Kunngikkormiut tikeraarnerat pingaarnerpaaq

1952-imi juulimi Atuagagdliutinik atuartartut immikkut ittumik misigisaqartinneqarput. Kunngikkormiut umiarsuaanni Dannebrogimi Qeqertarsuup talittarfianiittumi aviisimi aaqqissuisoq kunngimut Frederimmut dronning Ingridimullu – ullumikkut kunngi Frederiup aataavanut aanaavanullu – sassartitaavoq. Kunngi dronningilu pujortartarfimmi inituumi issiapput, inillu matui umiarsuup qaanut qarsortillugit kumissimasumut qiveqqapput, aaqqissuisullu erseqqeqisumik pissutsit peqqusiileqinarai. Ullormi seqinnarissumi tassani qallunaatut allaaserinnittoqaannanngilaq, aammali kalaallisut tusagassiortoqarpoq.

- Siullermeerlutik ataqqinartorsuit kunngi droninngilu akuersisimapput oqaaserisatik apersorneqarluni oqaaserisatut ittunngorlugit atorneqaqqullugit, kalaallillu aviisiata pernaataasumik ataqqinartorsuarnik oqaloqatiginninneq issuarlugu allaatigisinnaavaa, Atuagagdliutit aaqqissuisua allaatigisamini allappoq.

- Dannebrog Qeqertarsuup sulluatiguulermat qalipaatillu tupinnartumik kusanartorpassuit, qaqqat ajasoornartut ilulissallu eqqumiitsut takuleratsigik, taava ilukkut usorsinermik misigisaqarpunga, tamakku tamarmik danskinut atammata, kunngi oqarpoq, Kalaallit Nunaannili ajorluinnartoqartoq paasisimavaa:

- Napparsimmavinni pissutsit, qassinnguit eqqaassanngikkaanni, tupannarput illersorneqarsinnaanatillu, kunngi oqarpoq nangillunilu: - Tamatuma tungaatigut qanoq iliortariaqarpoq, oqartussaatitaasulli tamanna ilisimagunarpaat.

Dronning Ingridip napparsimmavissua

1952-imi ataqqinartorsuit Kalaallit Nunaannut tikeraarnerat qallunaat tusagassiortuisa malinnaavigaat – ullumikkut pisarnermisulli. Misigisimasat pillugit angerlamut nalunaaruteqarput, asimioqarfiillu alianaassusaat, kalaallit qungujulanerat nunallu kusanassusaa kisiisa allaaserinngilaat. Inuttullu atugarliornerit, inissiat ajorluinnartut peqqinnissakkullu sullissineq isornartorsiornartoq allaaserineqarput. Taamaalilluni — immaqalu aamma kunngip » pissutsit amiilaarnartut« - pillugit oqaaseqarnerata kingorna — Danmarkimi isummernernut taamaalillunilu aalajangiinernut kunngikkut tikeraarnerat sunniuteqangaarpoq.

KNR-imi tusagassiortuusimasup Naimah Hussainip ph.d.-nngorniarluni allaaserisamini tamanna erseqqissaatigaa.

- Pingaartumik 1952-imi kunngip tikeraarnera aalajangiisuuvoq, Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit pillugit qallunaat paasitinneqarmata, AG-mi aaqqissuisuusimasup Jørgen Felbop 1956-imi allaaserisaa aalajangersimasoq issuarlugu Hussain oqarpoq.

Tuberkulosemut katsorsaaneq immikkut annertusineqarpoq. 1954-imi Dronning Ingridip Napparsimmavissua (SANA) napparsimasunut 256-inut inissaqartitsisoq atoqqaarfissiorneqarpoq akiuussutissalersuisoqarlunilu, 1955-imiillu umiarsuaq tuberkulosemut katsorsaasartoq Misigssût sinerissami angalasalerpoq. 1953-imi inuit 39-iinnarnik ukioqalertarput, ukiunili qulikkuutaani tulliuttuni inuuneqqortunerulerput, ilaatigut G-60-ip pilersaarutai piviusunngortinneqarmata: Peqqinnarnerusunik inissaqartitsisoqalerpoq inuuniarnermilu atukkat pitsanngorsarneqarlutik.

1952-imili kunngikkut tikeraarnerat kisimi pissutaalluni imminut misissorneq Danmarkimi atugaalersimanngilaq. Pissutsilli arlallit allat pissutaapput. 1946-mili qallunaat tusagassiortut Kalaallit Nunaannut angalapput pissutsillu isornartorsiornartut nalunaarutigalugit. Allaallu FN-ip tungaanit Danmarkip akisussaaffimmik qanoq ingerlatsinera isornartorsiorneqarluni nakkutigineqarpoq. 1950-ikkunni 60-ikkunnilu pissutsit allanngorluinnarput, aaqqissuusseqqittariaqarnerillu amerlasimaqaat. Allannguutit tamarmik pitsanngoriaataanngillat, oqaluttuarli tamanna allaavoq.