Kikkut perulunnarnerpaamik napparsimappat?

AG-mi 1962-imi novembarimi allaaserisaq naapertorlugu nuanniitsumik paasisaqartoqarsimavoq: Kalaallit Nunaanni sukkornermik nappaateqartut paasineqarsimapput. Ukiulli tallimat qaangiuttut nappaat suli siaruaakkiartuinnarpoq:

- Angmagssalimi nappaat taanna atuutinngilaq, 1967-imi nunap ilaani nakorsaq nalunaarpoq.

Taamanimiilli sukkorneq nunamut tamarmut siaruaappoq. Nappaatit anigorneqarsinnaanngitsut tuniluunnerlu ajortut Kalaallit Nunaanni amerlassusaat nunanut killernut sanilliunneqarsinnaalersimapput, ilaatigullu qaangiisimallutik, ilisimatusartut misissuinerisa nutaat takutippaa. Atuagassiami Scandinavian Journal of Primary Health Care-mi misissuinerit inerneri saqqummersinneqaqqammerput.

Nakorsat arlallit Kalaallit Nunaanneersut Danmarkimeersullu misissuinermik ingerlatsisuupput. Taakkua Århusip ilaanut Nuuk sanilliuppaat, inerniliinerallu tassaavoq Nuuk arlalitsigut qallunaat illoqarfiinut assinguleraluttuinnartoq, naak inuuniarnermi atugassarititaasut assigiinngilluinnaraluartut.

Taamatut ineriartornermut pissutaasoq pingaarutilik tassaavoq kalaallit inuuneqqortunerulersimanerat. Nappaatit utoqqarnit atugaakkajuttut utoqqaat amerliartortillugit nappaateqalertartut amerliartorput.

- Kalaallit Nunaanni innuttaasut (65-it sinnerlugit ukiullit) 1980-ikkunniilli pingasoriaatingajammik amerlisimapput, ukiullu qulikkuutaat kingulliit ingerlaneranni pualavallaartut, pualavallaangaartut sukkortullu amerliartupallassimapput, allaaserisami Scandinavian Journal of Primary Health Care-mi allassimavoq.

Itsaq inuunerup qanoq sivikitsiginera aamma eqqaaneqarpoq — 1900-ikkut aallartinneranni inuit 24-nnarnik ukioqartarput!

Pualavallaartut

Ullumikkut Århusip illoqarfiata ilaani Nuummilu peqqissuseq assigiissuteqaraluarluni aamma assigiinngissuteqartorujussuuvoq: Sukkornermik, puakkut nappaammik KOL-imik, sianiutinik aalangusernermik uummammillu ajutoornermik nappaatillit Nuummi amerlanerupput, Danmarkimili illoqarfiup ilaani assersuutigalugu astmamik, uummatikkut nappaammik, psoriasisimik saarngillu napianerannik nappaateqartut amerlanerullutik.

Ingammik sorsunnersuup aappaata kingorna ukiut qulikkuutaat ingerlaneranni nappaatit allanngorsimanerat inuunerullu sivisunerulersimanera, inuit peqqissusaannik oqaluttuarisaanermut ilisimatusartut sammiviliinerminni takuaat. Akiuussutissat nutaat saqqummerput, aammalu tuberkulosemik nappaalanermillu toqquteqartoqarpallaarunnaarsimavoq, atuagassiami allassimavoq.

1925-mi toqusut affaat tunillatsissimanermik tuberkulosemillu toqquteqarput. 2000-mi toqusut 5 procentiinnaat taamatut toqquteqarput:

- Ukiulli 20-t 30-llu kingulliit ingerlaneranni pualavallaartut sukkortullu amerliartupallapput, allaaserisami nakorsat allapput.

Sukkornerup, KOL-ip uummatillu taqaatigut nappaatit ikilisinneqarnissaannik anguniagaqartoqassappat peqqinnarnerusumik inooriaaseqarneq pingaaruteqarpoq. Pujortarneq pualavallaarnerlu ajoqutaasutut ilisimaneqarput.

- 1993-imit 2018-imut inuit pualavallaartut marloriaat sinnerlugu amerleriarsimapput, taamanikkut innuttaasut 27 procentii pualavallaartutut nalilerneqarsimallutik. Kalaallit Nunaannilu innuttaasut 55 procentii (15-iniit 94-inut ukiullit) pujortartarmata, Nuummi KOL-imik nappaatillit Danmarkimi illoqarfinnut allanut sanilliullugit amerlanerunissaat ilimanarluinnarpoq, nakorsat misissuinerminni allaaserisaminni taama allapput.