannartuunngila?
– Naamik, naatsumik akivoq.
Ingerlaannarlunili erseqqissarlugu qularnanngitsumik arnat aamma kannguttaatsuliortarsimassasut, nakuusersinnaasarlutik aamma killissamik qaangiisinnaasassasut.
- Arnat kannguttaatsuliortartut amerlassusii ilisimaneqanngikkaluartut ilimagisariaqarparput amerlanertigut angutit kannguttaatsuliortuusarmata. Oqaluttarfimmiillu oqaatigeriikkattut tamatumunnga atatillugu angutit oqaasertaliinissaat pingaaruteqarpoq. Angutit oqaloqatigiinnermut peqataasariaqarput atukkatik pissusilersoriaasertillu oqallisigalugit, oqarpoq.
- Tamatumunnga atatillugu Kommune Qeqertalik suliniummik Angutivimmik ineriartortitsisimasoq nersualaarsinnaavara, tamatumani ingammik angutit inuusunnerusut anguteqatiminnik oqaloqateqartarlutik. Erseqqissumillu takusinnaasattut ingammik angutit inuusunnerusut allaanerulluinnartumik oqaloriaaseqarput aamma misigissutsitik, inuunerminni atukkatik, suiaassutsimullu tunngasut naapittakkatik pillugit, oqaaseqarnissaminnut piareersimanerusarlutik.
- Tamanna neriulluarnartorujussuuvoq, Nathanielsen ilanngullugu oqarpoq.
Anguterpaluttumik pissuseqarneq
Pingasunngornermi apeqqarissaarnermi angutit arnallu naligiinnerat unammillernartullu taakkununnga tunngasut sammineqarput.
Angutinut iluaqusiinerusoq tassaavoq, akissarsiaqarnerunerat – taamaalillunilu soraarnerussutisiaqarnerunerat. Agguaqatigiissillugu angutit arnanit 23 procentinik akissarsiaqarnerupput, tamannalu nunanut avannarlernut allanut sanilliullugu annertunerulluni.
Piffissap ingerlanerani arnat angutit angumerisinnaassavaat, ullumikkummi arnat qaffasinnerusumik ilinniagallit amerlanerujussuummata.
Ingammik angutit atugarliortut unammillerniagassarpassuaqarput, angutimmi ilaatigut imminut toquttartut amerlanerujussuummata. Angutit aamma arnanit pinerlunnerujussuusarput, tassa kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliornerinnaanngitsuni nakuusernerinnaanngitsunilu.
Naaja Nathanielsen naliliivoq, ilaatigut anguterpaluttumik pissuseqarneq ilungersunartuusinnaasoq, naak tamani tamaani taamaanngikkaluartoq, nangilluni oqarpoq.
- Anguterpaluttumik pissuseqarneq ersertarpoq angutitut pissusilersornermi, taamaalillunilu ataatap/qatanngutip angutip/akkap/aataap pissusilersornerat arnamit pingaarnerutinneqartarlutik. Piffissap ingerlanerani ernerit paninit pingaartinneqarnerulertarput, nukappiaqqallu niviarsiaqqanit allaanerusumik piumaffigineqartarlutik. Anguterpaluttumik pissusilersornermi nukappiaqqat ilinniartinneqartarput suiaassusertik kisiat pissutigalugu iluaqutissarsisinnaatitaallutik, isumassarsisinnaatitaallutik periarfissaqarsinnaatitaallutillu.
- Nipangersimanermik kultureqarnermi ajornartorsiutit isertorneqartarput inuiaqatigiinni pissaaneqarnerit akornuserneqaqqunagit. Pissaaneqartumut akerliliinissaq inerteqqutaavoq, taamami pisoqarpat kanngusuutissiisoqartarmat. Pissaaneqarneq uani paasineqassaaq ilaqutariinni, ikinngutigiinni, suliffimmi, suliffissuarmi illoqarfimmilu pissaaneqarnermut.
- Taamaattumik ukiorpassuarni ileqqutoqqanut inooqataanikkullu nakkutigineqarnermut akerliliisinnaaneq inunnut ataasiakkaanut piumasaqaatilerujussuuvoq. Taamaattumik assigiinngiiaartuunerup naligiissitaanerullu suliniutiginissaat pingaaruteqarput.
Angutit arnallu akornanniinnaanngitsoq, aammali angutit arnallu akornanni, inuusuttut utoqqaallu akornanni, inuunermi misilittagaqarnerup kinguaassiuutitigut atoqatigiinnerup upperisallu tungaatigut, Naaja Nathanielsen erseqqissaavoq.
