Kuno: Pissusissamisuuginnarpoq Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat angalasarnerat

Inatsisartuni ilaasortaq, Kuno Fencker (S) arlalinnik nassuiaateqarpoq sooq USA-mukarsimanerluni, Donald Trumpip Kunngeqarfimmut Danmarkimut kimigiisernerata sakkortusiartuinnaleruttornerani.

Siullermik nammineq nittartakkamini nassuiaavoq Dansk Folkepartip kisimiilluni angalanera illuatungileriartorniarlugu, tassanilu partii taanna oqariartussamaarmat  Kalaallit Nunaat Danmarkip pigigaa.

Tamatuma kingorna Sermitsiamut nassuiaavoq nammineq isiminik takorusuttuaannarnikuullugu USA-mi præsidentinngortitsineq.

Maannali erseqqissartorpoq, Naalakkersuisut ajornartoornermi iliuuseqarnerat naammaginngikkaa, aamma Danmarkip nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimi aalajangiisuusarnera akuerisinnaannginnerarpaa. Tamanna pivoq, naak naalakkersuisoqatigiinni peqataagaluarluni.

- Siumup politikkianut akerliusumik iliuuseqarsimanngilanga.

- Naalakkersuisooqatigiimmi politikkikkut ingerlatsinerannut?

- Naalakkersuisunut ilaasortaanngilanga, aap, parteerput Naalakkersuisunut ilaasortaatitaqarpoq, kisianni inuttut periarfissaqarpunga nammineq pingaartitakka malillugit, sulininnilu arlaannaatigulluunniit partiitta politikkia unioqqutinngilara.

- Uteqqiinnassavara, angalanera nammineq akilerpara aamma akisuvoq. Aamma uteqqissavara, partiitta politikkia unioqqutinnagu iliuuseqarnikuunngilanga.

- Tassa isumaqarpit kukkussuteqarsimanak imaluunniit nunarput navianartorsiortissimanagu?

- Isumaqarpunga taamaaliorsimananga. Akerlianilli isumaqarpunga ersarissumik oqarsimallunga inunnut 300-nit amerlanerusunut naapitannut, Kalaallit Nunaat nioqqutissaanngitsoq aamma tuniniarneqarsinnaanngitsoq. Inuit amerlasuut taamaalillutik attaveqaqatigisaminnut ingerlateqqissinnaavaat, Kalaallit Nunaat tuniniarneqarsinnaanngitsoq. Ersarissumik oqaatigiuaannarpara naapitannut tamanut, Kalaallit Nunaata naalagaaffittut siunissaa  isumaqatigiinniutigineqarsinnaanngitsoq. Taamaattumik USA-miippunga Kalaallit Nunaata soqutigisai illersorniarlugit.

- Kisiannimi Naalakkersuisut qulangiinnarlugit iliunngilatit?

- Aap.

- Inatsisartulluunniit?

- Aap.

- Kisiannimi aamma Inatsisartuni nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaani ilaasortaavutit, ataatsimiititaliarlu immikkut isertuussisussaatitaavoq suliassat isertuussaasut pillugit. Paasisinnaaviuk angalanerit apeqqutinik pilersitsisimammat?

- Nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami ilisimasaqanngilagut allat ilisimanngisaannik. Paasitinneqarneq ajorpugut, taamaattumik sulissutigaarput oqartussaaffeqarnikkut annertusaaffigineqarnissaq, taamaalilluta nunanut allanut sillimaniarnermullu suliassani toqqaannartumik iliuuseqarsinnaanngorluta.

- Danmarkip akisussaaffik tigummivaa, aammalu naalagaaffeqatigiittuusaartoqarpoq, taassumalu pilersitaanik systemi atugarput, tassa aaqqissuussineq atugarput demokratiimik aallaaveqanngilaq. Danmarkip aaqqissuussineq taanna atorlugu suli naqisimajuarpaatigut aammalu Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissanik tuninaveersaartarluta.

Suliaq Aaja Chemnitzimut sioorasaarinertalik

Fenckerip kisimiilluni angalanera aamma sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq, inuit akornanni kisiannili aamma politikerit akornanni.

Taamaattumik iliuutsini illersorniarlugu, Folketingimut ilaasortamut Aaja Chemnitzimut piumasaqaat sakkortooq saqqummiuppaa, taassuma misigisimavaa nikanarsagaalluni:

- Inuiaat akornanni aalassassimaarneq qisuariarnerillu pilersinneqarput, taanna taamaalli, toqutaanissannik sioorasaarisoqalinngikkuni ajunngilaq. Kisianni taanna (Aaja Chemnitz) TV2 aqqutigalugu oqarsimavoq, nunamut ajoqusiisumik ingerlatsisimallunga, tassaavoq ikummarissaaneq annertooq.

- Taamatuttaaq isumaqarpunga, inatsisitigut unioqqutitsisoqarmat § 99 naapertorlugu nikanarsaasoqarluni. Tassunga torersumik allappunga, "oqaaseqaatitit utertilaarsinnaavigit?" Taamaammat sioorasaarinngilanga.

- Kisiannili aalajangersimalluinnartumik piumasaqarfigivat, piffissaliillutillu aalajangersimasumik, tamanna sioorasaarinerunngila?

- Naamik, taamaanngilaq, Aajamut allakkakka atuarluarniarigit, qinnuiginninneruvoq, akissutisissimanangali. Utoqqatsersimagaluarpat, taava naammaginassagaluarpoq suliassatsinnik nangitsilluta, kisianni akissutissarsisimanngilanga.

Qinersinissamut kajumissaarineq

- Tamanna koalitionimut kinguneqartitsisinnaanngilaq, siullermik Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarnerat naammaginnginnakku, taavalu politiinut nalunaarutiginninneq navianartorsiortitsinerunngila?

- Aap, Naalakkersuisut ilaasortaananga, inuttut ataasiakkaatut aalajangiisinnaanngilanga. Kisianni isumaqarpunga Naalakkersuisut pisussaaffigigaat piaartumik iliuuseqassallutik. Taakku akisussaaffimmik tigusisinnaanngippata, taava isumaqarpunga innuttaasut qinersinikkut aperineqartariaqartut, suna kissaatigineraat.

- Kalaallit Nunaata namminersulivinnissaanik qineqqusaarnissannik pilersaaruteqanngikkaluarlunga, nalilersuisariaqarpugulli Kunngeqarfimmi naalagaaffeqatigiinnermik killeqartumik imaluunniit naalagaaffiit pingasut akornanni naalagaaffeqatigiinnermik pilersitsisoqassanersoq, suliallu piaarnerpaamik aallartinneqartariaqarput. Allatut ajornartumik nunamit allamit nukittunerusumit "neqeroorfigineqarnissarput" takkussinnaavoq, marlunnik periarfissinneqarluta: Tassa periarfissarsi, angersinnaavarsi imaluunniit naaggaarsinnaavarsi. Nunarsuarmi pissutsit taamaapput, taama ittut pisinnaapput uagutsinnut sunniuteqarsinnaallutik, maannakkorpiaq iliuuseqanngikkutta.

Kuno Fencker naggataatigut Danmarkimut saassussivoq taanna Kalaallit Nunaannut sioorasaaruteqartarnerarlugu:

- Eqqaamasakka naapertorlugit, ministeriuneq ataasiinavik kisimi nunatsinnut  sioorasaarinikuunngilaq, tassa Mette Frederiksen. Allat tamarmik naalagaaffiup tapiissutaanik peersitsiniarlutik inuusuttullu Danmarkimut ilinniariartornissaannut periarfissaarutitinneqassasut sioorasaarutigisarpaat.