Kunngip nunamut pisuttuarnermini Kalaallit Nunaannut atassuteqarnini ersersippaa
- Angerlarsimasutut migingaatsiarpunga, Kunngi Frederik Kalaallit Nunaanni pissutsit ilungersunartut nalaanni angalanini pillugu oqarpoq.
Kunngi Frederik marlunngornermi unnukkut nereqatigiinnissamut Hans Egedep illuanukaartilluni ilassiortoq.
Assi: Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix
Kunngi Frederik Nuummi marlunngornermi pilersaarutit, ilaatigut kangerlummi angalaarnertaqarlunilu Nuup nunataani pisuttuarnertaqartoq, naggaserlugit politikerinik nereqateqarpoq.
- Angerlarsimasutut misigingaatsiarpunga, Kunngi Nuummut marlunngornermi tikinnermini oqarpoq.
- Kalaallit Nunaannut tikeraaraangama taamatut misigiuaannarpunga, maanga tikeqqilluni nuanneqaaq, kunngi Hans Egedep illuani nereqatigiinnissamut iseriartornermi tungujortumik annoraaqartoq oqarpoq.
Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen, ulloq naallugu kunngimik angalaaqateqartoq, qaaqqusisutut peqataavoq.
USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik soqutiginninnera pissutigalugu Kalaallit Nunaat sammineqarujussuarnerata nalaani tikeraarpoq.
Kunngilli Danmark sinnerlugu "anguniagaqarluni" angalanani marlunngornermi siusinnerusukkut oqaatigaa.
UTV-nik qaqqamut angalaarneq
Ulloq qungujulaarfiullunilu illallattaarfiuvoq.
Ingammik kunngi UTV-mut – nunamiissutaanissamik tulluarsakkat – Jens-Frederik Nielsenilu tunuani ilaasuliullugu aallarmat.
Tusagassiortut tikeraarnermut malinnaasut qimakkiartuaarlugit Nuup tunuanukaarneranni UTV-niit aput teqqaavoq.
Taakku aamma ullormi tassani kangerlummi angalaarmata kunngi suluppaagarpoq.
- Maaniitsilluni isumakuluffiunngilaq, kunngi angalaarnissaq sioqqullugu oqarpoq.
Kunngip angalanera silamit sunnerneqarpoq.
Ataasinngormat tikittussaagaluarpoq - marlunngornermulli kinguaattoorluni. Kungip 2000-imi ilisimasassarsioqatiginikuusai Siriusip alapernaarsuiartortitai sapaatip-akunnerani matumani aamma tikeraartussaagaluarpai, sila pissutigalugu taamaatiinnarneqarpoq.
Ilisimatusarfimmut pingasunngornermi pulaassaaq.
/ritzau/
